Ero sivun ”Toyota JZ -moottori” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(luokittelu)
Rivi 1: Rivi 1:
−
'''[[Toyota]] JZ moottoriperhe''' on sarja [[rivi-6]] moottoreita. Korvaaja Toyotan [[Toyota M -moottori|M-sarjan]] rivi-6 moottoreille, JZ moottorit olivat 24-[[venttiili]]siä [[DOHC]] moottoreita. JZ moottoria tarjottiin 2.5 sekä 3.0 [[Kuutiotilavuus|litraisina]] versioina.
+
'''[[Toyota]] JZ -moottoriperhe''' on sarja [[rivi-6]] moottoreita. Korvaaja Toyotan [[Toyota M -moottori|M-sarjan]] rivi-6 moottoreille. JZ-moottorit olivat 24-[[venttiili]]siä [[DOHC]] moottoreita ja niitä tarjottiin 2,5- sekä 3-[[Iskutilavuus|litraisina]] versioina.
  
−
==1JZ==
+
== 1JZ ==
−
2.5 L (2492 cc) '''1JZ''' versiota tuotettiin vuodesta 1990 vuoteen 2007 (viimeisimpänä myyty Mark II BLIT Farmarissa). [[Sylinterinhalkaisija]] on 86 mm ja [[iskunpituus]] on 71.5 mm. 1JZ oli 24-[[venttiili]]nen [[DOHC]] moottori kahdella hihnakäyttöisellä [[nokka-akseli]]lla.
+
'''1JZ''' oli 2,5-litrainen (2492 cm<sup>3</sup>) 24-[[venttiili]]nen [[DOHC]] moottori kahdella hihnakäyttöisellä [[nokka-akseli]]lla ja sitä valmistettiin vuodesta [[1990]] vuoteen [[2007]] (viimeisimpänä myyty Mark II BLIT Farmarissa). [[Sylinteri]]n halkaisija on 86 mm ja [[iskunpituus]] on 71,5 mm.
  
−
===1JZ-GE===
+
=== 1JZ-GE ===
−
[[Vapaastihengittävä moottori|Vapaastihengittävä]] '''1JZ-GE''' tuotti 200 hv (147 kW) @ 6000 rpm sekä 250 Nm @ 4000 rpm.
+
{{Pääartikkeli|Toyota 1JZ-GE -moottori}}
 +
 
 +
[[Vapaastihengittävä moottori|Vapaastihengittävä]] '''1JZ-GE''' tuotti 147 kW (200 hv) @ 6000 r/min sekä 250 Nm @ 4000 r/min.
  
 
Kuten kaikki JZ-sarjan moottorit, varhainen 1JZ-GE on suunniteltu pitkittäisesti asennettavaksi [[takaveto]]iseen autoon. Nämä mallit tulivat 4-vaihteisella [[automaattivahteisto]]lla vakiona, manuaalista [[vaihdelaatikko]]a ei ollut saatavilla ollenkaan.
 
Kuten kaikki JZ-sarjan moottorit, varhainen 1JZ-GE on suunniteltu pitkittäisesti asennettavaksi [[takaveto]]iseen autoon. Nämä mallit tulivat 4-vaihteisella [[automaattivahteisto]]lla vakiona, manuaalista [[vaihdelaatikko]]a ei ollut saatavilla ollenkaan.
  
−
===1JZ-GTE===
+
=== 1JZ-GTE ===
−
1JZ-GTE käyttää kahta CT12A [[turbo]]ahdinta rinnakkain järjestettynä ja ne ahtavat [[Välijäähdytin|välijäähdyttimen]] läpi. 8.5:1 [[Puristussuhde|puristussuhteella]], tehtaan ilmoittama [[teho]] sekä [[vääntö]] ovat 280 [[hevosvoima]]a (210 kW) @ 6200 rpm ja 363 [[Newtonmetri]]ä @ 4800 rpm. Moottorin sylinterihalkaisija on 86.0mm sekä iskunpituus 71.5mm. [[Yamaha]] on voinut olla mukana moottorin suunnittelussa tai tuotannossa (mahdollisesti [[Sylinterikansi|sylinterikannen]] suunnittelussa), koska joissain moottorinosissa on Yamahan merkki, kuten nokkapyörän suojassa. Vuonna 1991, 1JZ-GTE asennettiin uuteen [[Toyota Soarer|Soarer GT]] -autoon.
+
{{Pääartikkeli|Toyota 1JZ-GTE -moottori}}
 +
 
