Ero sivun ”Peugeot P4” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{malli| | {{malli| | ||
nimi = Peugeot P4| | nimi = Peugeot P4| | ||
| − | kuva = [[Tiedosto:Peugeot P4 | + | kuva = [[Tiedosto:Peugeot P4 54RA.jpg|250px]]| |
valmistaja = Peugeot| | valmistaja = Peugeot| | ||
valmistusmaa = <br>[[Panhard]]<br>([[PSA Peugeot Citroën]])<br>{{Lippu|FRA}} Ranska <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Nicolas Laperruque| Osoite = https://www.leprogres.fr/magazine-automobile/2021/01/09/p4-l-etrange-histoire-du-4x4-de-peugeot| Nimeke = P4, l’étrange histoire du 4X4 de Peugeot| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Le Progrès| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 9.1.2021| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 12.10.2021}}</ref>| | valmistusmaa = <br>[[Panhard]]<br>([[PSA Peugeot Citroën]])<br>{{Lippu|FRA}} Ranska <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Nicolas Laperruque| Osoite = https://www.leprogres.fr/magazine-automobile/2021/01/09/p4-l-etrange-histoire-du-4x4-de-peugeot| Nimeke = P4, l’étrange histoire du 4X4 de Peugeot| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Le Progrès| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 9.1.2021| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 12.10.2021}}</ref>| | ||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Vuonna 2015 Ranskan asevoimilla oli aktiivikäytössä enää 2500 P4:ää, määrän laskiessa usealla sadalla autolla vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Laurent Lagneau| Osoite = http://www.opex360.com/2016/03/03/le-parc-de-vehicules-p4-de-larmee-de-terre-fond-vue-doeil/| Nimeke = Le parc de véhicules P4 de l’armée de Terre fond à vue d’oeil| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Zone Militaire| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 3.3.2016| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 14.10.2021}}</ref> Autoja on sekä romutettu että lahjoitettu afrikkalaisten yhteistyövaltioiden armeijoille. Vuonna 2020 P4 oli käytännössä poistunut käytöstä, ainoastaan Ranskan laskuvarjojoukkojen erikoisyksiköllä oli autoja 18 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jérôme Hadacek| Osoite = http://www.milinfo.org/2016/09/vehicules-et-materiels-la-peugeot-p4.html| Nimeke = Véhicules et matériels : la Peugeot P4| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Milinfo| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 16.10.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 14.10.2021}}</ref> | Vuonna 2015 Ranskan asevoimilla oli aktiivikäytössä enää 2500 P4:ää, määrän laskiessa usealla sadalla autolla vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Laurent Lagneau| Osoite = http://www.opex360.com/2016/03/03/le-parc-de-vehicules-p4-de-larmee-de-terre-fond-vue-doeil/| Nimeke = Le parc de véhicules P4 de l’armée de Terre fond à vue d’oeil| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Zone Militaire| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 3.3.2016| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 14.10.2021}}</ref> Autoja on sekä romutettu että lahjoitettu afrikkalaisten yhteistyövaltioiden armeijoille. Vuonna 2020 P4 oli käytännössä poistunut käytöstä, ainoastaan Ranskan laskuvarjojoukkojen erikoisyksiköllä oli autoja 18 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jérôme Hadacek| Osoite = http://www.milinfo.org/2016/09/vehicules-et-materiels-la-peugeot-p4.html| Nimeke = Véhicules et matériels : la Peugeot P4| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Milinfo| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 16.10.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 14.10.2021}}</ref> | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=250> | ||
| + | Tiedosto:Peugeot P4 kuva 1.jpg | ||
| + | Tiedosto:Peugeot P4 kuva 4.jpg | ||
| + | Tiedosto:Peugeot P4 kuva 2.jpg | ||
| + | Tiedosto:Peugeot P4 kuva 3.jpg | ||
| + | Tiedosto:Peugeot P4-Mistral Aspic.jpg|Aspic-laukaisualustalla neljä Mistral it-ohjusta, Avenue des Champs-Élysées, 14.7.2006 | ||
| + | </gallery> | ||
== Mitat == | == Mitat == | ||
Versio 14. lokakuuta 2021 kello 13.29
| Peugeot P4 | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Peugeot, Panhard (PSA Peugeot Citroën) |
| Valmistusaika | 1982–1992 |
| Luokka | Maastoauto |
| Kori | Avokori sääsuojalla Lava-auto |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | |
| Moottori | R4, V6 |
| Iskutilavuus | 1800–3000 cm3 |
| Teho | 52–125 kW |
| Voimanvälitys | Neliveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | |
| Saman luokan autoja | Mercedes-Benz G (W460) |
Peugeot P4 on Mercedes-Benz G-sarjan rungolle rakennettu maasturi, jota Peugeot -valmisti Ranskan armeijalle. Auto on käytännössä muuten identtinen Mercedeksen kanssa, mutta moottori ja varusteet ovat Peugeotin omia. Autojen valmistus siirrettiin vuonna 1985 Panhardille, joka on osa PSA-konsernia.
