Ero sivun ”Hyundai Beta -moottoriperhe” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Moottoriperhe| nimi = Hyundai Beta| kuva = Mahdollinen_kuva.jpg|| valmistaja = Hyundai Motor Company| valmistusaika = 1995–2011| suunnittelija = | tyyppi = R4 [...) |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
suunnittelija = | | suunnittelija = | | ||
tyyppi = [[R4]] [[DOHC]]| | tyyppi = [[R4]] [[DOHC]]| | ||
| − | iskutilavuus = | | + | iskutilavuus = 1599 cm<sup>3</sup><br>1795 cm<sup>3</sup><br>1975 cm<sup>3</sup><br>| |
| − | halkaisija = | | + | halkaisija = 77,4 mm<br>82,0 mm| |
| − | iskunpituus = | | + | iskunpituus = 85,0 mm<br>93,5 mm| |
venttiilit = 16| | venttiilit = 16| | ||
| − | teho = | | + | teho = 66 – 105 kW<br>(90 – 143 hv)| |
| − | vääntö = | | + | vääntö = 126 – 186 Nm| |
lohko = Valurautaa| | lohko = Valurautaa| | ||
kansi = Alumiinia| | kansi = Alumiinia| | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
edeltäjä = [[Hyundai Sirius -moottori]]| | edeltäjä = [[Hyundai Sirius -moottori]]| | ||
seuraaja = [[Hyundai Theta -moottori]]<br>[[Hyundai Nu -moottori]]}} | seuraaja = [[Hyundai Theta -moottori]]<br>[[Hyundai Nu -moottori]]}} | ||
| − | + | '''Hyundai Beta''' on Hyundai-konsernin valmistama moottoriperhe, joka koostuu nelisylinterisistä [[ottomoottori|ottomoottoreista]], joissa on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia (DOHC) ja neljä venttiiliä per sylinteri. Moottoreita valmistetaan Ulsanissa ja Hwaseongissa, Etelä-Koreassa<ref>[https://web.archive.org/web/20101227063844/http://wardsauto.com/about/MahleEngineChart.pdf Production in Ulsan and Hwaseong]</ref>. Ne on kehitetty Hyundain tutkimus- ja kehityskeskuksessa Yonginissa, Etelä-Koreassa<ref>[https://web.archive.org/web/20111112113546/http://www.hyundai.com.my/production_r&d.html Development site of the Beta series]</ref>. | |
| − | '''Hyundai Beta''' on Hyundai-konsernin valmistama moottoriperhe, joka koostuu nelisylinterisistä [[ottomoottori|ottomoottoreista]], joissa on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia (DOHC) ja neljä venttiiliä per sylinteri. Moottoreita valmistetaan Ulsanissa ja Hwaseongissa, Etelä-Koreassa<ref>[https://web.archive.org/web/20101227063844/http://wardsauto.com/about/MahleEngineChart.pdf | ||
== Yleistä == | == Yleistä == | ||
| − | Beta-sarja täydensi vuodesta 1995 lähtien suuremmilla iskutilavuuksilla vuoden 1990 Alpha-mallisarjaa, joka oli ensimmäinen Koreassa kehitetty moottorisarja<ref>[http://worldwide.hyundai.com/company-overview/news-view.aspx?idx=102&&nCurPage=1&strSearchColumn=content&strSearchWord=gamma&ListNum=2 | + | Beta-sarja täydensi vuodesta 1995 lähtien suuremmilla iskutilavuuksilla vuoden 1990 Alpha-mallisarjaa, joka oli ensimmäinen Koreassa kehitetty moottorisarja<ref>[http://worldwide.hyundai.com/company-overview/news-view.aspx?idx=102&&nCurPage=1&strSearchColumn=content&strSearchWord=gamma&ListNum=2 Market launch of Alpha and Beta engine series]</ref>. Ennen tätä Hyundai käytti yksinomaan lisenssillä valmistettuja Mitsubishin moottoreita<ref>[https://web.archive.org/web/20170101154233/http://www.thehyway.com/Hyundai_History.htm Change from licensed motor construction to in-house development]</ref>. |