 +
'''1JZ-GTE''' käyttää kahta CT12A [[turbo]]ahdinta rinnakkain järjestettynä ja ne ahtavat [[Välijäähdytin|välijäähdyttimen]] läpi. 8.5:1 [[Puristussuhde|puristussuhteella]], tehtaan ilmoittama [[teho]] sekä [[vääntö]] ovat 210 kW (280 hv) @ 6200 r/min ja 363 [[Newtonmetri]]ä @ 4800 r/min. Moottorin sylinterihalkaisija on 86,0 mm sekä iskunpituus 71,5 mm. [[Yamaha]] on voinut olla mukana moottorin suunnittelussa tai tuotannossa (mahdollisesti [[Sylinterikansi|sylinterikannen]] suunnittelussa), koska joissain moottorinosissa on Yamahan merkki, kuten nokkapyörän suojassa. Vuonna [[1991]] 1JZ-GTE asennettiin uuteen [[Toyota Soarer|Soarer GT]] -autoon.
  
 
Varhaisen sukupolven 1JZ-GTE moottorit yhdistää luonnollisen [[rivi-6]] moottorin tasaisuuden sekä kierrosherkkyyden johtuen sen lyhyestä iskunpituudesta ja sen aikaisesta tehontuotosta johtuen keraamisista [[turbo]]n turbiinipyöristä. Keraamiset turbiinipyörät ovat alttiita hajoamiselle korkeilla turboahtimen kierrosluvuilla sekä korkeissa lämpötiloissa. Ensimmäisen sukupolven 1JZ moottorit olivat vieläkin alttiimpia tälle turbovialle. Toisen sukupolven moottoreissa tämä ongelma oli korjattu ja Japanissa oli itseasiassa takaisinkutsunta korjaukseen ensimmäisen sukupolven moottoreista, vaikkakaan tämä ei koske muihin maihin tuotuja 1JZ moottoreita.  
 
Varhaisen sukupolven 1JZ-GTE moottorit yhdistää luonnollisen [[rivi-6]] moottorin tasaisuuden sekä kierrosherkkyyden johtuen sen lyhyestä iskunpituudesta ja sen aikaisesta tehontuotosta johtuen keraamisista [[turbo]]n turbiinipyöristä. Keraamiset turbiinipyörät ovat alttiita hajoamiselle korkeilla turboahtimen kierrosluvuilla sekä korkeissa lämpötiloissa. Ensimmäisen sukupolven 1JZ moottorit olivat vieläkin alttiimpia tälle turbovialle. Toisen sukupolven moottoreissa tämä ongelma oli korjattu ja Japanissa oli itseasiassa takaisinkutsunta korjaukseen ensimmäisen sukupolven moottoreista, vaikkakaan tämä ei koske muihin maihin tuotuja 1JZ moottoreita.  
  
−
Kolmanen sukupolven 1JZ moottorit esiteltiin vuonna 1996, edelleen 2.5 litraisena turbomoottorina. Tämä sisälsi uudelleen suunnitellun sylinterikannen, uudelleen kehitetyn jatkuvasti muuttuvan [[venttiili]]enajoituksen (VVT-i), parannetun sylinterien jäähdytyksen skä uudelleen kehitetyt välilevyt titaaninitridi pinnalla pienemmän [[nokka-akseli]]en kitkan saavuttamiseksi. Tuplaturbot (CT12x2) vaihtuivat yhteen turboon (CT 15B). [[VVT-i]] sekä parannettu jäähdytys sallivat puristussuhteen noston 8.5:1 -> 9.0:1. Vaikkakin viralliset teholukemat pysyivät samana (280 hv (210 kW) @ 6200 rpm) vääntö nousi 20 Newtonmetrillä 379 Newtonmetriin @ 2400 rpm. Nämä parannukset johtivat nousseeseen moottorin hyötysuhteeseen ja pudotti polttoaineen kulutusta 10 prosentilla. Paremman hyötysuhteen omaavan [[turbo]]ahtimen käyttö kahden turboahtimen sijasta sekä erilaisen [[pakosarja]]n ja pakoaukkojen käyttö johtivat noin 50% väännön nousuun alhaisilla kierroksilla. Tätä moottoria käytettiin lähinnä [[Toyota]]n X alustan autoissa (Chaser, Mark II, Cresta, Verossa), Crown Athlete V:n (JZS170), myöhemmän JZZ30 Soarerin, kuten JZA70 Supran valmistus oli lopetettu tähän mennessä.
+
Kolmanen sukupolven 1JZ-moottorit esiteltiin vuonna [[1996]], edelleen 2,5-litraisena turbomoottorina. Tämä sisälsi uudelleen suunnitellun sylinterikannen, uudelleen kehitetyn jatkuvasti muuttuvan [[venttiili]]enajoituksen (VVT-i), parannetun sylinterien jäähdytyksen sekä uudelleen kehitetyt välilevyt titaaninitridi pinnalla pienemmän [[nokka-akseli]]en kitkan saavuttamiseksi. Tuplaturbot (CT12x2) vaihtuivat yhteen turboon (CT 15B). [[VVT-i]] sekä parannettu jäähdytys sallivat puristussuhteen noston 8,5:1 -> 9,0:1. Vaikkakin viralliset teholukemat pysyivät samana, 210 kW (280 hv) @ 6200 r/min, vääntö nousi 20 Newtonmetrillä 379 Newtonmetriin @ 2400 r/min. Nämä parannukset johtivat nousseeseen moottorin hyötysuhteeseen ja pudotti polttoaineen kulutusta 10 prosentilla. Paremman hyötysuhteen omaavan [[turbo]]ahtimen käyttö kahden turboahtimen sijasta sekä erilaisen [[pakosarja]]n ja pakoaukkojen käyttö johtivat noin 50% väännön nousuun alhaisilla kierroksilla. Tätä moottoria käytettiin lähinnä [[Toyota]]n X alustan autoissa (Chaser, Mark II, Cresta, Verossa), Crown Athlete V:n (JZS170), myöhemmän JZZ30 Soarerin, kuten JZA70 Supran valmistus oli lopetettu tähän mennessä.
  
