Toyota Carina II xT17x

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toyota Carina II
Toyota Carina
Toyota Corona FF
Toyota Carina II
Valmistaja ja valmistusmaa Toyota,
Flag of Japan.svg.png Japani, Aichi
Flag of New Zealand.svg.png Uusi-Seelanti, Thames
Flag of the Republic of China.svg.png Taiwan, Zhongli
Valmistusaika 19871992
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 4-ovinen sedan
5-ovinen liftback
5-ovinen farmari
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1456–1998 cm3
Teho 54–94 kW
Voimanvälitys Etuveto, neliveto
Kiihtyvyys 9,3–15 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 165–200 km/h
Kulutus 6–7,6 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 17.200–23.300 € (1992)
Edeltäjä Toyota Carina II xT15x
Seuraaja Toyota Carina E
Saman luokan autoja Citroën BX
Fiat Tempra
Ford Sierra
Honda Accord
Hyundai Sonata
Mazda 626
Mitsubishi Galant
Nissan Primera
Opel Vectra
Peugeot 405
VW Vento
Toyota Carina II

Toyota Carina II sai vuonna 1988 uuden mallin, jossa sen ulkomuoto muuttui radikaalisti. Auton perusrakenne pysyi kuitenkin edeltäjästään tuttuna, joten mallin nimeä ei muutettu. Alustarakenne oli ennallaan ja moottoritkin olivat samoja kuin Corollassa ja Camryssä. Uutena korimallina tuli myyntiin myös farmari. Korin jäykkyyttä oli paranneltu edelliseen malliin verrattuna. Sisätiloiltaan Carina ei suurentunut, alustan pehmeydessä oli menty jo liiallisuuksiin ja ajo-ominaisuudet kärsivät löysästä iskunvaimennuksesta.

Moottorit olivat ajankohtaan nähden varsin moderneja. Bensiinimoottorit ovat TwinCam (DOHC) –moottoreita, eli niissä on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia. Kehittyneet, 16-venttiiliset moottorit ovat samanaikaisesti sekä suorituskykyisiä että vähän kuluttavia. Carinalla on teknisesti luotettavan maine, mutta sen ajo-ominaisuuksia on moitittu. Suomen katsastusmiesten listalla Carina sijoittui ykköseksi, vuonna 1989 siinä oli kaikista vähiten vikoja ja hylkäyksiä [1].

Vertailu 1989, TM[muokkaa]

Tekniikan Maailman 10/1989 kuuden 1.6-litran auton vertailussa Carina jäi neljänneksi (4./6). Suorituskyky ja vaihteensiirto saivat kiitosta (70 kW malli). Kulutus oli keskitasoa. Mukavuudesta tuli huono arvio. Erityisen huono arvio tuli ajo-ominaisuuksista (5 / 10): suuntavakavuus on heikko, auto on uraherkkä, ohjaus on tunnoton sekä keskialueella liian herkkä. Lisäksi taka-akselisto huojahtelee sivuille ja auto vaihtaa suuntaa tien epätasaisuuksissa. [2]

Vertailu 1989, TL[muokkaa]

Toyota Carina 1.6 GL sijoittui Tuulilasin 3/1989 13 auton vertailussa neljänneksi (4./13) Vertailun muut autot olivat 1. Opel Vectra 1.6S GLS, 2. Peugeot 405 GR 1.6, 3. VW Passat GL 1.6, 4. Toyota, 5. BMW 316i, 6. Citroën BX 16 TRS, 7. Lancia Prisma 1.6 i.e., 8-9. Mazda 626 1.6 GLX, 8-9. Honda Accord 1.6 EX, 10. Mitsubishi Galant GL 1.6 De Luxe, 11. Alfa Romeo 75 1.6, 12-13. Ford Sierra 1.6 Laser ja 12-13. Nissan Bluebird 1.6 SLX.

Sisätilat ovat pienehköt (7/10), mutta tavaratila on iso (10/10). Takaselkänoja on 2-osainen ja sen voi kääntää alas. Ajo-ominaisuuksia heikentää veltto jousitus ja iskunvaimennus. Talviajo-ominaisuuksissa on parannettavaa (14/20).