Moottorilohko on valmistettu harmaasta valuraudasta ja sylinterikansi kevyestä metallista. Pienin versio on 1,6-litrainen malli, jonka sylinterin halkaisija on 77,4 mm ja iskun pituus 85 mm, kuivapaino 136 kg. 1,8-litraisessa versiossa (135,6 kg) sylintereitä on porattu 82 mm | Moottorilohko on valmistettu harmaasta valuraudasta ja sylinterikansi kevyestä metallista. Pienin versio on 1,6-litrainen malli, jonka sylinterin halkaisija on 77,4 mm ja iskun pituus 85 mm, kuivapaino 136 kg. 1,8-litraisessa versiossa (135,6 kg) sylintereitä on porattu 82 mm | ||
ja 2,0-litraisessa versiossa (144 kg) lisäksi iskunpituus on pidennetty 93,5 mm | ja 2,0-litraisessa versiossa (144 kg) lisäksi iskunpituus on pidennetty 93,5 mm | ||
| − | .<ref>[https://web.archive.org/web/20100920142223/http://www.paul128.co.kr/paul/engine/hdgas-spec2.html | + | .<ref>[https://web.archive.org/web/20100920142223/http://www.paul128.co.kr/paul/engine/hdgas-spec2.html Weights of the Beta engine series]</ref> Viimeksi mainittu otettiin käyttöön vuonna 1997. |
| − | Sisääntulo- ja poistokampiakseli on yhdistetty jakoketjulla, ja voima siirtyy kampiakselin ja sylinterikannen välillä hammashihnalla. Hihnan tarkastus on suunniteltu tehtäväksi | + | Sisääntulo- ja poistokampiakseli on yhdistetty jakoketjulla, ja voima siirtyy kampiakselin ja sylinterikannen välillä hammashihnalla. Hihnan tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 60.000 / 80.000 kilometrin tai 48 kuukauden välein, ja sen vaihto 90.000 / 120.000 km tai 72 kuukauden välein. Kilometrillinen tarkastus- ja vaihtoväli on pidempi automalleissa, jotka on esitelty vuonna 2006 tai sen jälkeen.<ref>[https://www.edmunds.com/maintenance/detail.html?styleId=100666360&engCode=4INAG2.0&transCode=MANUAL&mileage=60000&zip=90404&type=&serviceType= Inspection interval of the timing belt Hyundai Elantra XD]</ref>.<ref name="Inspektionsintervalle">Jakohihnan tarkastusväli Hyundai i30 huoltokirja, kappale 7, S. 9.</ref> Moottorit eivät ole vapaasti pyöriviä, joten jakohihnan katkeaminen johtaa venttiilien vääntymiseen ja moottoriremonttiin.<ref>[http://www.ehow.com/how_6809417_replace-timing-belt-elantra.html Instructions for Elantra timing belt replacement: "Both engines are interference engines"]</ref>. |
| − | Apulaitteet toimivat kolmen kiilahihnan kautta<ref>[http://www.2carpros.com/diagrams/hyundai/elantra/2000 | + | Apulaitteet toimivat kolmen kiilahihnan kautta<ref>[http://www.2carpros.com/diagrams/hyundai/elantra/2000 Drive principle of the auxiliary units Beta]</ref><ref>[http://www.2carpros.com/diagrams/hyundai/elantra/2003 Drive principle of the auxiliary units Beta II]</ref>. Niiden tarkastusväliä on vuodesta 2006 alkaen lyhennetty 48.000 kilometristä tai 24 kuukaudesta 15.000 kilometriin tai 12 kuukauteen. Hihna tulee vaihtaa sen löystyessä tai kulumisen näkyessä.<ref>Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai i30 huoltokirja, kappale 7, S. 9.</ref><ref>Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai Elantra 2004 kappale 5, S. 5.</ref><ref>Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai Elantra 2007 Kappale 7, S. 9.</ref> |
| − | |||
| − | |||
Venttiilien säätö muuttui Beta-sarjasta Beta II -sarjaan. Venttiilivälyksen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 95.000 km | Venttiilien säätö muuttui Beta-sarjasta Beta II -sarjaan. Venttiilivälyksen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 95.000 km | ||
| − | tai 48 kuukauden välein<ref name="Inspektionsintervalle" />, ja nostimien vaihto tarvittaessa. Beta II CVVT kehittää | + | tai 48 kuukauden välein<ref name="Inspektionsintervalle" />, ja nostimien vaihto tarvittaessa. Beta II CVVT saattaa kehittää yli 100.000 km |