 
Käytetty seuraavissa malleissa:
 
Käytetty seuraavissa malleissa:
Rivi 23: Rivi 27:
 
* [[Toyota Crown]] (JZS170)
 
* [[Toyota Crown]] (JZS170)
  
−
==2JZ==
+
== 2JZ ==
−
3.0 Litraista (2997 cc) '''2JZ''' moottoria on tuotettu vuodesta 1991 lähtien (ensimmäisenä vuoden 1991 [[Toyota Aristo]]ssa). Sylinterihalkaisija oli 86 mm sekä iskunpituus 86 mm. VVT-i (muuttuva venttiilienajoitus) lisättiin myöhemmin vuonna 1997.
+
3-litraista (2997 cm<sup>3</sup>) '''2JZ''' moottoria on tuotettu vuodesta [[1991]] lähtien (ensimmäisenä vuoden 1991 [[Toyota Aristo]]ssa). Sylinterihalkaisija oli 86 mm sekä iskunpituus 86 mm. VVT-i (muuttuva venttiilienajoitus) lisättiin myöhemmin vuonna [[1997]].
 +
 
 +
=== 2JZ-GE ===
 +
{{Pääartikkeli|Toyota 2JZ-GE -moottori}}
  
−
===2JZ-GE===
+
'''2JZ-GE''' on yleinen versio. Se tuottaa 220 hv (158-169 kW) @ 5800&ndash;6000 r/min sekä 283-298 Nm [[vääntö]]ä @ 3800&ndash;4800 r/min.
−
'''2JZ-GE''' on yleinen versio. Se tuottaa 220 hv (158-169 kW) @ 5800-6000 rpm sekä 283-298 Nm [[vääntö]]ä @ 3800-4800 rpm.
 
  
 
Se käyttää elektronista [[polttoaineen suihkutus]]ta, siinä on alumiininen [[sylinterikansi]] ja 4 [[venttiili]]ä per [[sylinteri]] sekä jotkin versiot käyttävät VVT-i:tä, valurautaisen s[[ylinterilohko]]n kera.
 
Se käyttää elektronista [[polttoaineen suihkutus]]ta, siinä on alumiininen [[sylinterikansi]] ja 4 [[venttiili]]ä per [[sylinteri]] sekä jotkin versiot käyttävät VVT-i:tä, valurautaisen s[[ylinterilohko]]n kera.
Rivi 43: Rivi 49:
  
 
=== 2JZ-GTE ===
 
=== 2JZ-GTE ===
 +
{{Pääartikkeli|Toyota 2JZ-GTE -moottori}}
  
 
'''2JZ-GTE''' on [[rivi-6]], hihnakäyttöinen [[DOHC]], välijäähdytetty, tupla[[turbo]], valurauta-sylinterilohkoinen, alumiini-sylinterikantinen [[Toyota]]n suunnittelema sekä valmistama [[moottori]], jota tuotettiin vuodesta 1991 vuoteen 2002 Japanissa. Tämän moottorin kehitys oli vastaus [[Nissan]]in uudelle ja menestyneelle [[Nissan RB26 -moottori|RB26DETT]] -moottorille joka oli saavuttanut selvän menestyksen FIA:n A- sekä N-ryhmien [[Touring Car]] mestaruuskilpailuissa, maailmanlaajuisesti. Viimeisin '''2JZ-GTE''' moottorin kehitys ulkoistettiin Saksalaiselle insinööritoimistolle '''Johann A. Krause Maschinenfabrik GmbH''':lle.
 
