Ero sivun ”Tucker 48” versioiden välillä
| (16 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Tucker''' on erikoinen | + | {{malli| |
| + | nimi = Tucker 48| | ||
| + | kuva = [[Kuva:Tucker-Torpedo.jpg|250px|Tucker Torpedo]]| | ||
| + | valmistaja = Tucker| | ||
| + | valmistusmaa = <br>{{Lippu|Yhdysvallat}} Yhdysvallat| | ||
| + | valmistusaika = [[1948]]| | ||
| + | luokka = [[Iso auto]]| | ||
| + | kori = 4-ovinen [[fastback|viistoperä]]-[[sedan|porrasperä]]| | ||
| + | suunnittelija = Alex S. Tremulis| | ||
| + | pohjalevy = | | ||
| + | moottori = [[6-bokseri]]| | ||
| + | huippunopeus = 190 km/h| | ||
| + | kiihtyvyys = 10 s (0-96 km/h)| | ||
| + | iskutilavuus = 5500 cm<sup>3</sup>| | ||
| + | teho = 166 hv| | ||
| + | päästöt = | | ||
| + | kulutus = | | ||
| + | voimanvälitys = [[takaveto]]<br>[[takamoottori]]| | ||
| + | hintaluokka = $ 2450 (1948)| | ||
| + | edeltäjä = | | ||
| + | seuraaja = | | ||
| + | samaaluokkaa = }} | ||
| + | '''Tucker 48''' (kehitysnimeltään Tucker Torpedo) on erikoinen bokserimoottorilla varustettu auto, jossa on kolme ajovaloa. Keskimmäinen valo kääntyi samaan suuntaan etupyörien kanssa. Alunperin tarkoituksena oli, että autossa olisi myös etulokasuojat kääntyneet renkaiden mukana, mutta ideasta luovuttiin kuitenkin. Auto oli aikaisekseen hyvin kehittynyt ja auton suunnittelun lähtökohtana olikin luoda "huomisen auto", auton idea on Preston Thomas Tuckerin. | ||
| + | |||
| + | == Turvallisuus == | ||
| + | Preston Tucker kokosi asiantuntijaryhmän auton liikenneturvallisuuden kohentamiseksi <ref>Tekniikan Maailma 2/1974, s. 82-83</ref>. Etu- ja takaosat myötäävät törmäyksissä. Tuckerissa oli ennestään tuntemattomia turvavarusteita, kuten pehmustettu "sisäpuskuri" kojelaudan tilalla. Sisustus on pehmustettu ja katkaisimet upotettu. Tuulilasi oli ns. turvalasi, se irtosi kovassa törmäyksenä yhtenä kappaleena ja lensi eteenpäin, jolloin se ei silppuunnu sisätiloihin. Muitakin keksintöjä tehdas esitteli. Tucker otti ensimmäisenä käyttöön etu- ja takaistuimen [[turvavyö]]t vuonna 1948. Lisäksi vielä kääntyvät etuvalot samana vuonna 1948. | ||
| + | |||
| + | Silloin yleisten rumpujarrujen sijasta Tuckerissa oli levyjarrut edessä ja takana. Jousituksena oli erillisjousitus kaikissa pyörissä. | ||
| + | |||
| + | == Valmistus == | ||
| + | Autoa valmistettiin 51 kappaletta, joista 47 on jäljellä nykyään. Auton on muotoillut Alex S. Tremulis. | ||
== Tekniset tiedot == | == Tekniset tiedot == | ||
| Rivi 8: | Rivi 38: | ||
=== Moottori === | === Moottori === | ||
| − | *5.5l 6- | + | Tuckerin tehokas moottori oli kehitetty helikopterin moottorista. Moottori pystyttiin vaihtamaan kolmen miehen voimin 18 minuutissa. |
| − | *Maksimiteho: 166 | + | |
| + | *5.5l 6-Bokseri [[OHV]] | ||
| + | *Maksimiteho: 166 hv @ 3200 rpm | ||
*Sytytysjärjestys: 1-4-5-2-3-6 | *Sytytysjärjestys: 1-4-5-2-3-6 | ||
| − | [[Luokka: Tucker]] | + | == Muuta == |
| + | Nykyään auton arvo on noussut huimiin lukemiin, vuonna [[2005]] Tucker numero #1043 huutokaupattiin jopa $ 750 000 hintaan. | ||
| + | |||