| − | kohdalla nakuttavan äänen kuluneiden tappien vuoksi. Venttiilivälyksen säätö voidaan yhdistää jakohihnan vaihtoon | + | kohdalla nakuttavan äänen kuluneiden tappien vuoksi. Venttiilivälyksen säätö voidaan yhdistää jakohihnan vaihtoon, sillä molemmat työt vaativat samanlaisia työvaiheita.<ref>[https://web.archive.org/web/20110809033135/http://consumerguideauto.howstuffworks.com/2001-to-2006-hyundai-elantra-2.htm Typical problems of the Elantra XD]</ref> |
| − | |||
== Erot Sirius-sarjaan == | == Erot Sirius-sarjaan == | ||
| − | Ennen Beta-sarjan alkua vuonna 1995 Hyundai käytti tässä iskutilavuusluokassa vuodesta 1986 lähtien Mitsubishi Sirius -sarjan moottoreista lisenssillä tehtyjä [[Hyundai Sirius -moottori|Hyundai Sirius -moottoreita]]<ref>[https://web.archive.org/web/20080904222651/http://www.theautochannel.com/autoparts/generalbesthyundai/itemz1939_895961mlp.html Hyundai Sirius manufacturing]</ref>. Tämä päivitettiin vuonna 1994 Sirius II -sarjaksi ja niitä tarjottiin rinnakkain Beta-moottorien kanssa. Niitä käytettiin korvaamaan erityisesti Beta-sarjassa vasta vuonna 1997 esiteltyä 2,0- ja sieltä kokonaan puuttuvaa 2,4-litraista versiota | + | Ennen Beta-sarjan alkua vuonna 1995 Hyundai käytti tässä iskutilavuusluokassa vuodesta 1986 lähtien Mitsubishi Sirius -sarjan moottoreista lisenssillä tehtyjä [[Hyundai Sirius -moottori|Hyundai Sirius -moottoreita]]<ref>[https://web.archive.org/web/20080904222651/http://www.theautochannel.com/autoparts/generalbesthyundai/itemz1939_895961mlp.html Hyundai Sirius manufacturing]</ref>. Tämä päivitettiin vuonna 1994 Sirius II -sarjaksi ja niitä tarjottiin rinnakkain Beta-moottorien kanssa. Niitä käytettiin korvaamaan erityisesti Beta-sarjassa vasta vuonna 1997 esiteltyä 2,0- ja sieltä kokonaan puuttuvaa 2,4-litraista versiota. |
| − | Sirius-moottorit ovat noin 5 kg painavampia, mutta myös hieman pidempiä, leveämpiä ja korkeampia kuin Beta-moottorit.<ref>[http://www.yahala.co.kr/catalog/automobile.pdf | + | Sirius-moottorit ovat noin 5 kg painavampia, mutta myös hieman pidempiä, leveämpiä ja korkeampia kuin Beta-moottorit.<ref>[http://www.yahala.co.kr/catalog/automobile.pdf Dimensions and weights of the Sirius and Beta engines]</ref> Jakohihna liikuttaa Sirius-sarjassa molempia nokka-akseleita, kun taas Beta-sarjassa vain yhtä, joka siirtää voiman vaakasuoralla ketjulla sylinterikannessa toiselle.<ref>[https://www.elantraxd.com/forums/showthread.php?32183-Differences-between-BETA-and-SIRIUS-engines&s=60b7d9360335b277b6f2d487735d397b&p=455950#post455950 Differences between BETA and SIRIUS engines]</ref> |
| − | Toisin kuin Beta- ja Sirius-moottoreissa, Sirius II -sarjassa jakohihna kiristyy automaattisesti.<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?showtopic=12756&st=0& | + | Toisin kuin Beta- ja Sirius-moottoreissa, Sirius II -sarjassa jakohihna kiristyy automaattisesti.<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?showtopic=12756&st=0& Note on the timing belt for Sirius and Beta]</ref> |
== Beta == | == Beta == | ||