'''2JZ-GTE''' on [[rivi-6]], hihnakäyttöinen [[DOHC]], välijäähdytetty, tupla[[turbo]], valurauta-sylinterilohkoinen, alumiini-sylinterikantinen [[Toyota]]n suunnittelema sekä valmistama [[moottori]], jota tuotettiin vuodesta 1991 vuoteen 2002 Japanissa. Tämän moottorin kehitys oli vastaus [[Nissan]]in uudelle ja menestyneelle [[Nissan RB26 -moottori|RB26DETT]] -moottorille joka oli saavuttanut selvän menestyksen FIA:n A- sekä N-ryhmien [[Touring Car]] mestaruuskilpailuissa, maailmanlaajuisesti. Viimeisin '''2JZ-GTE''' moottorin kehitys ulkoistettiin Saksalaiselle insinööritoimistolle '''Johann A. Krause Maschinenfabrik GmbH''':lle.
  
 
Kaikille katuautosovelluksille, kaksi [[vaihdelaatikko]]a oli saatavilla tälle moottorille:
 
Kaikille katuautosovelluksille, kaksi [[vaihdelaatikko]]a oli saatavilla tälle moottorille:
−
*[[Toyota A -vaihteisto|Toyota A341E]] 4-vaihteinen automaatti
+
* [[Toyota A -vaihteisto|Toyota A341E]] 4-vaihteinen automaatti
−
*[[Toyota V -vaihteisto|Toyota V160 sekä V161]] 6-vaihteinen manuaali (kehitetty yhteistyössä [[Getrag]]in kanssa '''Type 233''' -nimellä.)
+
* [[Toyota V -vaihteisto|Toyota V160 sekä V161]] 6-vaihteinen manuaali (kehitetty yhteistyössä [[Getrag]]in kanssa '''Type 233''' -nimellä.)
  
−
'''2JZ-GTE''' oli alun perin vuonna 1991 [[Lexus GS|Toyota Aristo V]]:ssä (JZS147) ennen Toyotan lippulaivaksi tulemista suorituskykymoottorina [[Toyota Supra]] (JZA80) IV:ssä.
+
'''2JZ-GTE''' oli alun perin vuonna [[1991]] [[Lexus GS|Toyota Aristo V]]:ssä (JZS147) ennen Toyotan lippulaivaksi tulemista suorituskykymoottorina [[Toyota Supra]] (JZA80) IV:ssä. Sen mekaaninen lähtökohta oli jo ennestään olemassa oleva '''2JZ-GE''', mutta erosi siitä käyttämällä rinnakkain asennettua tupla[[turbo]]järjestelmää sekä [[välijäähdytin]]tä. 2JZ-GE sekä 2JZ-GTE moottoreiden [[Sylinterilohko|moottorilohko]], [[kampiakseli]] ja [[Kiertokanki|kiertokanget]] ovat suurimmalta osin samat, merkittäviä eroja on ainoastaan että 2JZ-GTE:ssä on öljyruiskut [[Mäntä|mäntien]] jäähdytystä varten. Toyotan VVT-i muuttuva venttiilienajoitusteknologia lisättiin moottoriin syyskuussa 1997. Näinollen [[vääntö]] sekä [[teho]] lisääntyivät moottorissa.
−
Sen mekaaninen lähtökohta oli jo ennestään olemassa oleva '''2JZ-GE''', mutta erosi siitä käyttämällä rinnakkain asennettua tupla[[turbo]]järjestelmää sekä [[välijäähdytin]]tä. 2JZ-GE sekä 2JZ-GTE moottoreiden [[Sylinterilohko|moottorilohko]], [[kampiakseli]] ja [[Kiertokanki|kiertokanget]] ovat suurimmalta osin samat, merkittäviä eroja on ainoastaan että 2JZ-GTE:ssä on öljyruiskut [[Mäntä|mäntien]] jäähdytystä varten. Toyotan VVT-i muuttuva venttiilienajoitusteknologia lisättiin moottoriin syyskuussa 1997. Näinollen [[vääntö]] sekä [[teho]] lisääntyivät moottorissa.
 