Varustetaso on kohtalainen (8/10). Ohjaustehostin on vakiovaruste, samoin keskuslukitus on, ilman kauko-ohjausta. Etuistuimissa on sähkölämmitys. Ohjauspyörässä on korkeussäätö (ei pituussäätöä). Virtalukossa on radioasento. Peilejä ei säädetä sisältä ja sähkötoimisia ikkunannostimia ei ole.

Tuulilasi 3/1989 mittasi Toyota Carina 1.6 GL:n (70 kW, 1070 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 180 km/h. [3]

Vertailu 1991, TL[muokkaa]

Toyota Carina 1.6 GLi sijoittui Tuulilasin 3/1991 9 auton vertailussa jaetusti kuudenneksi (6-7./9). Vertailun muut autot olivat 1. Renault 19 TXE Sedan, 2. Opel Vectra 1.8i GL, 3. Fiat Tempra 1.6 SX, 4-5. Nissan Primera 1.6 SLX, 4-5. VW Jetta 1.8, 6-7. Subaru Legacy 1.8 GL, 6-7. Toyota, 8. Ford Orion 1.6 Ghia SI ja 9. Peugeot 405 GLX.

Toyotan moottori on sitkeä (9/10). Varustetaso on hyvä (9/10). Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän heikoimmat (2 x 8, 2 x 7), kaarreajossa on toivomisen varaa (7/10). Kuljettajan istuimessa ei ole korkeussäätöä. Kierroslukumittari on, peileissä on sähkösäätö ja -lämmitys. Ohjauspyörässä on korkeussäätö, ei pituussäätöä. [4]

Historia[muokkaa]

Vuodesta 1990 lähtien myös 1.6-litraiset mallit olivat ruiskumoottorilla varustettuja (4A-FE). Suorituskyky kasvoi entisestään; kiihtyvyyttä voi kuvailla pieniä vaihteita käytettäessä iskutilavuuteen nähden jopa räjähtäväksi. Kuormituksen kasvaessa kuvailtu puhti häviää yllättävänkin nopeasti; perustuuhan auton pirteys suurelta osin pieneen omamassaan. Pienellä kuormituksella kone tuntuu myös vääntävän erinomaisesti etenkin alakierroksilla, mikä on selitettävissä sillä, että vääntömomentin huippu saavutetaan jo kierroslukemassa 3200 r/min. Viiden ihmisen kuormalla kuitenkin myös alasitkeys tuntuu olevan tiessään huippukiihtyvyyden tavoin.

Moottorit ovat luokkansa vahvimpia, mutta korit ruostuvat jonkin verran. Nykyään tämän sukupolven Carina on yksi Suomen yleisimmistä automalleista, joten niitä saa ostettua melko halvalla ja varaosatkin ovat halpoja. Tekniikka on kilpailijoihin verrattuna kehittynyttä, luotettavaa ja yksinkertaista japanilaiseen tyyliin.

Rekisteröinti[muokkaa]

xT17x- mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1988 1989 1990 1991 1992 1993
Määrä (kpl) 5673 6567 5829 4010 1352 21

Varustelu[muokkaa]

Varustelutasoja oli alunperin kaksi, perusmalli XL ja GL. Vuonna 1990 esiteltyjen ruiskumoottorien myötä tuli markkinoille XL:ää vastaava XLi varustelutaso sekä GL:ää vastaava GLi. Carinaa oli saatavilla myös varustetasolla Xi, joka oli karsituin ja edullisin ruiskulla varustetuista malleista; muun muassa ohjaustehostin puuttui Xi:stä.

Perusmallit XL ja XLi ovat selvästi yleisimpiä Suomessa vuosina 1988-92 rekisteröidyistä Carinoista.

  • GL/GLi varusteluun kuuluu perusmallin varusteiden lisäksi plyyshiverhoilut, kierroslukumittari, takaistuinten niskatuet, sähköpeilit ja kartanlukuvalot edessä. 2.0 GLi vakiovarusteena ovat myös sähkötoimiset ikkunannostimet joka lasissa. Lisävarustelistalta mainittakoon mm. ilmastointi,lasinen kattoluukku sähköllä, tuulilasin alareunan lämmitys sekä Suomessa todella harvinaiset ABS-jarrut.

