Buick Riviera

Buick Riviera
Valmistaja ja valmistusmaa	Buick Motor Division, Yhdysvallat
Valmistusaika	1963 – 1993 1995 – 1999
Luokka	Personal luxury
Kori	2-ovinen hardtop 2-ovinen coupé 2-ovinen avoauto
Moottori	V8, V6
Iskutilavuus	231 – 455 cid 3800 – 7500 cm3
Teho
Voimanvälitys	Takaveto, etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja

Riviera on amerikkalaisen Buickin vuosina 1963–1999 valmistama personal luxury -luokan auto. Edellä mainittuun muodostaa poikkeuksen mallivuosi 1994, jolloin Rivieraa ei ollut tarjolla.

Riviera oli General Motorsin ensimmäinen personal luxury -luokan auto ja samalla ensimmäinen malli, joka valmistettiin GM E -pohjalevylle. Kahdeksan sukupolvensa aikana Riviera koki monia muutoksia: sen koko vaihteli, sitä valmistettiin E-korin lisäksi kahdelle muullekin pohjalevylle ja se muuttui etuvetoiseksi. Rivieraa myytiin kaikkiaan yli 1,1 miljoonaa kappaletta.

Historia

Rivieran synty ajoittuu 1950-luvun loppuun ja GM:n tarpeeseen luoda malli Ford Thunderbirdin synnyttämään markkinasegmenttiin. Kaksipaikkaisena avoautona vuonna 1955 markkinoille tullut Thunderbird oli ollut myyntimenestys ja sen muututtua toisen sukupolvensa myötä vuonna 1958 nelipaikkaiseksi, mallin myyntilukemat moninkertaistuiva. GM:n suunnitteluosaston pääjohtaja Bill Mitchell oli kertomansa mukaan eräänä sumuisena yönä nähnyt hotellinsa pysäköintialueella erikoiskoritetun Rolls-Roycen ja visioinut siitä muodot tulevalle mallille. Vuonna 1959 Mitchell antoi suunnittelija Ned Niclesille tehtäväksi luonnostella suunnitelman piirrosvaihe loppuun. Mitchellin ajatuksena oli, että XP-715 kulkeneen hankkeen myötä "personal luxury" -luokan auto tulisi osaksi Cadillacin mallistoa.

Nickles antoi luonnostellulle mallille nimen LaSalle II, viitaten sillä Cadillacin 1930-luvulla valmistamaan merkkiin. LaSalle oli GM:n aiemman suunnittelujohtaja Harley Earlin alaisuudessa tuolloin työskennelleen Mitchellin ensimmäisiä töitä. Ikäänkuin kirsikkana kakun päällä Nickles antoi projektiauton etusuuntavilkuille samat muodot kuin Mitchellin piirtämän LaSallen jäähdyttimen säleikössä.

LaSalle-yhteydestä huolimatta Cadillacilla ei oltu hankkeesta lainkaan kiinnostuneita. Seuraavaksi Mitchell tarjosi sitä Chevroletille, mutta myös vailla suurempaa vastakaikua. Oldsmobile ja Pontiac olivat kevyesti kiinnostuneita, mutta molemmat olisivat halunneet autosta tyystin toisen näköisen. Merkeillä oli jo meneillään B-koristen Starfire- ja Grand Prix -mallien suunnittelutyö, joten pienempi malli ei olisi tässä vaiheessa antanut merkeille juurikaan lisäarvoa. Jäljelle jäi enää Buick, jossa XP-715 sai hyvin myönteisen vastaanoton. Merkki kärsi jatkuvasti laskevista myyntiluvuista ja divisioonan johto oli huolissaan koko merkin tulevaisuudesta.

Buickin tila oli itseasiassa niin huono, että GM:n toimeenpaneva komitea kieltäytyi aluksi antamasta suunnitelmaa sille. Sen sijaan, ensimmäistä kertaa konsernin historiassa, komitea antoi jokaisella merkilleen tehtäväksi valmistaa presentaatio siitä, miksi juuri se tarvitsisi XP-715:n. Buick ohitti tässä kohtaa GM:n omat markkinoinnin ammattilaiset ja tilasi esitelmänsä konsernin ulkopuoliselta mainosyhtiöltä. Tämä tuotti tulosta ja Buick sai projektin keväällä 1961, ehdolla että auton tulee olla myynnissä mallivuodelle 1963.