  
−
[[Hitachi]]n kanssa yhteistyössä kehtitetty tuplaturbojärjestelmä nosti tehon 227 [[hevosvoima]]sta (169 kW) 276 hevosvoimaan (206 kW) @ 5600 rpm. Ensiesiintymisessä, väännöksi mainostettiin 435 [[Newtonmetri]]ä (44.3 kgm) @ 4000 rpm joka myöhemmin muutettiin 451 Newtonmetriin (46 kgm) VVT-i:n kanssa tuotantovuonna 1997. Toyotan ilmoittama moottorin teho Pohjois-Amerikan sekä Euroopan markkinoilla oli 321 hp (239 kW) @ 5600 rpm.
+
[[Hitachi]]n kanssa yhteistyössä kehtitetty tuplaturbojärjestelmä nosti tehon 227 [[hevosvoima]]sta (169 kW) 276 hevosvoimaan (206 kW) @ 5600 r/min. Ensiesiintymisessä, väännöksi mainostettiin 435 [[Newtonmetri]]ä @ 4000 r/min joka myöhemmin muutettiin 451 Newtonmetriin VVT-i:n kanssa tuotantovuonna [[1997]]. Toyotan ilmoittama moottorin teho Pohjois-Amerikan sekä Euroopan markkinoilla oli 239 kW (321 hv) @ 5600 r/min.
  
 
2JZ-GTE moottorin tuontiversio saavutti sen suurimman tehotuoton uudemmilla ruostumattomasta teräksestä tehdyillä turboahtimilla (keraamiset Japanin malleissa), uusilla nokka-akseleilla sekä isommilla suuttimmilla (550 cc/min tuontimalleissa, 440 cc/min Japaninmalleissa).  
 
2JZ-GTE moottorin tuontiversio saavutti sen suurimman tehotuoton uudemmilla ruostumattomasta teräksestä tehdyillä turboahtimilla (keraamiset Japanin malleissa), uusilla nokka-akseleilla sekä isommilla suuttimmilla (550 cc/min tuontimalleissa, 440 cc/min Japaninmalleissa).  
Rivi 62: Rivi 68:
 
* [[Toyota Supra|Toyota Supra RZ/Turbo]] JZA80
 
* [[Toyota Supra|Toyota Supra RZ/Turbo]] JZA80
  
−
==Suoraruisku FSE -moottorit==
+
== Suoraruisku FSE -moottorit ==
−
Vuoden 2000 paikkeilla, Toyota esitteli FSE suoraruisku moottorit. Nämä FSE 1JZ sekä 2JZ moottorit ovat tähdätty saavuttamaan minimaaliset päästöt sekä mahdollisimman pienen polttoaineen kulutuksen vähentämättä moottorin tehoja.
+
Vuoden [[2000]] paikkeilla, Toyota esitteli FSE suoraruisku moottorit. Nämä FSE 1JZ- sekä 2JZ-moottorit ovat tähdätty saavuttamaan minimaaliset päästöt sekä mahdollisimman pienen polttoaineen kulutuksen vähentämättä moottorin tehoja.
  
−
2.5 litraisessa 1JZ-FSE:ssä on sama [[sylinterilohko]] kuin tavanomaisessa 1JZ-GE moottorissa, kuitenkin kaikki ylös asti, on uniikkia. ‘D4’ FSE käyttää suhteellisen kapeakulmaista sylinterikantta säätöventtiileillä, joiden avulla voidaan parantaa palamisen tehokkuutta. Tämä on tarpeen ajettaessa erittäin laihalla ilma/polttoaineseoksella (noin 20-40:1) tietyillä moottorin kuormituksella sekä kierrosluvulla. Ei ole yllättävää, että polttoaineenkulutus on pienentynyt noin 20 prosentilla.
+
2,5-litraisessa '''1JZ-FSE''':ssä on sama [[sylinterilohko]] kuin tavanomaisessa 1JZ-GE moottorissa, kuitenkin kaikki ylös asti, on uniikkia. ‘D4’ FSE käyttää suhteellisen kapeakulmaista sylinterikantta säätöventtiileillä, joiden avulla voidaan parantaa palamisen tehokkuutta. Tämä on tarpeen ajettaessa erittäin laihalla ilma/polttoaineseoksella (noin 20-40:1) tietyillä moottorin kuormituksella sekä kierrosluvulla. Ei ole yllättävää, että polttoaineenkulutus on pienentynyt noin 20 prosentilla.
  