Korinumerot[muokkaa]

  • AT171 - 1.6
  • ST171 - 2.0
  • CT170 - Diesel

Moottorit[muokkaa]

Bensiinimootorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
1.5 R4 OHC 3E 1456 cm3 ? kW (79 hv) @ 6000 r/min 120 Nm @ 4000 r/min DX/SG/Standard/GX
1.5 R4 16V 5A-F 1498 cm3 63 kW (85 hv) @ 6000 r/min 123 Nm @ 3600 r/min SE/SG/DX/SV/GX/Standard/EXS/MX
1.5 R4 DOHC 16V EFi 5A-FE 1498 cm3 69 kW (94 hv) @ 6000 r/min 129 Nm @ 3200 r/min
1.6 R4 4A-F 1587 cm3 70 kW (95 hv) @ 6000 r/min 135 Nm @ 3600 r/min 1988–1990 XL/GL
1.6 R4 DOHC 16V EFi kat 4A-FE 1587 cm3 77 kW (105 hv) @ 6000 r/min 142 Nm @ 3200 r/min 1990–1992 XL/GL/S/SG/SG-Extra/MX/GX
1.6 R4 DOHC 16V EFi 4A-FHE 1587 cm3 81 kW (110 hv) @ 6000 r/min 142 Nm @ 4800 r/min S-Grade
1.6 R4 DOHC 16V EFi 4A-GE 1587 cm3 88 kW (120 hv) @ 6600 r/min 142 Nm @ 5200 r/min G-Limited
1.8 R4 DOHC 16V EFi 4S-Fi 1838 cm3 77 kW (105 hv) @ 5600 r/min 149 Nm @ 2800 r/min SE/SG-Extra/SX
1.8 R4 DOHC 16V EFi 4S-FE 1838 cm3 85 kW (115 hv) @ 5600 r/min 157 Nm @ 4400 r/min SG-Extra
2.0 R4 16V 3S-F 1998 cm3 ? kW (120 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min XL/GL
2.0 R4 3S-FE 1998 cm3 94 kW (128 hv) @ 5600 r/min 179 Nm @ 4400 r/min 1988–1990 XL/GL/EX-G/SXR/G
2.0 R4 kat 3S-FE 1998 cm3 89 kW (121 hv) @ ? r/min 179 Nm @ 4400 r/min 1990–1992
2.0 R4 16V 3S-GE 1998 cm3 ? kW (160 hv) @ 6400 r/min 190 Nm @ 4800 r/min GT-R/GT

Dieselmoottori[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.0 R4 OHC 2C 1974 cm3 54 kW (73 hv) @ 4700 r/min 132 Nm @ 3000 r/min 1988–1992 XL/GL/SE/SG/DX/EXS/GX/MX

Mitat[muokkaa]

Malli Sedan Liftback Farmari
Pituus 4440 mm 4435 mm
Leveys 1690 mm
Korkeus 1370 mm 1400 mm
Akseliväli 2525 mm
Raideleveys (e/t) 1455/1425 mm 1470/1440 mm 1455/1425 mm
Omamassa 1040–1140 kg 1080–1210 kg 970–1130 kg
Tavaratila 535 l 450 l 764 l
Polttoainesäiliö 60 l


Tyyppiviat[muokkaa]

  • Helmojen ruostevauriot.
  • Pyöränkaarien ruostevauriot.
  • Tuulilasit alkavat vuotamaan tiivisteistään.
  • Tankkiin menevä täyttöputki alkaa vuotamaan vanhetessaan.
  • Pakosarjan halkeamat.
  • Lämmityslaitteen etuvastus.
  • Vesipumpun nestevuoto, o-renkaat kovettuu ikääntyessään.
  • Takakallistuksenvakaajan kiinnikkeiden ruostuminen ja katkeaminen.


Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.

Kiitettyjä ominaisuuksia[muokkaa]

  • Erittäin luotettava.
  • Jälleenmyyntiarvo
  • Kestävä moottori.
  • Varaosien saatavuus.

Lähteet[muokkaa]

  1. Tekniikan Maailma 8/1989
  2. Tekniikan Maailma 10/1989
  3. Tuulilasi 3/1989
  4. Tuulilasi 3/1991