Katsastus

Kohteesta AutoWiki
(Ohjattu sivulta Muutoskatsastus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katsastus on ajoneuvoille tehtävä tarkastus, jossa tarkastetaan ajoneuvon

  • Olevan varusteineen säädösten edellyttämässä kunnossa.
  • Olevan turvallinen liikenteessä.
  • Päästöjen olevan riittävän alhaiset.
  • Pakollisten maksujen ja vakuutusten olevan suoritettu.

Historiaa[muokkaa]

Ajoneuvojen katsastustoiminta alkoi Suomessa vuonna 1917 kunnallisena toimintana kaupunkien järjestyssääntöjen pohjalta. Vuodesta 1922 lähtien katsastustoiminta oli lääninhallitusten alaista ja osittain toimitusmaksuperustaista. 14. lokakuuta 1922 annettiin asetus automobiililiikenteestä, mikä piti sisällään ohjeet katsastuksesta ja rekisteröinnistä. Samaan aikaan kirjattiin valtakunnan tasolla ensimmäiset kuljettajan pätevyyttä koskevat säädökset. Suomi on alan uranuurtajia maailmassa.

Vuonna 1968 toiminta valtiollistettiin Autorekisterikeskuksen osaksi. Vuoden 1996 alusta toiminta eriytettiin omaksi osakeyhtiökseen, Suomen Autokatsastus Oy:ksi. Jo sitä ennen oli vuodesta 1994 lähtien sallittu rajoitetusti yksityinen toiminta. Vuonna 2003 valtio myi Suomen autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön nimeksi vaihdettiin A-Katsastus Oy. Vuonna 2006 suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Näiden yritysten hallussa on noin 70 prosenttia katsastusmarkkinoista. Loppu jakautuu noin 120 pienemmän yrityksen kesken.

Henkilöauton katsastuksessa vaaditaan auton vuosimallista riippuen mm. seuraavaa.

  • 1971 etuturvavyöt
  • 1978 pakokaasumittaus ottomoottorille
  • 1980 pakokaasumittaus dieselmoottorille
  • 1981 takaturvavyöt
  • 1984 Peruutusvalo
  • 1985 Sivusuuntavalot
  • 1987 E-pakokaasupäästötaso
  • 1989 hätävilkut
  • 1992 vähäpäästöinen
  • 1993 takasumuvalo, valmistajankilpi
  • 1995 Ajovalojen korkeudensäätölaite
  • 1998 E-säännön mukainen valmistajankilpi
  • 2001 OBD

Vaatimukset eivät koske vanhempia autoja.

Katsastustoiminta Suomessa[muokkaa]

Suomessa katsastuksia tekevät katsastusasemat. Katsastus suoritetaan lakien, asetusten sekä EU:n direktiivien mukaisesti.

Erilaisia katsastuksia tehdään:

  • Määräaikais- eli vuosikatsastuksina.
  • Teknisten muutosten jälkeen muutoskatsastuksina.
  • Ajoneuvon uudelleenrekisteröinnin yhteydessä rekisteröintikatsastuksina.
  • Uusille käyttöön otettaville ajoneuvomalleille ja -tyypeille tyyppikatsastuksina.
  • Maahantuoduille tyyppikatsastamattomille ajoneuvoille maahantuontikatsastuksina.
  • Ajoneuvoyhdistelmien kytkennöille kytkentäkatsastuksina.

Katsastustoimintaa Suomessa valvoo TraFi, Liikenteen turvallisuusvirasto, valvomalla katsastajien pätevyyttä ja toimipaikkojen teknisiä edellytyksiä sekä lupavalvonnalla että koekatsastuksilla.

Ajoneuvon määräaikaiskatsastus[muokkaa]

Määräaikaiskatsastuksessa tarkastettavia kohteita ovat:

  • Ajoneuvon tunnistetiedot (mm. valmistenumero, rekisteritiedot).
  • Akselisto, pyörät, jousitus.
  • Jarrujärjestelmä
  • Sähkölaitteet, valot
  • Alusta, kori.
  • Ohjaus- ja hallintalaitteet.
  • Näkyvyys (mm. tuulilasi, puhdistuslaitteet, peilit).
  • Ajoneuvon ympäristöhaitat (mm. pakokaasut, melu, nestevuodot).
  • OBD-mittaus
  • Erikoisajoneuvojen lisätarkastukset (mm. taksien taksamittarit, paloautojen varustus).