| − | Ensimmäisen Beta-sarjan kehitys alkoi vuonna 1992 ja maksoi 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Muovien käyttö monissa osissa, sylinterikannen suojuksesta ilmanpuhdistimeen, oli tarkoitettu vähentämään painoa ja lisäämään [[Kierrätys|kierrätettävien]] materiaalien osuutta. Tavoitteena oli täyttää Kalifornian ympäristölainsäädännön vaatimukset vuodelle 1996.<ref>[https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.30.6676&rep=rep1&type=pdf | + | Ensimmäisen Beta-sarjan kehitys alkoi vuonna 1992 ja maksoi 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Muovien käyttö monissa osissa, sylinterikannen suojuksesta ilmanpuhdistimeen, oli tarkoitettu vähentämään painoa ja lisäämään [[Kierrätys|kierrätettävien]] materiaalien osuutta. Tavoitteena oli täyttää Kalifornian ympäristölainsäädännön vaatimukset vuodelle 1996.<ref>[https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.30.6676&rep=rep1&type=pdf Lainaus sivulta 42 Korea Daily Times 7. Maaliskuuta 1995]</ref> |
| − | Venttiileitä ohjataan [[Hydrauliset venttiilinnostimet|hydraulisilla nostajilla]].<ref name="Ventilbetätigung">[https://www.hyundaiperformance.com/forums/na-tuning-hybrid-forum/38113-motor-better-stronger-1-8-2-a.html | + | Venttiileitä ohjataan [[Hydrauliset venttiilinnostimet|hydraulisilla nostajilla]].<ref name="Ventilbetätigung">[https://www.hyundaiperformance.com/forums/na-tuning-hybrid-forum/38113-motor-better-stronger-1-8-2-a.html Type of valve actuation Beta and Beta II (CVVT)]</ref> Tämäntyyppinen venttiilivälyksen säätö on huoltovapaa siihen asti, kunnes hydrauliset nostajat kuluvat. Kuluminen johtuu nokka-akselin ja hydraulisen nostajan kosketuspinnan kulumisesta. Aluksi jousi kompensoi etäisyyden työntämällä nostajan yläpintaa ylöspäin. Jatkuva nakutusääni kertoo, ettei tämä enää riitä ja nokka-akseli ei enää kosketa nostajaan jatkuvasti, vaan ainoastaan kerran kierrosta kohden, mikä aiheuttaa naputteluäänen.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=_OAaESfsSU4 Hyundai Lantra 1.6 GLSI Engine Noise]</ref> Nostajien vaihdon yhteydessä käytetään hieman pidempiä nostajia kuluneen nokkamateriaalin kompensoimiseksi. Jos vaihtoa ei suoriteta, nokka-akseli kuluu entistä enemmän, mikä johtaa lopulta nokka-akselin vaurioitumiseen.<ref>[https://www.wer-weiss-was.de/theme107/article977133.html Hydraulic lifters and camshaft]</ref> Tällöin myös nokka-akseli on vaihdettava nostajien lisäksi. Naputtelu voi johtua myös väärästä öljyn [[viskositeetti|viskositeetista]] tai öljynvaihtovälien laiminlyönnistä. Jos öljykanava hydraulisessa nostajassa tyhjenee esimerkiksi liian alhaisen öljytason vuoksi, venttiilivälys kasvaa<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=OAaESfsSU4 Hydraulic lifters]</ref> ja venttiili ei avaudu kokonaan. Tämä johtaa pienempään ilmamäärään ja siten hieman heikompaan suorituskykyyn. Myös pidemmän seisokin jälkeen ääni on mahdollinen, jos öljykanavat ovat tyhjentyneet. Tämä ei ole merkki niiden kulumisesta, ja äänen tulisi hävitä muutaman sekunnin kuluessa. |
=== Ongelmat === | === Ongelmat === | ||
| − | Joissakin tämän sarjan moottoreissa ilmenee halkeamia [[Pakosarja|pakosarjassa]].<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?act=galery&img=1139049037 Beta- | + | Joissakin tämän sarjan moottoreissa ilmenee halkeamia [[Pakosarja|pakosarjassa]].<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?act=galery&img=1139049037 Beta exhaust manifold - picture of a defective 2.0L]</ref> Tämä näkyy oireina kuten heikentynyt vetokyky, epätasainen käyntiääni, lisääntynyt kulutus tai epätavalliset äänet kiihdytyksen aikana.