| + | Tucker-auton vaiheista tehtiin Yhdysvalloissa elokuva ''Tucker – mies ja unelma'' vuonna 1988. | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | <references/> | ||
| + | |||
| + | == Aiheesta muualla == | ||
| + | * [http://en.wikipedia.org/wiki/1948_Tucker_Sedan Tucker-autosta, Wikipedia englanniksi] | ||
| + | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tucker_%E2%80%93_mies_ja_unelma Elokuva Tucker-autosta 1988, Wikipedia] | ||
| + | |||
| + | |||
| + | [[Luokka:Tucker|1948 Tucker Sedan]] | ||
| + | [[Luokka:Mallit|1948 Tucker Sedan]] | ||
Nykyinen versio 6. tammikuuta 2022 kello 18.19
| Tucker 48 | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Tucker,  Yhdysvallat
|
| Valmistusaika | 1948 |
| Luokka | Iso auto |
| Kori | 4-ovinen viistoperä-porrasperä |
| Suunnittelija | Alex S. Tremulis |
| Pohjalevy | |
| Moottori | 6-bokseri |
| Iskutilavuus | 5500 cm3 |
| Teho | 166 hv |
| Voimanvälitys | takaveto takamoottori |
| Kiihtyvyys | 10 s (0-96 km/h) |
| Huippunopeus | 190 km/h |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | $ 2450 (1948) |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | |
| Saman luokan autoja | |
Tucker 48 (kehitysnimeltään Tucker Torpedo) on erikoinen bokserimoottorilla varustettu auto, jossa on kolme ajovaloa. Keskimmäinen valo kääntyi samaan suuntaan etupyörien kanssa. Alunperin tarkoituksena oli, että autossa olisi myös etulokasuojat kääntyneet renkaiden mukana, mutta ideasta luovuttiin kuitenkin. Auto oli aikaisekseen hyvin kehittynyt ja auton suunnittelun lähtökohtana olikin luoda "huomisen auto", auton idea on Preston Thomas Tuckerin.
Sisällysluettelo
Turvallisuus[muokkaa]
Preston Tucker kokosi asiantuntijaryhmän auton liikenneturvallisuuden kohentamiseksi [1]. Etu- ja takaosat myötäävät törmäyksissä. Tuckerissa oli ennestään tuntemattomia turvavarusteita, kuten pehmustettu "sisäpuskuri" kojelaudan tilalla. Sisustus on pehmustettu ja katkaisimet upotettu. Tuulilasi oli ns. turvalasi, se irtosi kovassa törmäyksenä yhtenä kappaleena ja lensi eteenpäin, jolloin se ei silppuunnu sisätiloihin. Muitakin keksintöjä tehdas esitteli. Tucker otti ensimmäisenä käyttöön etu- ja takaistuimen turvavyöt vuonna 1948. Lisäksi vielä kääntyvät etuvalot samana vuonna 1948.
Silloin yleisten rumpujarrujen sijasta Tuckerissa oli levyjarrut edessä ja takana. Jousituksena oli erillisjousitus kaikissa pyörissä.
Valmistus[muokkaa]
Autoa valmistettiin 51 kappaletta, joista 47 on jäljellä nykyään. Auton on muotoillut Alex S. Tremulis.
Tekniset tiedot[muokkaa]
Sähköjärjestelmä: 6 V Jarrut: Rumpujarrut joka kulmassa
Moottori[muokkaa]
Tuckerin tehokas moottori oli kehitetty helikopterin moottorista. Moottori pystyttiin vaihtamaan kolmen miehen voimin 18 minuutissa.
- 5.5l 6-Bokseri OHV
- Maksimiteho: 166 hv @ 3200 rpm
- Sytytysjärjestys: 1-4-5-2-3-6
Muuta[muokkaa]
Nykyään auton arvo on noussut huimiin lukemiin, vuonna 2005 Tucker numero #1043 huutokaupattiin jopa $ 750 000 hintaan.
Tucker-auton vaiheista tehtiin Yhdysvalloissa elokuva Tucker – mies ja unelma vuonna 1988.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Tekniikan Maailma 2/1974, s. 82-83
