Laurin & Klement
| Laurin & Klement | |
|---|---|
.png){kind=logo}
| |
| Yrityksen perustuspaikka | .svg.png){kind=small} Itävalta-Unkari, Böömi, Mladá Boleslav
|
| Toiminnassa | 1895 – 1919 ( Itävalta-Unkari)1919 – 1925 (  Tšekkoslovakia)
|
| Yhtiön kohtalo | Fuusioitiin osaksi konepajakonserni Škodaa |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | |
| Seuraaja | Škoda Auto |
Laurin & Klement oli yhtiö joka valmisti polkupyöriä, moottoripyöriä ja autoja. Yhtiö fuusioitiin vuonna 1925 konepajakonserni Škodaan. Nykyinen henkilöautovalmistaja Škoda Auto a.s. on syntynyt näistä juurista.
Alkuperäisen, polkupyöriä valmistaneen yrityksen, perustivat herrat Václav Laurin ja Václav Klement 18. joulukuuta 1895 Mladá Boleslavin kaupunkiin, Böömin kuningaskuntaan, silloiseen Itävalta-Unkariin.[1]
Sisällysluettelo
Yhtiön synty[muokkaa]
.jpg)
Laurin & Klement -yhtiön syntyyn johtaneet tapahtumat käynnistyivät vuonna 1895, kun Mladá Boleslavissa asuneen kirjakauppiaan ja intohimoisen pyöräilyn harrastajan, Václav Klementin, saksalainen Germania-polkupyörä rikkoutui melko pian käyttöönoton jälkeen. Klement kirjoitti tehtaalle valituskirjeeen tsekiksi, johon polkupyörävalmistaja Seidel & Naumann vastasi ylimielisesti, että valitukset tulee kirjoittaa jollain "ymmärrettävällä kielellä". Tästä suivaantuneena Klement päätti aloittaa oman polkupyörien valmistamisen. Samoihin aikoihin Mladá Boleslaviin muutti mekaanikko Václav Laurin, tismalleen samoissa aikeissa. Koska kaupunki oli suhteellisen pieni ja sen markkinat eivät olisi riittäneet kahdelle valmistajalle, he päättivät kilpailun sijaan yhdistää voimansa. Joulukuussa 1895 he aloittivat toiminnan Mladá Boleslavin laitamilta vuokratussa tilassa. Etnonationalismin hengessä he antoivat polkupyörälleen nimen Slavia. Heillä oli palkattuna muutama mies, koska polkupyörien valmistamisen ohella heidän yrityksensä myös korjasi ja huolsi niitä. Yrityksen alku ei ollut kovin lupaava, kyetäkseen maksamaan työntekijöidensä palkat, he joutuivat toisinaan myymään uusia polkupyöriään edullisemmalla hinnalla käytettyjen pyörien kauppiaille.[2]
Parivaljakko onnistui pitämään yrityksensä pinnalla sekä kasvattamaan myyntiään ja vuoden 1896 lopulla Laurin & Klement kirjattiin yhtiörekisteriin. Keväällä 1897 L&K siirsi toimintansa Prahaan, jossa sen oli mahdollista toimia aiempaa suuremmissa tiloissa, tähän aikaan yhtiö työllisti jo 21 henkilöä. Myynnin jatkuvasti kasvaessa alkoi näyttämään sille, että yhtiö tarvitsisi vuokratilojen sijasta oman, tarkoituksenmukaisen tehdasrakennuksen. Yhtiö osti Mladá Boleslavin liepeiltä 11 hehtaarin maa-alueen ja se pääsi siirtymään uuteen tehtaaseensa elokuussa 1898. Nykyinen Škoda Auton Mladá Boleslavin tehdas on kehittynyt tästä lähtökohdasta ja sijaitsee edelleen alkuperäisellä alueellaan.
