Carrozzeria Touring
Carrozzeria Touring | |
---|---|
Yrityksen perustuspaikka | Italia, Milano |
Toiminnassa | 1926 – 1966 |
Yhtiön kohtalo | Toiminta lopetettu |
Kokonais valmistusmäärä | |
Suosituin malli | Fiat Spider |
Seuraaja | Carrozzeria Touring Superleggera S.r.l. |
Carrozzeria Touring oli italialainen autonkorienvalmistaja, joka perustettiin 25. maaliskuuta 1926. Sen perustaja, Felice Bianchi Anderloni (1882–1949), työskenteli ennen sitä Isotta-Fraschinilla testikuljettajana. Samalla hän hoiti myös Peugeotin Italian toimintoja.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Carrozzeria Falcosta Carrozzeria Touringiin[muokkaa]
Carrozzeria Touringin juuret pohjautuvat vuonna 1926 suoritettuun yritysostoon Milanoon perustettuun korinvalmistaja Carrozzeria Falcoon Milanolaisten juristien Anderlonin ja Gaetano Ponzonin toimesta. Uudet omistajat vaihtoivat yrityksen nimeksi Carrozzeria Touring. Adlerloni toimi yrityksessä muotoilijana ja suunnittelijana, kun Ponzoni oli vastuussa yrityksen toiminnasta. Carozzeria Falcon omisti Vittorio Ascari, Alfa Romeo -mestari Antonio Ascarin veli. Anderloni ja Ponzoni toimivat yhtiössä 40 vuotta aina sen lopetukseen asti.
Ensimmäiset työt[muokkaa]
Touring-koritehdas aloitti toimintansa Milanosta pohjoiseen sijaitsevalla esikaupunkialueella, lähellä Alfa Romeon, Italian Citroen toimipistettä, ja edesmennyttä Isotta-Fraschinin tehdasta. Siten oli luonnollista että ensimmäiset korisuunnittelut tehtiin niille.
Superleggera-korijärjestelmän kehitys[muokkaa]
Anderloni tuli Touringille enemmän muotoilijaksi kuin autonsuunnittelijaksi, mutta hän oppi mekaniikan yhtiön kehityksen mukana. Yhtiö osti lisenssin Charles Weymannin kehittämään kevyeen korikehikkojärjestelmään, kunnes myöhemmin kehittävät oman "Superleggera" -korijärjestelmän. Touring palkkasi Giuseppe Seregnin, joka aikaisemmin työskenteli yhdessä Anderlonin kanssa Isotta-Fraschinin 'Flying Star' (1927) projektissa.
Touringin taidot tehdä keveyitä rakenteita toivat sille 1930-luvulla menestystä lentokonetuotannon parissa. Tämä johti Anderlonin kehittämään vuonna 1936 patentoidun Superleggera-rakenteen, joka mahdollisti myös kehitellä nopeasti innovatiivisia korimalleja.
Ennen toista maailmansotaa Touring saavutti mainetta Alfa Romeo Superleggera suunnitteluillaan, erityisesti Alfa Romeo 8C 2900 -mallissa. Toinen kuuluisa Superleggera Touring-kori löytyy myös BMW 328 -mallista (1936–1940). Anderloni kuoli vuonna 1949, juuri kun yhtiötä uudelleen organisoitiin sodan jälkeen. Hän ehti kuitenkin olla mukana muutamissa sodanjälkeisissä mestaritöissä kuten Alfa Romeo Frecchia d’Oro ja Ferrari 166 Coupessa ja Spiderissa.
Toisen maailmansodan jälkeinen toiminta[muokkaa]
Yhtiö sai nopeasti uutta puhtia sodan jälkeen ja Superleggera-systeemi tuli laajasti lisensoiduksi ja kopioiduksi. Anderlonin poika Carlo Felice "Cici" Bianchi Anderloni (1916–2003) aloitti yhtiön johdossa, Ponzonin avustamana.
