Aktiivijousitus

M-B Active Body Control, hydrauliikka

M-B Active Body Control, elektroniikka

Aktiivijousitus on järjestelmä, millä pyritään aktiivisesti vaimentamaan korin kallistelu- ja nyökkäilyliikkeitä hydrauliikan, jousituksen ja iskunvaimentimien yhteistyöllä. Aktiivijousituksen ohjausyksikkö saa jatkuvasti tietoa eri puolelle autoa sijoitetuista tunnistimista, reagoiden jatkuvasti tienpinnassa sekä itse ajamisessa tapahtuviin muutoksiin. Alun perin aktiivijousituksen kehitti Lotuksen perustaja Colin Chapman 1980-luvulla, tarkoituksenaan parantaa kilpa-autojen ajettavuutta mutkissa.

Aktiivinen

Hydraulisessa järjestelmässä tietokone antaa saamansa datan perusteella jatkuvasti käskyjä servoille, jotka ohjaavat vaimentimien toimintaa hydrauliikan paineenmuutosten avulla. Servoilla toteutettuun aktiivijousitukseen liittyy usein automaattinen tasonsäätö ajotilanteen mukaan. Jousituksen jäykkyyden taso on usein myös kuljettajan säädettävissä. Täyshydraulisissa järjestelmissä, kuten oheisten kuvien Mercedes-Benz ABC -järjestelmässä, ei käytetä lainkaan mekaanista jousitusta.

Semi-aktiivinen

Puoli-aktiivinen tai mukautuva järjestelmä muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä vaimentimien nesteen virtauksen tai viskositeetin muutoksen avulla. Toisin kuin aktiivisissa järjestelmissä, vaimennukseen ei lisätä tai vähennetä tehoa ulkopuolisen faktorin, kuten esim. hydrauliikkapumpun avulla ja siksi mukautuvan vaimennuksen ominaisuuksiin ei kuulu ajokorkeuden säätö. Yksinkertaisuutensa vuoksi puoli-aktiivinen vaimennus on huomattavasti edullisempi kuin aktiivijousitus.

Solenoidiohjattu on aktiivijousitustyypeistä edullisin toteuttaa ja siksi yleisin. Siinä solenoidit säätävät jousituksen ja vaimennuksen jäykkyyttä vaimentimien nestevirtausta muuttamalla.

Magneettireologinen järjestelmä on kehittynyt versio puoli-aktiivisesta jousituksesta. Tässä järjestelmässä iskunvaimentimet sisältävät magneettista nestettä, jonka viskositeettia pystytään muuttamaan millisekunneissa magneettien avulla.

Aktiivijousituksella varustettuja autoja

Aktiivijousitus on usein ollut valinnainen vaihtoehto teräsjousituksen sijaan.

• 1983: Toyota Soarer (Z10): Toyota esittelee maailman ensimmäisen mikroprosessoriohjatun semi-aktiivisen vaimennusjärjestelmän nimeltä Toyota Electronic Modulated Suspension (TEMS)

• 1984: Lancia Thema: semi-aktiivinen järjestelmä auto / sport -asetuksilla.

• 1985 Subaru Leone Turbo / Subaru XT: "Air Suspension"

• 1986: Toyota Soarer (Z20): sähköisesti ohjattu (TEMS) täysilmajousitus (jousivakio, muuttuva vaimennusvoima)

• 1987 Mitsubishi Galant VI: "Dynamic ECS", maailman ensimmäinen sähköisesti ohjattu, mukautuva semi-aktiivinen ilmajousitus.

• 1987 Lincoln Continental 8. sukupolvi Mukautuva semi-aktiivinen Adaptive air-ride -vaimennus

• 1987 BMW M3 (E30) "BOGE adjustable damping" -järjestelmä

• 1989 Citroën XM (Hydractive, semi-aktiivinen)

• 1989 Toyota Celica ST183 GT-R Active Sports: semi-aktiivinen Toyota Active Control Suspension, jossa edelleen oli teräskierrejouset, mutta kallistuksenvakaajat oli jätetty pois. Vuonna 1991 järjestelmä tuli Toyota Soarer Z30:n varusteeksi.

• 1989 Lexus LS UF10: (Piezo TEMS Toyota Electronically Modulated Suspension)

• 1990 Nissan Leopard (F31) / Nissan Cedric (Y31) / Nissan Maxima (J30): ensimmäinen tienpintaa auton etupuolelta tutkalla mittaava, semi-aktiivinen DUET-SS Super Sonic Suspension -järjestelmä

• 1990 Infiniti Q45 (G50): "Full-Active Suspension (FAS)" -aktiivivaimennus teräskierrejousin

• 1990 Toyota Supra (A70): (Toyota Electronically Modulated Suspension)

• 1991 Mercedes-Benz S (140-sarja): ensimmäisen sukupolven ADS I (Adaptive Damping System) (Skyhook system)

• 1991 Mitsubishi GTO (Z16A): "Electronically Controlled Suspension"

• 1991 Toyota Soarer (Z30): (Toyota Electronically Modulated Suspension)

• 1992 Toyota Celica (T180): (Toyota Electronically Modulated Suspension)

• 1992 Citroën Xantia: (Hydractive 2, semi-aktiivinen)

• 1993 Cadillac: eri malleihin tarjolla Road Sensing Suspension (RSS) -järjestelmä. RSS oli tarjolla vakioversiona sekä kehittyneempänä CVRSS (Continuously variable road sensing suspension) -järjestelmänä. RSS-järjestelmä mittasi vaimentimien toimintaa 15 millisekunnin välein ja vaihtoi vaimennustehoa kahden asetuksen välillä.