Ford Capri 1600 L

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ford Capri 1600 L
Ford Capri vm 1969
Valmistaja ja valmistusmaa Ford,
Flag of the United Kingdom.svg.png Iso-Britannia
Valmistusaika 11.1968–12.1973
Luokka D-segmentti
Kori 2-ovinen Coupé
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1598 cm³
Teho 55 kW SAE
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 15,1 s (0–100 km/t)
Huippunopeus 146 km/t
Kulutus 9-11,5 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 20.600 € (1969, v. 2014 kerroin)
Edeltäjä
Seuraaja Ford Capri II
Saman luokan autoja Opel Manta A

Ford Capri 1600 L oli Caprin ensimmäisen sukupolven toiseksi halvin malli. Lisävarusteita on saatavana runsaasti, mutta auton suorituskyky ei vastaa sen urheilullista ulkonäköä. EFTA-tulliedusta johtuen kaikki Suomeen tuodut Caprit valmistettiin Englannissa ainakin vuonna 1969. Myöhemmin Capreja tuotiin myös Saksasta.

Ford Capri 1600 L maksoi Suomessa vuonna 1969 13.900 markkaa eli 20.607 euroa (v. 2014, kerroin 1,4825).

Kori[muokkaa]

Sisätilat ovat takana niukat ja Capri soveltuu lähinnä 2+2-autoksi. Capri rekisteröitiin silti viidelle. Halvemmissa malleissa (kuten 1600 L:ssä) ei ole etuistuinten kallistusta, joka tulee vasta X-varustepaketin myötä. Toisaalta melutaso on 1600 L:ssä yllättäen matalampi kuin isompimoottorisessa 2000 GT:ssä. Melutaso on 104 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 72 dB edessä ja 73 dB takana. Mittarin näyttäessä 120 km/h melua on 76 dB edessä.

Kierroslukumittari puuttuu 1600 L-mallista, se on vasta GT-malleissa vakiovarusteena. Ohjauspyörä on iso, 40 cm. Caprissa on läpituuletusjärjestelmä.

Ajo-ominaisuudet[muokkaa]

Vaikka Capri on keskiluokan urheiluautoksi suunniteltu, sen ajo-ominaisuudet eivät kuitenkaan ole varsinaisesti urheilulliset. Auto on tarkoitettu lähinnä matka-ajoon, jossa se on miellyttävä ajettava kestopäällysteisellä tiellä. Capri on hieman aliohjautuva. Takajousituksena on vanhanaikainen jäykkä taka-akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Jousituksen jäykkyydestä johtuu soratiellä pompottava jousitus. Kevyemmästä keulasta johtuen 1600 L:n ajo-ominaisuudet ovat hieman paremmat kuin isompimoottorisissa malleissa (TM 18/1969).

Tekniikka[muokkaa]

Nelisylinterisen 1598 cm³ rivimoottorin suurin teho on 55 kW /5000 (epätarkka SAE-teho, 75 hv, nettoteho DIN ei tiedossa) ja suurin vääntömomentti 13,5 kilopondimetriä /2500 (epätarkka SAE-luku). Sylinterin mitat ovat 80,978 × 77,62 mm. Puristussuhde on 9,0:1.

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

Edessä on levyjarrut ja takana rumpujarrut. Jarrutehostin on vain GT-mallissa eli 1600 L:ssä ei ole jarrutehostinta. Tosin se ei ole suuri puute, sillä vaunu painaa vain 960 kiloa.

Mittaukset[muokkaa]

Tekniikan Maailma 18/1969 mittasi Ford Capri 1600 L:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 4,1 sekuntia, 0-80 km/t 9,7 sekuntia, 0-100 km/t 15,1 sekuntia ja 0-120 km/t 26,8 sekuntia. Huippunopeus vain 146,1 km/t (TM), valmistajan mukaan 147 km/t, joka on urheiluautolle melko alhainen lukema. Suorituskyky vastaa 1960-luvun keskikokoisen porrasperän suorituskykyä (kuten Toyota Corona Mk II), mutta ei urheiluautolta odotettavaa kiihtyvyyttä.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 11,5 litraa sataoktaanista bensiiniä /100 km. Tyypillinen kulutuksen vaihteluväli on noin 9-11,5 litraa /100 km. Kulutus on suhteellisen alhainen. Polttoainesäiliö on 48 litraa.

Mitat[muokkaa]

Pituus 4262 mm
Leveys 1646 mm
Korkeus 1293 mm
Akseliväli 2560 mm
Raideleveys (e/t) 1346 / 1320 mm
Omapaino 960 kg

1600 GT-malli[muokkaa]

Kent-moottorin viritysaste on hieman korkeampi 1600 GT-mallissa: rivinelonen, 1599 cm³ ja 61 kW (82 hv) @ 5400 r/min, suurin vääntömomentti 125 Nm @ 3600 r/min. Kaasutin on kaksikurkkuinen. Vaihteensiirto on täsmällinen. Lehtijousitettu takajousitus ei oikein sovi urheilulliseen autoon ja Capri pomppii soratiellä ja kuopissa. Kestopäällysteellä Capri on hyvä ajettava. Etupainoisuudesta johtuen takavetoinen Capri on talven liukkailla melko hankala ajettava.

Varustelutaso XL yhdistyy GT-malliin, joten koko mallinimi saattaa olla 1600 GTXL. Tehtaan ilmoittama kiihtyvyys 0-100 km/t sujuu 12,9 sekunnissa. (Mobilisti 6/2010, sivut 28-33)

Lähteet[muokkaa]

  • Tekniikan Maailma 18/1969
  • Mobilisti 6/2010