 
Mielenkiintoisesti, normaali lyijytön [[polttoaine]] toimii FSE -moottorissa korkeasta 11:1 puristussuhteesta huolimatta.
 
Mielenkiintoisesti, normaali lyijytön [[polttoaine]] toimii FSE -moottorissa korkeasta 11:1 puristussuhteesta huolimatta.
  
−
Suoraruiskuversio 1JZ moottorista tuottaa 197 hevosvoimaa (147 kW) sekä 250 Nm. Likimain sama kuin tavallinen VVT-i 1JZ-GE. Tämä erittäin suorituskykyinen moottori on asennettu autoihin 2000 Mark II, 2001 Brevis, Progres, Verossa, Crown ja Crown Estate. Kaikissa on [[automaattivaihteisto]].
+
Suoraruiskuversio 1JZ-moottorista tuottaa 197 hevosvoimaa (147 kW) sekä 250 Nm. Likimain sama kuin tavallinen VVT-i 1JZ-GE. Tämä erittäin suorituskykyinen moottori on asennettu autoihin: vuonna [[2000]]; Mark II, vuonna [[2001]]; Brevis, Progres, Verossa, Crown ja Crown Estate. Kaikissa on [[automaattivaihteisto]].
 +
 
 +
3-litrainen '''2JZ-FSE''' käyttää samaa suoraruiskuperiaatetta kuin pienempi 1JZ-versio mutta käyttää vieläkin suurempaa 11,3:1 [[puristussuhde]]tta. Tämä moottori vastaa tavallista VVT-i 2JZ-GE 217 hevosvoimaista (162 kW) ja 294 Newtonmetristä moottoria. 2JZ-FSE on asennettu tiettyihin vuoden [[1999]] Crown-malleihin ja vuoden [[2001]] Brevis- ja Progres-malleihin. Myös nämä käyttävät vain automaattivaihteistoja.
  
−
3-litrainen 2JZ-FSE käyttää samaa suoraruiskuperiaatetta kuin pienempi 1JZ versio mutta käyttää vieläkin suurempaa 11.3:1 [[puristussuhde]]tta. Tämä moottori vastaa tavallista VVT-i 2JZ-GE 217 hevosvoimaista (162 kW) ja 294 Newtonmetristä moottoria. 2JZ-FSE on asennettu tiettyihin 1999 Crown malleihin ja 2001 Brevis ja Progres-malleihin. Myös nämä käyttävät vain automaattivaihteistoja.
 
 
{{EnWikipedia|Toyota_JZ_engine}}
 
{{EnWikipedia|Toyota_JZ_engine}}
  
−
[[Luokka:Toyota-moottorit|Toyota JZ -moottori]]
+
[[Luokka:Toyota-moottorit|JZ]]

Versio 6. huhtikuuta 2011 kello 00.35

Toyota JZ -moottoriperhe on sarja rivi-6 moottoreita. Korvaaja Toyotan M-sarjan rivi-6 moottoreille. JZ-moottorit olivat 24-venttiilisiä DOHC moottoreita ja niitä tarjottiin 2,5- sekä 3-litraisina versioina.

1JZ

1JZ oli 2,5-litrainen (2492 cm3) 24-venttiilinen DOHC moottori kahdella hihnakäyttöisellä nokka-akselilla ja sitä valmistettiin vuodesta 1990 vuoteen 2007 (viimeisimpänä myyty Mark II BLIT Farmarissa). Sylinterin halkaisija on 86 mm ja iskunpituus on 71,5 mm.

1JZ-GE

Pääartikkeli: Toyota 1JZ-GE -moottori

Vapaastihengittävä 1JZ-GE tuotti 147 kW (200 hv) @ 6000 r/min sekä 250 Nm @ 4000 r/min.

Kuten kaikki JZ-sarjan moottorit, varhainen 1JZ-GE on suunniteltu pitkittäisesti asennettavaksi takavetoiseen autoon. Nämä mallit tulivat 4-vaihteisella automaattivahteistolla vakiona, manuaalista vaihdelaatikkoa ei ollut saatavilla ollenkaan.

1JZ-GTE

Pääartikkeli: Toyota 1JZ-GTE -moottori

1JZ-GTE käyttää kahta CT12A turboahdinta rinnakkain järjestettynä ja ne ahtavat välijäähdyttimen läpi. 8.5:1 puristussuhteella, tehtaan ilmoittama teho sekä vääntö ovat 210 kW (280 hv) @ 6200 r/min ja 363 Newtonmetriä @ 4800 r/min. Moottorin sylinterihalkaisija on 86,0 mm sekä iskunpituus 71,5 mm. Yamaha on voinut olla mukana moottorin suunnittelussa tai tuotannossa (mahdollisesti sylinterikannen suunnittelussa), koska joissain moottorinosissa on Yamahan merkki, kuten nokkapyörän suojassa. Vuonna 1991 1JZ-GTE asennettiin uuteen Soarer GT -autoon.