Historia
1960-luvun lopulla Ranskan asevoimissa alettiin miettiä seurajaa sillä hetkellä käytössä olleille noin 10 000:lle Hotchkiss M201-"jeepille". Peruslähtökohdat olivat, että auton tulee kyetä kuljettamaan neljä sotilasta varusteineen, lisättynä radiolla. Lisäksi sen tuli olla kuljetettavissa ilmateitse ja pudotettavissa laskuvarjolla. Lukuisten lykkäämisten takia hanke pääsi vasta 1970-luvun lopulla sille asteelle, jossa valmistajat pystyivät esittämään tarjouksensa. Koska uuden auton suunnittelu ja valmistus puhtaalta pöydältä olisi ollut epätaloudellista, ranskalaisvalmistajien ajoneuvot perustuivat yhteistyöhön jonkin muun merkin kanssa. Saviem asensi Fiat 1107 "Nuova Campagnolan" keulalle Renault 20:n 1,6-litraisen bensiinimoottorin ja antoi prototyypille nimen Renault TRM500. Citroënin C-44-prototyyppi oli Volkswagen Iltis-perustainen ajoneuvo, jonka voimanlähteenä oli 2-litrainen Douvrin-moottori. Valituksi tuli Peugeotin suunnitelma, jossa Mercedes-Benz G-sarjan alusta ja kori yhdistettiin PSA:n mekaniikkaan. Prototyyppien testivaiheeseen päästiin vuonna 1980.
P4:n (sotilaskielellä VLTT, Véhicule léger tout-terrain eli kevyt maastoajoneuvo) valmistus Peugeotin Sochaux'n tehtaalla alkoi loppuvuodesta 1982. Mercedes-Benz G-sarjan valmistuksesta vastannut itävaltalainen Magna Steyr toimitti ranskalaisille alustat rullaavina (rungossa on asennettuina ohjauslaitteet, jousitus, akselit, jarrut ja pyörät, mutta ei voimalinjaa). Peugeotilla hitsattiin kokoon auton kori, sille toimitetuista CKD-sarjasta, ja asennettiin se alustalle. Sochaux'ssa auto myös sai 24V sähköjärjestelmän, Peugeot 504:n 1800-kuutioisen, 59 kW:n (80 hv) bensiinimoottorin ja Peugeot 604:n alkuun 4-, myöhemmin 5-portaisen vaihteiston. Vuonna 1985 P4:n valmistus siirrettiin Panhardille.
P4:stä oli tarjolla myös siviiliversio, mutta korkean hintansa takia niiden määrä jäi vähäiseksi. Daimler-Benzin kanssa solmittu sopimus myös kielsi Peugeotia myymästä autoa muualla kuin Ranskassa, Ranskan merentakaisilla alueilla sekä niissä Afrikan maissa, joilla oli Ranskan kanssa sopimus sotilaallisesta yhteistyöstä.
Vuonna 2015 Ranskan asevoimilla oli aktiivikäytössä enää 2500 P4:ää, määrän laskiessa usealla sadalla autolla vuodessa.[2] Autoja on sekä romutettu että lahjoitettu afrikkalaisten yhteistyövaltioiden armeijoille. Vuonna 2020 P4 oli käytännössä poistunut käytöstä, ainoastaan Ranskan laskuvarjojoukkojen erikoisyksiköllä oli autoja 18 kappaletta.[3]
Mitat
- Pituus: 4200 mm
- Leveys: 1700 mm
- Korkeus: 1950 mm
- Omamassa: 1780 kg
Lähteet
- ↑ Nicolas Laperruque: P4, l’étrange histoire du 4X4 de Peugeot – Le Progrès, 9. tammikuu 2021. Viitattu: 12. lokakuu 2021.
- ↑ Laurent Lagneau: Le parc de véhicules P4 de l’armée de Terre fond à vue d’oeil – Zone Militaire, 3. maaliskuu 2016. Viitattu: 14. lokakuu 2021.
- ↑ Jérôme Hadacek: Véhicules et matériels : la Peugeot P4 – Milinfo, 16. lokakuu 2020. Viitattu: 14. lokakuu 2021.