Vuonna 1899 L&K lisäsi tuotevalikoimaansa ensimmäisen moottoripolkupyöränsä, joka perustui ranskalaisveljesten Michel ja Eugen Werneriltä ostettuun patenttiin. Siinä polkupyörää vauhdittava moottori oli kiinnitetty etupyörän yläpuolelle. Rakenteen johdosta ajokin painopiste oli korkealla ja etuveto vaikeutti sen käsittelyä. Vaclav Laurin otti asiakseen parantaa konstruktiota ja marraskuussa 1899 L&K esitteli ensimmäisen oman moottoripyöränsä. L&K:n pyörässä sen moottori oli sijoitettu painonjakauman kannalta kaikkein loogisimpaan paikkaan, kuljettajan alle.[3]
Moottoripyörien myynti lähti käyntiin hieman takkuillen. Ensimmäiset 35 pyörää myytiin Saksaan, kotimaansa alueella yhtiön uusi tuote ei herättänyt kiinnostusta. Moottoripyörien jatkon kannalta tilanne näytti jo huonolta, mutta vuonna 1900 lontoolainen Hewitson teki tilauksen 150:sta pyörästä. Kaksipyöräisten moottoripyörien ohella Laurin & Klement valmisti vuodesta 1905 lähtien kolmipyöräistä mallia, jota varustuksesta riippuen käytettiin joko ihmisten tai tavaroiden kuljettamiseen.[4]
Vuonna 1901 L&K osallistui ensimmäistä kertaa moottoriajoneuvoille järjestettyyn kilpailuun. Tuolloin Narcis Podsedníček ajoi L&K Slavia B -pyörällään kolme vuorokautta kestäneen ja 1196 kilometrin mittaisen Pariisi-Berliini-kilpailun kaksi- ja kolmipyöräisten luokan voittoon. Vuonna 1903 moottoripyörien valmistus ohitti L&K:n toiminnoissa polkupyörien valmistuksen, tehdasalueen pinta-ala kasvoi 30 hehtaariin ja yhtiön palkkalistoilla oli yli 200 henkilöä. Vuonna 1905 Václav Vondřich ajoi L&K:lla Ranskassa, lajin epävirallisena maailmanmestaruuskisana pidetyn "Dourdan"-kilpailun voittoon. Samana vuonna yhtiö lopetti polkupyörien valmistamisen.[5][6]
Vuoden 1905 loppupuolella esiteltiin L&K:n ensimmäinen oikea auto, voiturette Typ A, jota valmistettiin noin sata kappaletta.
Yksityisestä yhtiöstä osakeyhtiöksi[muokkaa]
Pystyäkseen vastaamaan tuotteidensa kasvavaan kysyntään, yhtiön oli hankittava lisämaata, rakennettava lisää tuotantotilaa ja hankittava lisää työkaluja ja koneita. Kaikki investoinnit vaativat niin paljon pääomaa, että yhtiön kassa ei olisi sitä kestänyt, joten saadakseen paremmin rahoitusta Laurin & Klement muutti olomuotonsa yksityisestä yhtiöstä osakeyhtiöksi heinäkuussa 1907. Klementistä tuli yhtiön toimitusjohtaja ja Laurinista teknisen puolen johtaja. Hyvin pian yhtiön alue kattoi jo yli 130 hehtaaria ja sen palkkalistoilla oli kuusisataa työntekijää. Samaisena vuonna L&K esitteli rivi-8-moottorisen mallin FF sekä ensimmäisen linja-auton alustansa, Laurin & Klement H:n. Yhtiö nousi nopeasti Itävalta-Unkarin suurimmaksi ajoneuvojen valmistajaksi ja osallistui hyvällä menestyksellä lukuisiin kansainvälisiin moottoriurheilutapahtumiin. L&K:n autoilla ajoivat kilpaa mm. Otto Hieronimus, eräs tuon ajan menestyksekkäimmistä itävaltalaisiista kilpa-ajajista, sekä itävaltalainen elokuvatuottaja kreivi Alexander Kolowrat.
