Ero sivun ”Panhard 24” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
valmistusaika = [[1964]]–[[1967]]| | valmistusaika = [[1964]]–[[1967]]| | ||
luokka = | | luokka = | | ||
| − | kori = | + | kori = 2-ovinen [[Sedan]]| |
suunnittelija = | | suunnittelija = | | ||
pohjalevy = | | pohjalevy = | | ||
Versio 11. marraskuuta 2014 kello 13.23
| Panhard 24 | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Panhard, Ranska |
| Valmistusaika | 1964–1967 |
| Luokka | |
| Kori | 2-ovinen Sedan |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | |
| Moottori | B2 |
| Iskutilavuus | 848 cm3 |
| Teho | 31–37 kW |
| Voimanvälitys | Etuveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | 135–150 km/h |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | |
| Saman luokan autoja | |
Panhard 24 oli vuosina 1964–1967 valmistettu kaksiovinen etuvetoinen keskikokoinen auto, jota valmistettiin kaikkiaan 28 651 yksilöä.
Louis Bionierin muotoilema Panhard 24 esiteltiin lehdistölle 23.6.1963. Ensimmäisenä mallivuonna 1964 oli kaksi versiota, 24 C ja 24 CT. Ne olivat nelipaikkaisia coupemalleja, joiden moottorin teho oli C:ssä 31 kW (DIN, 42 hv, epätarkka SAE-teho 50 hv) ja CT:ssä 37 kW (DIN, 50 hv, epätarkka SAE-teho 60 hv). Vähemmän varusteltu 31 kilowatin 24 C ei ollut kovin suosittu, joten sen valmistus loppui seuraavana vuonna. Paremmin varusteltu ja tehokkaampi CT oli suositumpi ja sen valmistus jatkui vuoteen 1967.
Vuonna 1965 esiteltiin pidemmällä akselivälillä varustellut kaksioviset versiot 24 B ja 24 BT. B:ssä oli 31 kilowatin ja BT:ssä 37 kilowatin moottori. Vuotta myöhemmin esiteltiin samalla akselivälillä varustettu 24 BA-malli (31 kW), mutta se jäi harvinaiseksi malliksi. Tehtaalla oli suunnitelmia tehdä neliovinen malli, mutta ne jäivät piirrustusasteelle.
Kaikissa malleissa oli ilmajäähdytteinen nelitahtinen 2-sylinterinen 848 cm³ bokserimoottori, jonka teho oli joko 31 kW /5250 tai 37 kW /5750. Moottori periytyi jo vuonna 1952 esitellystä Dyna X-mallista, jonka esikuva 610 cm³ bokserimoottori oli esitelty jo vuonna 1947. Uudenaikaisesta ulkonäöstään huolimatta Panhard 24:n moottori oli jo iäkäs ja liian pieni keskikokoiseen autoon. Pieni moottori oli alkuaan suunniteltu kevyeen alumiinikoriseen autoon, mutta Panhard luopui alumiinikorista ja viimeiseksi kevyeksi alumiinikoriseksi malliksi jäi vuosimallin 1955 Panhard Dyna. Teräskoriset mallit olivat raskaampia ja osoittivat moottorin pienuuden.
Kaikissa malleissa oli täysin synkronoitu nelivaihteinen vaihteisto. Panhard 24:n malleissa oli aluksi rumpujarrut edessä ja takana, joskin tehokkaammissa CT ja BT-versioissa siirryttiin vuonna 1965 levyjarruihin edessä ja takana.
Panhard 24:n huippunopeus oli 135 km/h (31 kW) tai 150 km/t (37 kW).
Mitat
| Pituus | 4267 mm (C ja CT), 4490 mm (B, BT ja BA) |
| Leveys | 1620 mm |
| Korkeus | 1220 mm |
| Akseliväli | 2286 mm (C ja CT), 2550 mm (B, BT ja BA) |
| Raideleveys (e/t) | 1295/1295 mm |
| Omapaino | 830-840 kg |
Vuosina 1964 ja 1965 valmistettiin noin 10 000 24-mallia vuodessa, mutta 1966 vain noin puolet siitä. Malleittain eri vuosien valmistusmäärät ovat: C 1623 yksilöä, CT 14 181, B 2037, BT 10 649 ja BA 161 yksilöä, kaikkiaan 28 651 Panhard 24 yksilöä. Tehokkaampi (37 kW) moottori oli 24 830 mallissa eli 87 %:ssa. Tämä selvästi osoittaa alitehoisen 31 kilowatin moottorin epäsuosiota ostajien keskuudessa.
Panhard 24:n tuotanto päättyi 20.7.1967. Suomeen mallia ei tuotu, mutta sen hintataso oli samaa luokkaa kuin muilla keskikokoisilla autoilla, huolimatta pienestä moottorista. Panhard 24 oli viimeinen Panhardin henkilöautomalli ennen näiden tuotannon lopettamista.
Vuonna 1955 Citroën oli hankkinut 25% omistuksen Panhardin autotehtaasta. Täysin Citroënin hallintaan Panhard päätyi huhtikuussa 1965. Panhard 24:n teknisiä sovelluksia otettiin käyttöön esimerkiksi Citroën GS-mallissa.