<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?showtopic=14966 Beta exhaust manifold problem description]</ref> Hallitsematon pakokaasun purkautuminen ennen puhdistavaa katalysaattoria ja sen jälkeiset väärät mittaukset johtavat siihen, että moottorinohjausyksikkö säätää polttoaineen määrää liian suureksi tai pieneksi, mikä usein johtaa siihen, ettei päästömääräyksiä enää noudateta. Korjaamiseksi pakosarja on vaihdettava, mikä joissakin malleissa muodostaa kalliin osan yhdessä [[Katalysaattori|katalysaattorin]] kanssa.<ref>[http://www.hyundaiforum.de/index.php?showtopic=14966&st=0 Beta exhaust manifold welded with catalytic converter]</ref><ref>[http://www.motor-talk.de/forum/hyundai-lantra-1-6-16-v-bj-98-t1875657.html?page=1 Beta exhaust manifold description of a cost-effective replacement]</ref> |
| − | + | Ongelma koskee Hyundai Lantraa, Elantraa ja Coupéa, jotka valmistettiin kesäkuusta 1998 tammikuun 31. päivään 2002 (mallivuodet 1999–2002). Valmistuspäivämäärä löytyy kuljettajan oven tarrasta.<ref>[https://www.automotiveforums.com/t405114-02_elantra_exhaust_manifold_recall_.html Beta exhaust manifold production range]</ref> Beta-II-sarjassa materiaalin kestävyys parani, ja pakosarjaongelma katosi. | |
== Beta II == | == Beta II == | ||
Vuonna 2001 Beta-sarja koki joukon tehokkuutta parantavia ja ääntä vähentäviä muutoksia ja muuttui näin Beta II:ksi. 1,6 litran versio poistui. | Vuonna 2001 Beta-sarja koki joukon tehokkuutta parantavia ja ääntä vähentäviä muutoksia ja muuttui näin Beta II:ksi. 1,6 litran versio poistui. | ||
| − | Ensiesiintymisensä [[Hyundai Coupé]]ssa vuonna 2002 jälkeen, päivitetyt versiot korvasivat edelliset faceliftien tai uusien esittelyjen yhteydessä. Viimeinen uusi Beta-II-moottorilla varustettu malli oli [[Kia Soul]] Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. | + | Ensiesiintymisensä [[Hyundai Coupé]]ssa vuonna 2002 jälkeen, päivitetyt versiot korvasivat edelliset faceliftien tai uusien esittelyjen yhteydessä. Viimeinen uusi Beta-II-moottorilla varustettu malli oli [[Kia Soul]] Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. |
| − | + | ||
| − | Tehon lisäämiseksi ilmanpuhdistimen kotelo suunniteltiin aerodynaamisemmaksi ja se varustettiin moottorin puolella lämpösuojalla, mikä mahdollisti suuremman ilmanvirtauksen. Tämä johti 2 prosentin tehonlisäykseen. Polttoainejärjestelmä muutettiin palautumattomaksi järjestelmäksi, jossa oli korkeampi polttoainepaine. Tämä on ollut tavanomaista dieselmoottoreissa pitkään, ja se mahdollistaa paremman suihkutuspaineen, hienomman sumutuksen ja siten paremman palamisen. Vääntömomentti kasvoi näin 15 %. Lisäksi [[Nokka-akselin ajoitus|nokka-akselien ajoitusta]] säädettiin ja [[Vääntömomentti|vääntömomenttikäyrä]] litistyi. Beta II:n tapauksessa se on 10 prosenttia suurempi 1 500 ja 4 500 kierroksen välillä.<ref> | + | Muutokset luotettavuuden parantamiseksi sisälsivät vahvistetun sylinterilohkon, kahdeksan vastapainoa neljän sijaan kampiakselissa ja alumiinisen öljypohjan.<ref>[https://web.archive.org/web/20110807175531/http://www.autoweb.com.au/cms/newsarticle.html?&A=55048 Hyundai Tiburon Scene Stealer]</ref> Moottori itsessään irrotettiin paremmin korista vaihtamalla kumitettu kiinnitys hydrauliseen ripustukseen. Lisäksi joutokäyntinopeus laskettiin 850 kierroksesta minuutissa 700 kierrokseen ja asennettiin suurempi moottorin suojus. Joutokäyntinopeus ei myöskään enää nouse 100 kierroksella ilmastoinnin ollessa aktiivinen.<ref>[https://web.archive.org/web/20100920142223/http://www.paul128.co.kr/paul/engine/hdgas-spec2.html HYUNDAI GASOLINE ENGINE SPEC: Beta]</ref> |