Riviera-nimi

• 

  1949 Roadmaster Riviera 2-ov. hardtop coupé

• 

  1953 Roadmaster Riviera sedan

• 

  1957 Roadmaster Riviera 4-ov. hardtop sedan

• 

  1959 Electra 225 Riviera 4-ov. hardtop sedan

Nimi "Riviera" otettiin Buickilla käyttöön vuonna 1949, uuden 2-ovisen hardtop-korimallin yhteydessä. Buick Roadmaster Riviera coupé, Cadillac Series 62 Coupe de Ville sekä Oldsmobile 98 Holiday coupé olivat ensimmäisiä tällä korimallilla massavalmistettuja henkilöautoja. Buick liitti 2-ovisen Riviera hardtop -korimallin Super-mallisarjaan vuonna 1950, Special-sarjaan vuonna 1951 ja Century-sarjaan, sen palattua mallistoon 12 vuoden tauon jälkeen, vuonna 1954.

Vuosimallien 1951–1953 Roadmaster- ja Super -sarjojen 4-oviset sedanit valmistettiin neljä tuumaa pidemällä akselivälillä kuin muut samojen sarjojen korimallit ja myös nämä saivat mallinimeensä lisäyksen "Riviera".

Keskellä mallivuotta 1955 Buick ja Oldsmobile esittelivät 4-ovisen hardtop -korimallin. Buick lisäsi sen Century- ja Special -sarjoihinsa ja sille annettiin lisänimi "Riviera". Seuraavan mallivuoden alusta lähtien 4-ovinen Riviera hardtop sedan kuului myös Roadmaster- ja Super -sarjojen korivalikoimaan.

Vuonna 1959 Buick hieman selkiytti Riviera-nimen käyttöä. Nimeä käytettiin ainoastaan Electra 225 -sarjan 6-ikkunaisen (takaoven takapuolella vielä pieni kolmioruutu) 4-ovisen hardtop sedanin tunnuksena vuosina 1959–1962. Vuonna 1963 "Riviera" oli vielä vakiomallisen 4-ovisen Electra 225 hardtop sedanin korkeatasoisen varusteluversion tunnuksena. Uusi 2-ovinen hardtop -malli teki debyyttinsä samalle mallivuodelle.

1. sukupolvi (1963 – 1965)

Pääartikkeli: Buick Riviera (1963-1965)

Ensimmäisen sukupolven Riviera esiteltiin lokakuussa 1962. Massatuotannon käytäntöjen mukaisesti mallin valmistuksessa hyödynnettiin Buickin jo olemassaolevaa teknologiaa ja komponentteja mahdollisimman paljon. Koska Buickin mallistoon ei vielä tässä vaiheessa kuulunut keskikokoisia erillisrunkoisia malleja, Rivieran 117 tuuman (2972 mm) akselivälinen alusta saatiin aikaan modifioimalla full-size Electran 126 tuuman (3200 mm) akselivälistä runkoa. Akuperäiseen XP-715-konseptiin kuuluneista piilotetuista ajovaloista jouduttiin alkuun luopumaan ja Riviera sai piilotetut ajovalot keulalleen mallivuodelle 1964.

2. sukupolvi, (1966 – 1970)

Pääartikkeli: Buick Riviera (1966-1970)

Mallivuodelle 1966 Riviera sai osakseen perusteellisen uudistuksen. X-runko pysyi entisellään, samoin voimalinja sekä jarrut. Uusi kori oli edeltäjäänsä pidempi, leveämpi ja 200 paunaa (91 kg) painavampi. Ovien tuuletusruudut oli poistettu, mikä lisäsi auton modernia olemusta. Ajovalot olivat edelleen piilotetut, mutta nyt jälleen sijoitettuna vaakatasossa etumaskiin. GM:n uutuusmalli Oldsmobile Toronado sai saman E-korin kuin oli Rivierassa, samoin vuotta myöhemmin myyntiin tullut Cadillac Eldorado. Rivierasta poiketen ne olivat kuitenkin etuvetoisia.

3. sukupolvi (1971 – 1973)

Pääartikkeli: Buick Riviera (1971-1973)

Riviran kolmas sukupolvi oli hyvin vahvalla ja radikaalilla otteella muotoiltu. Tämän sukupolven Rivierat tunnetaan "boat-tail"- eli veneperämalleina, johtuen niiden takaosan muotoilusta. Oman lisämausteensa antavat vuoden 1963 Corvette Sting Ray Coupén inspiroima takalasi ja kyljen voimakas vyötärölinja, jolla on juurensa Buickin 1950-luvun "sweepspear"-muotoiluteemassa. Yleisellä tasolla hevosvoimasodan vuodet olivat ohi ja moottoreiden teholukemat alkoivat laskea.