Laurin & Klement jatkoi kasvu-uralla ja yhtiön tuotepalettiin lisättiin mm. eri kokoisia ja -tehoisia paikallismoottoreita, lentokonemoottoreita ym. Vuonna 1911 L&K:n suurimmaksi omistajaksi tuli prahalainen konepajayhtiö Prager Maschinenbau-Aktiengesellschaft vorm. Ruston & Co., joka oli pilseniläisen metalli- ja konepajayhtiö Škodan tytäryhtiö.[7] Myyntiin tuli tiejyrä Laurin & Klement VB. Vuonna 1912 L&K otti haltuunsa Reichenbergissä (nyk. Liberece) toimineen Reichenberger Automobil Fabrik -yhtiön (RAF) [8]. RAF oli juuri ennen fuusiota aloittanut saksalaisen Daimlerin myöntämällä lisenssillä Knight-luistiventtiilimoottoreiden valmistuksen ja tämä tuotanto siirrettiin Mladá Boleslaviin. Samana vuonna Laurin & Klement aloitti moottoriaura Excelsiorin valmistuksen.
Tsekinmaan kotimarkkinat eivät olleet järin suuret, mutta koko imperiumin sisällä tilanne olikin jo aivan toinen. L&K:n autoista viidennes myytiin Itävalta-Unkarin alueella ja myös vienti oli tärkeässä roolissa. Ennen I maailmansotaa esim. Venäjälle myytiin yli kolmassosa yhtiön valmistamista ajoneuvoista. Laurin & Klementin pyrkimyksenä oli myös tuottaa markkinoille kohtuuhintaisia autoja suurina sarjoina. Vuonna 1911 esitelty ja vuoteen 1925 asti valmistettu Laurin & Klement S edusti tämän kategorian tuotetta.
I maailmansota[muokkaa]
Sodan aikana L&K valmisti ajoneuvoja vain rajoitetulla kapasiteetilla, tuotannon pääpainon ollessa sotateollisuuden tuotteita. Henkilöautoja ei valmistettu, ainoastaan sotatoimissa tarvittavaa kalustoa, kuten kuorma- sekä linja-autoja.
Sodan päätyttyä Euroopan kartta oli kovin toisenlainen kuin ennen sitä. L&K:n kotimarkkina-alue oli kutistunut huomattavasti, Itävalta-Unkari oli pilkottu osiin ja Tsekkoslovakiasta oli muodostettu itsenäinen valtio. 1910-luvun viimeisinä vuosina autokauppaa varjosti sodan jälkeinen lama joka tuntui sekä merkin koti- että vientimarkkinoilla. Entisistä suurista kauppakumppaneista Venäjä putosi kommunistivallankumouksen myötä tyystin kuvioista. Yhtiön piti hengissä lähinnä Excelsior-moottoriauran hyvä kysyntä.
L&K:n loppu[muokkaa]
Kesäkuussa 1924 tehtaalla pääsi irti tulipalo, joka aiheutti huomattavia tuhoja sekä kiinteistöille että työkoneille. Vahingot saatiin korjattua jo saman vuoden marraskuuhun mennessä, mutta tuotantokatkos ei tehnyt hyvää jo ennestään kangerreelle myynnille. L&K:n autot alkoivat olla ikääntyneitä ja yhtiö menetti markkinaosuuksiaan tuontiautojen lisäksi Pragalle ja Tatralle. Pystyäkseen rahoittamaan uusien mallien suunnittelun ja niiden mukaiset työkaluinvestoinnit, yhtiö olisi tarvinnut huomattavan pääomaruiskeen.
Tilanne johti siihen, että kesäkuussa 1925 L&K:n autotehdas fuusioitiin metalli- ja konepajakonserni Škodaan, joka oli jo pitkään ollut Laurin & Klementin suurin omistaja. Mladá Boleslavin tehtaasta tuli konsernissa ainoastaan henkilöautojen valmistukseen erikoistunut yksikkö, jonka kaikki ylempi johtaminen ja myynti tapahtui Prahasta. Hyötyajoneuvojen valmistus siirrettiin konsernin Plzeňin tehtaille ja moottoripyörien valmistus lopetettiin. Václav Laurinista ja Václav Klementista tehtiin alemman tason johtajia.