Varhaisen sukupolven 1JZ-GTE moottorit yhdistää luonnollisen rivi-6 moottorin tasaisuuden sekä kierrosherkkyyden johtuen sen lyhyestä iskunpituudesta ja sen aikaisesta tehontuotosta johtuen keraamisista turbon turbiinipyöristä. Keraamiset turbiinipyörät ovat alttiita hajoamiselle korkeilla turboahtimen kierrosluvuilla sekä korkeissa lämpötiloissa. Ensimmäisen sukupolven 1JZ moottorit olivat vieläkin alttiimpia tälle turbovialle. Toisen sukupolven moottoreissa tämä ongelma oli korjattu ja Japanissa oli itseasiassa takaisinkutsunta korjaukseen ensimmäisen sukupolven moottoreista, vaikkakaan tämä ei koske muihin maihin tuotuja 1JZ moottoreita.

Kolmanen sukupolven 1JZ-moottorit esiteltiin vuonna 1996, edelleen 2,5-litraisena turbomoottorina. Tämä sisälsi uudelleen suunnitellun sylinterikannen, uudelleen kehitetyn jatkuvasti muuttuvan venttiilienajoituksen (VVT-i), parannetun sylinterien jäähdytyksen sekä uudelleen kehitetyt välilevyt titaaninitridi pinnalla pienemmän nokka-akselien kitkan saavuttamiseksi. Tuplaturbot (CT12x2) vaihtuivat yhteen turboon (CT 15B). VVT-i sekä parannettu jäähdytys sallivat puristussuhteen noston 8,5:1 -> 9,0:1. Vaikkakin viralliset teholukemat pysyivät samana, 210 kW (280 hv) @ 6200 r/min, vääntö nousi 20 Newtonmetrillä 379 Newtonmetriin @ 2400 r/min. Nämä parannukset johtivat nousseeseen moottorin hyötysuhteeseen ja pudotti polttoaineen kulutusta 10 prosentilla. Paremman hyötysuhteen omaavan turboahtimen käyttö kahden turboahtimen sijasta sekä erilaisen pakosarjan ja pakoaukkojen käyttö johtivat noin 50% väännön nousuun alhaisilla kierroksilla. Tätä moottoria käytettiin lähinnä Toyotan X alustan autoissa (Chaser, Mark II, Cresta, Verossa), Crown Athlete V:n (JZS170), myöhemmän JZZ30 Soarerin, kuten JZA70 Supran valmistus oli lopetettu tähän mennessä.

Käytetty seuraavissa malleissa:

2JZ

3-litraista (2997 cm3) 2JZ moottoria on tuotettu vuodesta 1991 lähtien (ensimmäisenä vuoden 1991 Toyota Aristossa). Sylinterihalkaisija oli 86 mm sekä iskunpituus 86 mm. VVT-i (muuttuva venttiilienajoitus) lisättiin myöhemmin vuonna 1997.

2JZ-GE

Pääartikkeli: Toyota 2JZ-GE -moottori

2JZ-GE on yleinen versio. Se tuottaa 220 hv (158-169 kW) @ 5800–6000 r/min sekä 283-298 Nm vääntöä @ 3800–4800 r/min.

Se käyttää elektronista polttoaineen suihkutusta, siinä on alumiininen sylinterikansi ja 4 venttiiliä per sylinteri sekä jotkin versiot käyttävät VVT-i:tä, valurautaisen sylinterilohkon kera.

Käytetty seuraavissa malleissa:

2JZ-GTE

Pääartikkeli: Toyota 2JZ-GTE -moottori

2JZ-GTE on rivi-6, hihnakäyttöinen DOHC, välijäähdytetty, tuplaturbo, valurauta-sylinterilohkoinen, alumiini-sylinterikantinen Toyotan suunnittelema sekä valmistama moottori, jota tuotettiin vuodesta 1991 vuoteen 2002 Japanissa. Tämän moottorin kehitys oli vastaus Nissanin uudelle ja menestyneelle RB26DETT -moottorille joka oli saavuttanut selvän menestyksen FIA:n A- sekä N-ryhmien Touring Car mestaruuskilpailuissa, maailmanlaajuisesti. Viimeisin 2JZ-GTE moottorin kehitys ulkoistettiin Saksalaiselle insinööritoimistolle Johann A. Krause Maschinenfabrik GmbH:lle.