Katsastuksessa havaitun vian perusteella ajoneuvo voidaan määrätä jälkitarkastukseen, jolloin määräaikaiskatsastuksessa todettu vika tai puute tarkastetaan samalla katsastusasemalla uudelleen. Jälkitarkastus on tehtävä kuukauden kuluessa määräaikaistarkastuksesta. Muuten auto on katsastettava kokonaan uudelleen. Lievemmistä vioista voidaan määrätä pelkkä korjauskehotus, jolloin ajoneuvoa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen korjaamisen jälkeen. Hyväksytty määräaikaiskatsastus merkitään ajoneuvon rekisteriotteeseen, toukokuusta 2004 alkaen rekisteröintitodistukseen sekä ajoneuvorekisteriin. Jos ajoneuvon katsastus ei ole voimassa, ajoneuvo on käyttökiellossa. Mikäli käyttökiellossa oleva ajoneuvo havaitaan liikenteessä niin se asetetaan ajokieltoon tai mikäli ajoneuvossa havaitaan katsastuksessa päästöihin tai liikenneturvallisuuteen liittyvä merkittävä puute, voidaan se asettaa katsastuksessa ajokieltoon.

  • Yleisimpiä hylkäämiseen johtaneita syitä ovat heikot/huonot jarrut, pakokaasupäästöt, alustaviat/ruosteongelmat.

Pakokaasumittaukset katsastuksessa[muokkaa]

Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasumittaukset koskevat vuonna 1978 ja sen jälkeen käyttöönotettuja autoja.

  • Normaalisti huolletut ja kunnossa olevat autot läpäisevät mittauksen yleensä ongelmitta.
Moottorityyppi tai
auton käyttöönottoaika
Joutokäynti Väh. 2000 r/min
OBD CO (%) HC (ppm) CO (%) HC (ppm) Lambda
Ennen 1.10.1986 - 4,5 1000 - - -
1.10.1986 tai jälkeen - 3,5 600 - - -
Varustettu kolmitoimisella
katalysaattori-laitteistolla
- 0,5 100 0,3 100 1±0,03
Ey-tyyppihyväksytty direktiivin
98/69/Ey-mukaisesti (EURO 3 ja 4)
Tarkastus - - 0,2 100 1±0,03
1.7.2002 jälkeen Tarkastus - - 0,2 100 1±0,03

Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastuksessa mitataan joutokäynnillä CO-, HC-, O2- ja CO2 -pitoisuudet ja vastaava moottorin pyörintänopeus (alle 1000 r/min). Kolmitoimisilla katalysaattorilla varustettujen autojen osalta mitataan lisäksi korotettu pyörintänopeus ja sitä vastaavat CO-, HC-, O2- ja CO2- pitoisuudet ja lambda-arvo (polttoaineen ja ilman suhde palamisseoksessa).

Bensiinikäyttöiselle henkilö- ja pakettiautolle, joka on varustettu ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD) ja otettu käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen suoritetaan OBD:n tarkastus ja korotetun pyörintänopeuden pakokaasupäästömittaus.

Dieselsavutuksen mittaus[muokkaa]

Savutusmittauksen piiriin kuuluvat 1.1.1980 jälkeen käyttöönotetut dieselautot. Mittauksessa tarkastetaan, että moottorin savutus ei ylitä sallittuja enimmäisarvoja. Savutusmittauksessa käytetty menetelmä perustuu EU-direktiiviin.

Mittauksessa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään joutokäynnillä säätimen rajoittamalle maksimipyörintänopeudelle. Tällöin syntyvä pakokaasu johdetaan mittauslaitteistoon, joka toimii ns. opasiteettiperiaatteella. Laitteisto mittaa pakokaasun valonläpäisykykyä, josta johdetaan savutusmittauksessa käytettävä k-arvo (yksikkö 1/m). Hyväksymisraja on vapaastihengittävillä dieselmoottoreilla 2,5 m-1 ja turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla 3,0 m-1. Jos henkilöauto on käyttöönotettu 1.1.2006 jälkeen (EURO 4, EURO 5) raja-arvo on 1,5 m-1.

Mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja-arvoja korkeamman absorptio- eli k-kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa.

Savutusmittaus on useimmiten ongelmaton ja normaalikuntoiselle moottorille vaaraton tarkastus.

  • Varmimmin raja-arvot alittuvat, kun
    • Noudatat auton huolto-ohjelmaa
    • Vaihdat tai puhdistat ilmansuodattimen säännöllisesti
    • Tarkistat moottorin öljyn ja jäähdytysnesteen määrän
    • Seuraat jakohihnan ikää ja kuntoa
    • Varmistat, että polttoaineen ruiskutuspumpun säädöt ja toiminta ovat kunnossa

Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastuksen ajankohta[muokkaa]

Henkilö- ja pakettiauton ensimmäinen määräaikaiskatsastus on suoritettava viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä. Sen jälkeen on vapaavuosi, jolloin sitä ei katsasteta. Vapaavuoden jälkeen katsastus suoritetaan vuosittain. Henkilö- ja pakettiautot pitää katsastaa neljän (4) kuukauden aikana ennen käyttöönottopäivää, joka on viimeinen mahdollinen katsastuspäivä.

  • Esimerkiksi 13.6.2005 käyttöön otettuun henkilöautoon:
    • Suoritetaan ensimmäinen määräaikaiskatsastus 13.2.-13.6.2008
    • Ei suoriteta katsastusta 2009
    • 2010 ja sitä seuraavina vuosina 13.2.-13.6.

Mikäli käyttöönottopäivää ei näy rekisteriotteessa, katsastus määräytyy rekisteritunnuksen viimeisen numeron mukaisesti.

Muutoskatsastus[muokkaa]

Muutoskatsastuksessa autoon tehdyt muutokset tarkistetaan tai auton tietoja muutetaan tai täydennetään rekisteriin.

Rekisteröintikatsastus[muokkaa]

Suoritetaan yksittäisen ajoneuvon luokittelua varten.

Hinnoittelu[muokkaa]

Valtiovalta ei enää säätele katsastuksen hintaa, vaan katsastusyritykset määrittävät itse katsastuksen hinnan kilpailutilanteen ja kysynnän mukaan.

  • Katsastuksen hinta koostuu seuraavista tekijöistä (Alv 24 %):
    • Katsastus
    • Pakokaasumittaus
    • Raskaan kaluston ATK-pohjainen jarrusovitus.
    • Raskaan kaluston nopeudenrajoittimen tarkastus.
    • Raskaan kaluston VAK/ADR -katsastus (vaarallisten aineiden kuljetus).

Katsastustoiminnan vapauttamisen yhtenä tarkoituksena vuonna 1994 oli parantaa autokatsastuksen saatavuutta ja palvelutasoa, kilpailun hillitessä hintojen nousua. Samalla katsastushintoihin lisättiin 22% arvonlisäveroa. Seurauksena olikin palvelutason roima nousu mutta myös hinnat nousivat voimakkaasti vastoin ennakkotoivetta. Vuosina 20022008 katsastusmaksu nousi 41,6%.

Ratkaisuksi julkisuudessa katsastuksen hintojen nousun hillitsemiseksi on esitetty mm. katsastusoikeuksien vapauttamista korjaamoiden tehtäväksi. Nykyinen katsastustoimilupalainsäädäntö sallii jo nyt korjaamoiden tehdä pakokaasumittaukset, raskaan kaluston jarrusovitukset sekä nopeudenrajoittimen tarkastukset katsastusta varten. Silti kyseiset palvelut on hinnoiteltu sekä katsastusasemilla että korjaamoilla samalle tasolle.

Hintatason nousu on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes täydellisesti pysähtynyt, ja jopa kääntynyt laskuun. Katsastusalalle on tullut yli 50 uutta yritystä vuoden 2008 jälkeen.

Ulkoiset linkit[muokkaa]

Lähde[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Katsastus-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.