Vuodesta 1925 lähtien kaikilla ennen sitä suunnitelluilla autoilla oli nimi Laurin & Klement - Škoda, kaikilla uudemmilla vain Škoda. Vuonna 1930 tehdas muutettiin itsenäiseksi Škoda-konserniin kuuluvaksi yhtiöksi uudella nimellä Akciová společnost pro automobilový průmysl (ASAP), joka käytti Škoda-tuotemerkkiä vain kauppanimenä tuotteilleen (autot ja hyötyajoneuvot, linja-autot, johdinautot ja traktorit). Vuonna 1945 se erotettiin alkuperäisestä Škodasta nimellä Automobilové závody, národní podnik (AZNP).
Nimi teki paluun autojenvalmistukseen 1999, jolloin Skoda Octavian ylellisisimmäksi varusteluversioksi tuli Laurin & Klement line.
Laurin & Klement Suomessa[muokkaa]
Suomessa tiedetään olleen 1920-luvulla ainakin kaksi Laurin & Klement -henkilöautoa. Toinen oli rekisteröity Uudenmaan ja toinen Hämeen lääniin [9].
Mallit[muokkaa]
- Laurin & Klement Voiturette (Typ A) (1905)
- Laurin & Klement B (1906)
- Laurin & Klement C (1906)
- Laurin & Klement E (1906)
- Laurin & Klement B2 (1907)
- Laurin & Klement C2 (1907)
- Laurin & Klement FC (1907) (kilpa-auto)
- Laurin & Klement FCS (1908) (kilpa-auto)
- Laurin & Klement Model FF
- Laurin & Klement BS (1908)
- Laurin & Klement EN (1909)
- Laurin & Klement FCR (1909) (kilpa-auto)
- Laurin & Klement ENS (1910)
- Laurin & Klement T / Ta (1914)
- Laurin & Klement MK6 (Laurin & Klement MK6 / 445 / 450) (1920)
- Laurin & Klement A (1922) (Laurin & Klement A / 100) (1922)
- Laurin & Klement 105 (1923)
- Laurin & Klement 150 (1923)
- Laurin & Klement 350 (1925)
- Laurin & Klement 110 (1925)
- Laurin & Klement 120 (1925)
- Škoda 360 (Laurin & Klement 360) (1926)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ 125 vuotta sitten Václav Laurin ja Václav Klement loivat ŠKODA AUTON perustan – Škoda Suomi, Lehdistötiedote, 22. joulukuu 2020. Viitattu: 11. toukokuu 2021.
- ↑ Martin Mrazek: Laurin & Klement: the Factory With a Cycling Dream – Škoda, WeLoveCycling.com, 7. tammikuu 2016. Viitattu: 13. toukokuu 2021.
- ↑ 1899 to 2019: ŠKODA celebrates 120 years of engine development and production in Mladá Boleslav – Škoda Storyboard, 24. lokakuu 2019. Viitattu: 13. toukokuu 2021.
- ↑ Lesser-known models from ŠKODA AUTO’s 125-year history: The LW three-wheeler from Laurin & Klement – Škoda Storyboard, 1. huhtikuu 2020. Viitattu: 13. toukokuu 2021.
- ↑ Laurin & Klement SLAVIA B: The history of ŠKODA Motorsport began 120 years ago between Paris and Berlin – Škoda Storyboard, 26. helmikuu 2021. Viitattu: 13. toukokuu 2021.
- ↑ Aluksi kaksipyöräisillä – Škoda Heritage racing history, Viitattu: 13. toukokuu 2021.
- ↑ Prager Maschinenbau-Aktiengesellschaft vorm. Ruston & Co. – Viitattu: 14. toukokuu 2021.
- ↑ Miller, Denis (toim.): Maailman moottoriajoneuvot – Hyötyajoneuvot vuodesta 1769 nykypäivään – RAF, s. 254–255. Turku: Tekninen Kustannusliike Oy, 1987. ISBN 951-9364-32-3.
- ↑ Ojanen, Olli J.: Autot Suomessa 4 – Skoda - idänautoista arvostetuin – Pikkuautot esittäytyvät Skoda eräänä ensimmäisistä, s. 5. Helsinki: Alfamer Oy, 1999. ISBN 952-5089-33-9.