| + | Tehon lisäämiseksi ilmanpuhdistimen kotelo suunniteltiin aerodynaamisemmaksi ja se varustettiin moottorin puolella lämpösuojalla, mikä mahdollisti suuremman ilmanvirtauksen. Tämä johti 2 prosentin tehonlisäykseen. Polttoainejärjestelmä muutettiin palautumattomaksi järjestelmäksi, jossa oli korkeampi polttoainepaine. Tämä on ollut tavanomaista dieselmoottoreissa pitkään, ja se mahdollistaa paremman suihkutuspaineen, hienomman sumutuksen ja siten paremman palamisen. Vääntömomentti kasvoi näin 15 %. Lisäksi [[Nokka-akselin ajoitus|nokka-akselien ajoitusta]] säädettiin ja [[Vääntömomentti|vääntömomenttikäyrä]] litistyi. Beta II:n tapauksessa se on 10 prosenttia suurempi 1 500 ja 4 500 kierroksen välillä.<ref>[http://www.paul128.co.kr/paul/engine/hdgas-spec2.html Hyundai Beta, Beta II engine series]</ref> Myös osien painoa vähennettiin.<ref>[http://www.kefico.com/product/ems_01.jsp Description of the Beta II electronic engine management system]</ref> | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 8. elokuuta 2024 kello 04.32
| Hyundai Beta | |
|---|---|
| 250px | |
| Valmistaja | Hyundai Motor Company |
| Valmistusaika | 1995–2011 |
| Suunnittelija | |
| Tyyppi | R4 DOHC |
| Iskutilavuus | 1599 cm3 1795 cm3 1975 cm3 |
| Syl. halkaisija | 77,4 mm 82,0 mm |
| Iskunpituus | 85,0 mm 93,5 mm |
| Venttiilien lukumäärä | 16 |
| Teho | 66 – 105 kW (90 – 143 hv) |
| Vääntömomentti | 126 – 186 Nm |
| Lohkon materiaali | Valurautaa |
| Kannen materiaali | Alumiinia |
| Polttoaine | Lyijytön bensiini |
| Edeltäjä | Hyundai Sirius -moottori |
| Seuraaja | Hyundai Theta -moottori Hyundai Nu -moottori |
Hyundai Beta on Hyundai-konsernin valmistama moottoriperhe, joka koostuu nelisylinterisistä ottomoottoreista, joissa on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia (DOHC) ja neljä venttiiliä per sylinteri. Moottoreita valmistetaan Ulsanissa ja Hwaseongissa, Etelä-Koreassa[1]. Ne on kehitetty Hyundain tutkimus- ja kehityskeskuksessa Yonginissa, Etelä-Koreassa[2].
Sisällysluettelo
Yleistä
Beta-sarja täydensi vuodesta 1995 lähtien suuremmilla iskutilavuuksilla vuoden 1990 Alpha-mallisarjaa, joka oli ensimmäinen Koreassa kehitetty moottorisarja[3]. Ennen tätä Hyundai käytti yksinomaan lisenssillä valmistettuja Mitsubishin moottoreita[4].
Moottorilohko on valmistettu harmaasta valuraudasta ja sylinterikansi kevyestä metallista. Pienin versio on 1,6-litrainen malli, jonka sylinterin halkaisija on 77,4 mm ja iskun pituus 85 mm, kuivapaino 136 kg. 1,8-litraisessa versiossa (135,6 kg) sylintereitä on porattu 82 mm ja 2,0-litraisessa versiossa (144 kg) lisäksi iskunpituus on pidennetty 93,5 mm .[5] Viimeksi mainittu otettiin käyttöön vuonna 1997.
Sisääntulo- ja poistokampiakseli on yhdistetty jakoketjulla, ja voima siirtyy kampiakselin ja sylinterikannen välillä hammashihnalla. Hihnan tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 60.000 / 80.000 kilometrin tai 48 kuukauden välein, ja sen vaihto 90.000 / 120.000 km tai 72 kuukauden välein. Kilometrillinen tarkastus- ja vaihtoväli on pidempi automalleissa, jotka on esitelty vuonna 2006 tai sen jälkeen.[6].[7] Moottorit eivät ole vapaasti pyöriviä, joten jakohihnan katkeaminen johtaa venttiilien vääntymiseen ja moottoriremonttiin.[8].