Touring oli erityisen aktiivinen 1950-luvun loppupuolella. Se valmisti pieniä sarjoja kuten Alfa Romeo 1900 Super Sprint ja 2600, Aston Martin DB4, Lancia Flaminia GT, Lamborghini 350 ja 400 GT sekä Maserati 3500 GT. Yhtiö toimi yhdessä myös Hudson Motorsin päämuotoilija Frank Springin kanssa, kehitettäessä 1954 Hudson Italiaa autoa.
Sopimusvalmistaja[muokkaa]
Lopulta yhtiön toiminta loppui, kun uudet menetelmät valtasivat alaa ja korvasivat perinteisen korkeatasoisen korinvalmistuksen sekä autonvalmistajat alkoivat itse valmistamaan koreja tuotantolinjoillaan. Kuitenkin ne eivät kyenneet valmistamaan kuin muutaman tuhatta vuodessa. Josta johtuen autonvalmistajat päättivät valita korinvalmistajia valmistamaan korit. Tämä johti korinvalmistajien investoimaan lisävalmistus kapasiteettin. Kun Touring Superleggera sai valmiiksi uuden tehtaansa Nova Milanesen, markkinoiden vaihtelu aiheutti sopimuksen menettämisen ja yritys hävisi suuremmille kilpailijoilleen kuten Pininfarina (Ferrari) ja ItalDesign. Yhtiön oli pakko lopettaa toimintansa vuonna 1966, vaikkakin konkurssiin se ei joutunut, ja moni työntekijöistä siirtyi Carrozzeria Marazziin valmistamaan Maseratin koreja. Cici puolestaan siirtyi Alfa Romeolle neuvonantajaksi muotoiluosastolle ja lopulta johti kokonaan sitä.
Perintö[muokkaa]
Yrityksen lopettamisen aikoihin suunnilleen 80% Touring Superleggeran arkistoista syttyi tuleen. Asiakirjoissa oli muunmuassa Carlo Felice Bianchi Anderlonille arvokasta tietoa. Tästä johtuen hän käytti paljon aikaa ja vaivaa ottaen yhteyden jokaiseen omistajaan tarkoituksenaan palauttaa hävinnyt tieto. Hän perusti Touring Superleggera -rekisterin johtaen sitä vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 1995 hän myös elvytti Concorso d'Eleganza Villa d'Este:n, jonka tuomariston presidenttinä hän toimi kuolemaansa, vuoteen 2003 asti. vuoden 2003 jälkeen näyttely aloitti "Carlo Felice Bianchi Anderloni Memorial Trophy"n myöntämisen eleganteimmalle Touring-korin omaavalle autolle.
2000-luku[muokkaa]
Huhtikuussa 2006 Touring Superleggera merkin käyttöoikeudet osti kansainvälinen yhtiö Zeta Europe B.V., jolla on useita tytäryhtiöitä Milanon alueella kuten esim. Carrozzeria Granturismo lähellä Aresea. Uudestaan luodulla yrityksellä Carrozzeria Touring Superleggera S.r.l.:llä on tarkoituksena tarjota palveluja autoteollisuudelle sektoreina muotoilu, mallit, konseptiautot ja pienien sarjojen erikoisautot.
Lista Carozzeria Touring -autoista[muokkaa]
- 1930 Alfa Romeo 8C 2300
- 1940 Alfa Romeo 2500
- 1950 Alfa Romeo SS (Super Sprint) 1900
- 1950 Pegaso Z102 Thrill, esiteltiin vuonna 1953 Salone dell'Automobilessa
- 1959-1962 Lancia Flaminia GT, GTL and GTC
- 1960 Alfa Romeo 2000 convertible
- 1956 Aston Martin DB2/4 Mark II Spider (3 tehty)
- 1957-1962 Maserati 3500 GT
- 1963 Maserati 5000 "Scià di Persia"
- 1960 Bristol
- 1960 Fiat Spider
- 1959-1962 Aston Martin DB4 (rakennettu Aston Martinin lisenssillä)
- 1963-1966 Lamborghini 350 GT/GTV, 400 GT
Carozzeria Touring -koriset Ferrarit[muokkaa]
- 1948 166 Inter Coupe
- 1951 195 Inter Coupe
- 1951 212 Inter Coupe
- 1952 340 MM Spider
Linkit[muokkaa]
Lähde[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Carrozzeria_Touring-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.