Buick Electra

Buick Electra
Valmistaja ja valmistusmaa	General Motors, Yhdysvallat
Valmistusaika	1959 – 1990
Luokka	Full size
Kori	4-ovinen 4-window hardtop 4-ovinen 6-window sedan 4-ovinen farmari Vain Electra: 2-ovinen hardtop Vain Electra 225: 2-ovinen convertible 4-ovinen 6-window Riviera hardtop
Moottori	V6, V8
Iskutilavuus	2966–7466 cm3
Teho	82–268 kW
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys	?–? s (0–100 km/h)
Huippunopeus	?–? km/h
Hintaluokka
Edeltäjä	Buick Roadmaster Buick Super
Seuraaja	Buick Park Avenue
Saman luokan autoja

Pääartikkeli: Buick

Buick Electra oli amerikkalaisen ajoneuvovalmistaja General Motorsin Buick-divisioonan vuosina 1959–1990 valmistama suurikoinen ja ylellinen mallisarja. Vuoteen 1959 asti Buickin malliston korkeinta tasoa olivat edustaneet Roadmaster ja Roadmaster 75. Vuonna 1959 malleille annettiin uudet nimet Electra ja Electra 225.

Mallinimi Electra 225 viittaa auton kokonaispituuteen, joka ensimmäisenä mallivuonna oli 225,4 tuumaa (5715 mm).

Mallisarjan huippuversio oli Electra 225 Riviera, joka jakoi 6-ikkunaisen hardtop-kattolinjansa eksklusiivisesti Cadillacin kanssa. Buick oli alkuun lisännyt "Riviera"-nimen vuosimallin 1949 2-ovisen Roadmaster hardtop -mallin tunnukseksi ja siitä lähtien nimeä oli käytetty Buickin kaikkien hardtop-mallien tunnuksena. Vuosien 1951–1954 välisenä aikana Buick myös valmisti Roadmaster- ja Super-mallisarjoihinsa ylellisesti varusteltua, kuuden hengen neliovista sedania Riviera-versiona. Vuosi 1959 oli ensimmäinen Buickin mallivuosi, jolloin kaikkien hardtop-mallien nimi ei ollut Riviera.

1. sukupolvi (1959 – 1960)

Pääartikkeli: Buick Electra 1. sukupolvi

Uudet, mallivuodelle 1959 esitellyt Electra ja Electra 225, käyttivät samaa General Motorsin C-koria kuin Oldsmobile 98 ja kaikki Cadillacin mallit. C-koristen Buickien akseliväli oli kyseisenä vuonna 126,3 tuumaa (3210 mm), kun B-koristen LeSabren ja Invictan akseliväli oli 123 tuumaa (3100 mm). Ainoana moottorivaihtoehtona oli Buickin 401 kuutiotuumainen Wildcat 445 V8 -moottori, joka nelikurkkuisella kaasuttimella, 10,25:1 puristussuhteella ja kaksoispakoputkistolla antoi tehoa 325 hv (SAE brutto).

2. sukupolvi (1961 – 1964)

Pääartikkeli: Buick Electra 2. sukupolvi

Mallivuodelle 1961 Electra, muiden Buick-mallien tavoin oli kokenut huomattavan muodonmuutoksen. Dramaattisista Delta-peräevistä ei ollut enää jälkeäkään eikä korin muotoilussa muutenkaan ollut jäljellä juuri mitään, mikä viittaisi edeltäneeseen 1. sukupolven korimalliin. 1960-luvun suoralinjainen muotoilu teki varovaista tuloaan, mutta avaruusraketit ja suihkuhävittäjät ovat edelleen läsnä, sillä etenkin Buickien sivuprofiili oli todella liukkaan näköinen. Electra-mallisarjan ulkoisiin tunnuksiin kuuluivat neljä kappaletta VentiPorts-koristeita, lokasuojan kaarien koristelistat sekä kiiltävä helmalista

3. sukupolvi (1965 – 1970)

Pääartikkeli: Buick Electra 3. sukupolvi

Vuodelle 1965 GM:n henkilöautojen korien mutoilussa siirryttiin ns. "kokispullomuotoiluun" ja tämä heijastui myös täysikokoisten edustusautojen maltillisempin linjohin. Samalla luovuttiin sedan-version 6-window korimallista. Uuden korimallin myötä myös Electra 225:n runkorakenne uudistui. Vuodesta 1961 käytössä ollut "X"-runko vaihtui malliin, jossa runkopalkit kiertävät korin helmakoteloita seuraten (perimeter frame).

4. sukupolvi (1971 – 1976)

Pääartikkeli: Buick Electra 4. sukupolvi

Kuten muutkin GM:n merkit, mallivuodelle 1971 Buick uudisti C-koriset mallinsa täydellisesti. Neljännen sukupolven Electra 225 kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin ja koskaan tämän jälkeen. GM:n uusien täysikokoisten korien 64,3" (1633 mm) olkatila edessä ja 63,4" (1610 mm) olkatila takana oli mitta, jonka tulisivat lyömään vasta GM:n takavetoiset full-size -mallit 1990-luvun puolivälissä.

5. sukupolvi (1977 – 1984)

Pääartikkeli: Buick Electra 5. sukupolvi

Vuonna 1977 esitelty viidennen sukupolven Electra oli kokenut dramaattisen muodonmuutoksen. Edellisen sukupolven malleihin verrattuna, pituudesta oli lähtenyt pois yli 11 tuumaa (279 mm) ja paino oli pudonnut useita satoja kiloja. Vaikka Electra oli nyt täysin uudistunut, mallitarjonta oli alkuun entisen kaltainen; perusmallina Electra 225, sen yläpuolella Electra Limited ja huippuversiona Electra Park Avenue. Korimalleina oli tarjolla neliovinen "tolppa"-sedan (pillared sedan) ja kaksiovinen "tolppa"-coupe (pillared coupe). Hardtop-korimallien lisäksi myös 455 kuutiotuumainen isolohko-V8 oli jätetty pois käytöstä.

6. sukupolvi (1985 – 1990)

Pääartikkeli: Buick Electra 6. sukupolvi

Mallivuodelle 1985 esiteltiin aiempiin sukupolviin verrattuna täysin uudenlainen Electra. Mallien nimet olivat Electra 300 / 380 / 430, moottorin iskutilavuudesta riippuen, ylellinen Park Avenue, joka jakoi saman korin Electran kanssa, mutta nyt korin "badget" kertoivat sen olevan oma mallinsa, sen sijaan että se olisi ollut vain Electran varustetaso, sekä tehomalli T-Type. Vuonna 1977 esitelty ja vuonna 1980 Electra-mallistoon lisätty Electra Estate Wagon pysyi muuttumattomana vuoteen 1990 saakka, ja vaikka sillä tässä vaiheessa oli hyvin vähän yhteistä etuvetoisen Electran kanssa, kantoi se samaa mallinimeä.

Viimeinen Electra rullasi valmistuslinjalta elokuun 3. päivänä vuonna 1990. Mallivuodelle 1991 Park Avenue otti sen paikan valmistajan top-of-the-line -mallina.