Apulaitteet toimivat kolmen kiilahihnan kautta[9][10]. Niiden tarkastusväliä on vuodesta 2006 alkaen lyhennetty 48.000 kilometristä tai 24 kuukaudesta 15.000 kilometriin tai 12 kuukauteen. Hihna tulee vaihtaa sen löystyessä tai kulumisen näkyessä.[11][12][13]
Venttiilien säätö muuttui Beta-sarjasta Beta II -sarjaan. Venttiilivälyksen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 95.000 km tai 48 kuukauden välein[7], ja nostimien vaihto tarvittaessa. Beta II CVVT saattaa kehittää yli 100.000 km kohdalla nakuttavan äänen kuluneiden tappien vuoksi. Venttiilivälyksen säätö voidaan yhdistää jakohihnan vaihtoon, sillä molemmat työt vaativat samanlaisia työvaiheita.[14]
Erot Sirius-sarjaan
Ennen Beta-sarjan alkua vuonna 1995 Hyundai käytti tässä iskutilavuusluokassa vuodesta 1986 lähtien Mitsubishi Sirius -sarjan moottoreista lisenssillä tehtyjä Hyundai Sirius -moottoreita[15]. Tämä päivitettiin vuonna 1994 Sirius II -sarjaksi ja niitä tarjottiin rinnakkain Beta-moottorien kanssa. Niitä käytettiin korvaamaan erityisesti Beta-sarjassa vasta vuonna 1997 esiteltyä 2,0- ja sieltä kokonaan puuttuvaa 2,4-litraista versiota. Sirius-moottorit ovat noin 5 kg painavampia, mutta myös hieman pidempiä, leveämpiä ja korkeampia kuin Beta-moottorit.[16] Jakohihna liikuttaa Sirius-sarjassa molempia nokka-akseleita, kun taas Beta-sarjassa vain yhtä, joka siirtää voiman vaakasuoralla ketjulla sylinterikannessa toiselle.[17] Toisin kuin Beta- ja Sirius-moottoreissa, Sirius II -sarjassa jakohihna kiristyy automaattisesti.[18]
Beta
Ensimmäisen Beta-sarjan kehitys alkoi vuonna 1992 ja maksoi 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Muovien käyttö monissa osissa, sylinterikannen suojuksesta ilmanpuhdistimeen, oli tarkoitettu vähentämään painoa ja lisäämään kierrätettävien materiaalien osuutta. Tavoitteena oli täyttää Kalifornian ympäristölainsäädännön vaatimukset vuodelle 1996.[19] Venttiileitä ohjataan hydraulisilla nostajilla.[20] Tämäntyyppinen venttiilivälyksen säätö on huoltovapaa siihen asti, kunnes hydrauliset nostajat kuluvat. Kuluminen johtuu nokka-akselin ja hydraulisen nostajan kosketuspinnan kulumisesta. Aluksi jousi kompensoi etäisyyden työntämällä nostajan yläpintaa ylöspäin. Jatkuva nakutusääni kertoo, ettei tämä enää riitä ja nokka-akseli ei enää kosketa nostajaan jatkuvasti, vaan ainoastaan kerran kierrosta kohden, mikä aiheuttaa naputteluäänen.[21] Nostajien vaihdon yhteydessä käytetään hieman pidempiä nostajia kuluneen nokkamateriaalin kompensoimiseksi. Jos vaihtoa ei suoriteta, nokka-akseli kuluu entistä enemmän, mikä johtaa lopulta nokka-akselin vaurioitumiseen.[22] Tällöin myös nokka-akseli on vaihdettava nostajien lisäksi. Naputtelu voi johtua myös väärästä öljyn viskositeetista tai öljynvaihtovälien laiminlyönnistä. Jos öljykanava hydraulisessa nostajassa tyhjenee esimerkiksi liian alhaisen öljytason vuoksi, venttiilivälys kasvaa[23] ja venttiili ei avaudu kokonaan. Tämä johtaa pienempään ilmamäärään ja siten hieman heikompaan suorituskykyyn. Myös pidemmän seisokin jälkeen ääni on mahdollinen, jos öljykanavat ovat tyhjentyneet. Tämä ei ole merkki niiden kulumisesta, ja äänen tulisi hävitä muutaman sekunnin kuluessa.
Ongelmat
Joissakin tämän sarjan moottoreissa ilmenee halkeamia pakosarjassa.[24] Tämä näkyy oireina kuten heikentynyt vetokyky, epätasainen käyntiääni, lisääntynyt kulutus tai epätavalliset äänet kiihdytyksen aikana.[25] Hallitsematon pakokaasun purkautuminen ennen puhdistavaa katalysaattoria ja sen jälkeiset väärät mittaukset johtavat siihen, että moottorinohjausyksikkö säätää polttoaineen määrää liian suureksi tai pieneksi, mikä usein johtaa siihen, ettei päästömääräyksiä enää noudateta. Korjaamiseksi pakosarja on vaihdettava, mikä joissakin malleissa muodostaa kalliin osan yhdessä katalysaattorin kanssa.[26][27] Ongelma koskee Hyundai Lantraa, Elantraa ja Coupéa, jotka valmistettiin kesäkuusta 1998 tammikuun 31. päivään 2002 (mallivuodet 1999–2002). Valmistuspäivämäärä löytyy kuljettajan oven tarrasta.[28] Beta-II-sarjassa materiaalin kestävyys parani, ja pakosarjaongelma katosi.
