Maserati Quattroporte
| Maserati Quattroporte | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Maserati, Italia |
| Valmistusaika | 1963–1969 1974–2000 2004– |
| Luokka | Iso auto |
| Kori | 4-ovinen sedan |
| Moottori | V6, V8 |
| Iskutilavuus | n. 4100–4900 cm3 |
| Teho | - |
| Voimanvälitys | takaveto, etuveto |
| Kiihtyvyys | - |
| Huippunopeus | - |
| Hintaluokka | - |
| Edeltäjä | - |
| Seuraaja | - |
| Saman luokan autoja | - |
Maserati Quattroporte on Maseratin valmistama neliovinen luksus sedan . Autosta on viisi eri sukupolvea, jokainen malli oli markkinoilla noin viisi vuotta.
Sisällysluettelo
Quattroporte I (1963 – 1969)
Pääartikkeli: Maserati Quattroporte I
1960-luvun alussa Maseratin maine oli korkealla. Myynnin kasvaessa prinssi Karim Aga Khan tilasi erikoisversion Maserati 5000 WP:n, runkonumero 103,060, auton muotoili Pietro Frua. Seuraavana vuonna Maserati esitteli ensimmäisen sukupolven Quattroporten (1963). Auton muotoilusta vastasi taas Frua, vuoden 1963 'Tipo 107' Quattroporte (ital. neliovinen) sai seuraa kahdesta muusta huomionarvoisesta GT autosta Facel Vegasta ja Lagonda Rapidesta.
Auto oli varustettu 4,1 L (4136 cm3) V8-moottorilla joka tuotti tehoa 256 hv (SAE) (191 kW) @ 5600 r/min, vaihteistona oli 5-vaihteinen ZF:n manuaalivaihteisto tai 3-vaihteinen automaatti. Huippunopeuksi Maserati ilmoitti 230 km/h.
Vuosien 1963 ja 1966 välillä autoa tehtiin 230 kappaletta. Vuonna 1966 Maserati uudisti Tipo 107:n, autoon tuli tupla-ajovalot (käytössä jo USA mallissa) ja vuodesta 1968 moottoriksi tuli 4,7 L, 295 hp (SAE) (220 kW) versio. Toista sarjaa valmistettiin noin 500 kpl. Valmistus loppui vuonna 1969.
Vuonna 1971 Karim Aga Khan tilasi toisen erikoisversion Maserati Indy:n, jolle annettiin tyyppikoodi AM 121.
Quattroporte II (1974 – 1978)
Pääartikkeli: Maserati Quattroporte II
Vuoden 1974 Torinon autonäyttelyssä Maserati esitteli Quattroporte II (AM 123) mallin Citroën SM:n rungolla, Citroen oli ostanut Italialaisyrityksen hiukan aiemmin. Autossa oli kulmikkaampi Bertonen kori joka oli siihen aikaan muodissa. Malli on ainoa Maserati Quattroporte jossa oli hydraulinen jousitus ja etuveto. Autossa oli myös kääntyvät ajovalot. Vuoden 1973 öljykriisi alensi kuitenkin tämän tyyppisten autojen kysyntää ja V6-moottori ja etuveto eivät houkuttaneet asiakkaita, niinpä Maserati valmisti vain 13 kpl Quattroporte II:sta. Autoista kuusi oli esisarjaa ja loput 7 tehtiin tilauksesta vuosien 1975 ja 1978 välillä.
Quattroporte III (4porte 1976 – 1979, Quattroporte 1979 – 1990)
Pääartikkeli: Maserati Quattroporte III
Quattroporte III:sen julkisti Maseratin uusi johtaja Alejandro de Tomaso tuotantotiiminsä kanssa vuonna 1976. Auto oli takavetoinen suurella V8-moottorilla varustettu malli. Tomasolle oli tärkeää että oli italialainen kilpailija juuri esitellylle Mercedes-Benz 450SEL 6.9 autolle.
Tuotantomäärät Quattroportella olivat seuraavat:
- 1876 kpl Quattroporte III:sia vuosien 1979 ja 1988 välillä.
- 1821 kpl standardi 4porte mallia (1979-1984).
- Jäljelle jäävät 55 kpl olivat Royale malleja jotka valmistettiin vuosien 1984 ja 1988 välillä. Nämä olivat 80,000 US$ autoja, joita tehtiin vain tilauksesta.
Quattroporte III oli viimeinen italialainen käsintehty auto erikoismarkinoille. Kaikki ulkopuoliset liitokset ja saumat oli täytetty jotta saatiin saumaton ulkonäkö.
Vuonna 1976 Giorgetto Giugiaro esitteli kaksi ItalDesignin näytttelyautoa Maseratin alustalla (Medici I ja Medici II). Vuoden 1976 lopulla Maserati julkisti Quattroporte III (Tipo AM 330) mallin jolla oli paljon yhteistä näiden Medici autojen kanssa, jotka nekin perustuivat Kyalami coupéesen joka vuorostaan perustui taas De Tomaso Longchampiin.
Quattroporte III julkaistiin nimellä "4porte", siinä oli 4.2 L moottori joka tuotti 251 hv (SAE) (187 kW), myöhemmin 238 hv (SAE) (177 kW). Autoa sai myös 4,9 litran V8 (280 bhp @ 5800 rpm) moottorilla.
Vuonna 1979 Quattroporte sai oikean nimensä takaisin ja sitä rakenettiin 4,2 L ja uudella 4,9 L moottorilla 278 hv (SAE) (207 kW). Jälkimmäisessä oli Borg–Warnerin automaattivaihteisto joka pian korvattiin Chryslerin Torqueflite vaihdelaatikolla. Pienemmän moottorin käyttö loppui vuonna 1981.
Vuonna 1986 esiteltiin Maserati Royale erikoisluksusmalli Quattroporte III:sta, moottori oli päivitettu 295 hv (SAE) (220 kW) tehoiseksi.
Kaiken kaikkiaan Quattroporte III:sia tehtiin 2141 kpl, yksi Italian presidentin käyttöön. Tuotanto loppui vuonna 1990.
Quattroporte IV (1994 – 2000)
Pääartikkeli: Maserati Quattroporte IV
Quattroporte IV:sen muotoili Lamborghini Countachin muotoilija Marcello Gandini, uusi auto oli pienempi ja ilmanvastukseltaan parempi (0.31 cd). Autoon asennettiin 2,8 L Biturbo V6 joka tuotti tehoa 280 hv (SAE) (208 kW), tämä mahdollisti huippunopeuden 255 km/h, italialaisille oli oma mallinsa jossa oli 2,0 L Biturbo V6 joka tuotti 283 hv (SAE) (211 kW) tehoa.
Vuonna 1995 esiteltiin V8 3,2 L Biturbo joka kehitti 330 hv (SAE) (246 kW) ja mahdollisti 263 km/h huippunopeuden.
Kun Ferrari otti Maseratin vastuulleen esiteltiin vuonna 1990 Quattroporte Evoluzione. Tästä parannetusta mallista hävisi Maseratin kuuluisa ovaali kello kojetaulusta. Tuotanto loppui vuonna 2000.
Quattroporte V (2004 – )
Pääartikkeli: Maserati Quattroporte V
Vuonna 2004 Maserati aloitti Pininfarinan mutoileman Quattroporten valmistuksen samalla 4.2 L moottorilla joka oli käytössä Maserati Coupéssa and Maserati Spyderissa.
Ulkoiset linkit
Lähde
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Maserati_Quattroporte-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