Kaikille katuautosovelluksille, kaksi vaihdelaatikkoa oli saatavilla tälle moottorille:

2JZ-GTE oli alun perin vuonna 1991 Toyota Aristo V:ssä (JZS147) ennen Toyotan lippulaivaksi tulemista suorituskykymoottorina Toyota Supra (JZA80) IV:ssä. Sen mekaaninen lähtökohta oli jo ennestään olemassa oleva 2JZ-GE, mutta erosi siitä käyttämällä rinnakkain asennettua tuplaturbojärjestelmää sekä välijäähdytintä. 2JZ-GE sekä 2JZ-GTE moottoreiden moottorilohko, kampiakseli ja kiertokanget ovat suurimmalta osin samat, merkittäviä eroja on ainoastaan että 2JZ-GTE:ssä on öljyruiskut mäntien jäähdytystä varten. Toyotan VVT-i muuttuva venttiilienajoitusteknologia lisättiin moottoriin syyskuussa 1997. Näinollen vääntö sekä teho lisääntyivät moottorissa.

Hitachin kanssa yhteistyössä kehtitetty tuplaturbojärjestelmä nosti tehon 227 hevosvoimasta (169 kW) 276 hevosvoimaan (206 kW) @ 5600 r/min. Ensiesiintymisessä, väännöksi mainostettiin 435 Newtonmetriä @ 4000 r/min joka myöhemmin muutettiin 451 Newtonmetriin VVT-i:n kanssa tuotantovuonna 1997. Toyotan ilmoittama moottorin teho Pohjois-Amerikan sekä Euroopan markkinoilla oli 239 kW (321 hv) @ 5600 r/min.

2JZ-GTE moottorin tuontiversio saavutti sen suurimman tehotuoton uudemmilla ruostumattomasta teräksestä tehdyillä turboahtimilla (keraamiset Japanin malleissa), uusilla nokka-akseleilla sekä isommilla suuttimmilla (550 cc/min tuontimalleissa, 440 cc/min Japaninmalleissa).

Käytetty seuraavissa malleissa:

Suoraruisku FSE -moottorit

Vuoden 2000 paikkeilla, Toyota esitteli FSE suoraruisku moottorit. Nämä FSE 1JZ- sekä 2JZ-moottorit ovat tähdätty saavuttamaan minimaaliset päästöt sekä mahdollisimman pienen polttoaineen kulutuksen vähentämättä moottorin tehoja.

2,5-litraisessa 1JZ-FSE:ssä on sama sylinterilohko kuin tavanomaisessa 1JZ-GE moottorissa, kuitenkin kaikki ylös asti, on uniikkia. ‘D4’ FSE käyttää suhteellisen kapeakulmaista sylinterikantta säätöventtiileillä, joiden avulla voidaan parantaa palamisen tehokkuutta. Tämä on tarpeen ajettaessa erittäin laihalla ilma/polttoaineseoksella (noin 20-40:1) tietyillä moottorin kuormituksella sekä kierrosluvulla. Ei ole yllättävää, että polttoaineenkulutus on pienentynyt noin 20 prosentilla.

Mielenkiintoisesti, normaali lyijytön polttoaine toimii FSE -moottorissa korkeasta 11:1 puristussuhteesta huolimatta.

Suoraruiskuversio 1JZ-moottorista tuottaa 197 hevosvoimaa (147 kW) sekä 250 Nm. Likimain sama kuin tavallinen VVT-i 1JZ-GE. Tämä erittäin suorituskykyinen moottori on asennettu autoihin: vuonna 2000; Mark II, vuonna 2001; Brevis, Progres, Verossa, Crown ja Crown Estate. Kaikissa on automaattivaihteisto.

3-litrainen 2JZ-FSE käyttää samaa suoraruiskuperiaatetta kuin pienempi 1JZ-versio mutta käyttää vieläkin suurempaa 11,3:1 puristussuhdetta. Tämä moottori vastaa tavallista VVT-i 2JZ-GE 217 hevosvoimaista (162 kW) ja 294 Newtonmetristä moottoria. 2JZ-FSE on asennettu tiettyihin vuoden 1999 Crown-malleihin ja vuoden 2001 Brevis- ja Progres-malleihin. Myös nämä käyttävät vain automaattivaihteistoja.

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Toyota_JZ_engine-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
Noudettu kohteesta "http://mail.autowiki.fi/index.php?title=Toyota_JZ_-moottori&oldid=99603"