Beta II
Vuonna 2001 Beta-sarja koki joukon tehokkuutta parantavia ja ääntä vähentäviä muutoksia ja muuttui näin Beta II:ksi. 1,6 litran versio poistui.
Ensiesiintymisensä Hyundai Coupéssa vuonna 2002 jälkeen, päivitetyt versiot korvasivat edelliset faceliftien tai uusien esittelyjen yhteydessä. Viimeinen uusi Beta-II-moottorilla varustettu malli oli Kia Soul Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla.
Muutokset luotettavuuden parantamiseksi sisälsivät vahvistetun sylinterilohkon, kahdeksan vastapainoa neljän sijaan kampiakselissa ja alumiinisen öljypohjan.[29] Moottori itsessään irrotettiin paremmin korista vaihtamalla kumitettu kiinnitys hydrauliseen ripustukseen. Lisäksi joutokäyntinopeus laskettiin 850 kierroksesta minuutissa 700 kierrokseen ja asennettiin suurempi moottorin suojus. Joutokäyntinopeus ei myöskään enää nouse 100 kierroksella ilmastoinnin ollessa aktiivinen.[30] Tehon lisäämiseksi ilmanpuhdistimen kotelo suunniteltiin aerodynaamisemmaksi ja se varustettiin moottorin puolella lämpösuojalla, mikä mahdollisti suuremman ilmanvirtauksen. Tämä johti 2 prosentin tehonlisäykseen. Polttoainejärjestelmä muutettiin palautumattomaksi järjestelmäksi, jossa oli korkeampi polttoainepaine. Tämä on ollut tavanomaista dieselmoottoreissa pitkään, ja se mahdollistaa paremman suihkutuspaineen, hienomman sumutuksen ja siten paremman palamisen. Vääntömomentti kasvoi näin 15 %. Lisäksi nokka-akselien ajoitusta säädettiin ja vääntömomenttikäyrä litistyi. Beta II:n tapauksessa se on 10 prosenttia suurempi 1 500 ja 4 500 kierroksen välillä.[31] Myös osien painoa vähennettiin.[32]
Lähteet
- ↑ Production in Ulsan and Hwaseong
- ↑ Development site of the Beta series
- ↑ Market launch of Alpha and Beta engine series
- ↑ Change from licensed motor construction to in-house development
- ↑ Weights of the Beta engine series
- ↑ Inspection interval of the timing belt Hyundai Elantra XD
- ↑ 7,0 7,1 Jakohihnan tarkastusväli Hyundai i30 huoltokirja, kappale 7, S. 9.
- ↑ Instructions for Elantra timing belt replacement: "Both engines are interference engines"
- ↑ Drive principle of the auxiliary units Beta
- ↑ Drive principle of the auxiliary units Beta II
- ↑ Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai i30 huoltokirja, kappale 7, S. 9.
- ↑ Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai Elantra 2004 kappale 5, S. 5.
- ↑ Apulaitehihnan tarkastusväli Hyundai Elantra 2007 Kappale 7, S. 9.
- ↑ Typical problems of the Elantra XD
- ↑ Hyundai Sirius manufacturing
- ↑ Dimensions and weights of the Sirius and Beta engines
- ↑ Differences between BETA and SIRIUS engines
- ↑ Note on the timing belt for Sirius and Beta
- ↑ Lainaus sivulta 42 Korea Daily Times 7. Maaliskuuta 1995
- ↑ Type of valve actuation Beta and Beta II (CVVT)
- ↑ Hyundai Lantra 1.6 GLSI Engine Noise
- ↑ Hydraulic lifters and camshaft
- ↑ Hydraulic lifters
- ↑ Beta exhaust manifold - picture of a defective 2.0L
- ↑ Beta exhaust manifold problem description
- ↑ Beta exhaust manifold welded with catalytic converter
- ↑ Beta exhaust manifold description of a cost-effective replacement
- ↑ Beta exhaust manifold production range
- ↑ Hyundai Tiburon Scene Stealer
- ↑ HYUNDAI GASOLINE ENGINE SPEC: Beta
- ↑ Hyundai Beta, Beta II engine series
- ↑ Description of the Beta II electronic engine management system
