Ero sivun ”Iskutilavuus” versioiden välillä
p (Käyttäjän 195.148.98.6 (keskustelu) muokkaukset palautettiin viimeisimpään käyttäjän Sakarit tekemään muutokseen.) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[ | + | [[Tiedosto:4-Stroke-Engine.gif|thumb|Iskutilavuutta havainnoiva animaatio.]] |
| + | '''Iskutilavuus''' on mäntä[[moottori]]ssa [[sylinteri]]n poikkipinta-ala kertaa [[iskunpituus]]. Iskunpituus on [[Mäntä|männän]] alakuolokohdasta (AKK) yläkuolokohtaan (YKK) kulkeman matkan pituus. Monisylinterisessä moottorissa iskutilavuus ilmoitetaan kaikkien moottorin sylintereiden iskutilavuuksien summana. Pienissä laitteissa, kuten mopoissa ja moottorisahoissa, moottorin iskutilavuus ilmoitetaan useimmiten kuutiosenttimetreinä, mutta suuremmissa moottoreissa litroina ja joissakin amerikkalaisissa autoissa kuutiotuumina. | ||
| − | Esimerkiksi nelisylinteristen 1,8-litraisten (1781 cm<sup>3</sup>) [[VAG]]-moottoreiden [[iskunpituus]] on 86,4 mm ja [[sylinteri]]n halkaisija 81 mm. Tällöin yhden sylinterin iskutilavuus V on ''pii | + | Moottorista saatava [[vääntömomentti]] on usein suoraan verrannollinen iskutilavuuteen. Tosin nykyään suuremmilla ahtopaineilla saadaan pienestäkin moottorista yhtä paljon tai jopa enemmän vääntömomenttia, kuin suurempitilavuuksisilta. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä moottorin vääntömomenttia voidaan lisätä muutenkin kuin iskutilavuutta kasvattamalla. Esimerkiksi käytettävä [[polttoaine]], polttoaineen ja ilman syöttö, [[puristussuhde]] ja monet muut seikat vaikuttavat saatavaan vääntömomenttiin. |
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | == Iskutilavuuden laskenta == | ||
| + | <pre> π | ||
| + | Iskutilavuus = ——— × sylinterin halkaisija² × iskunpituus × sylintereiden lukumäärä | ||
| + | 4</pre> | ||
| + | |||
| + | tai | ||
| + | |||
| + | <pre>Iskutilavuus = π × (sylinterin halkaisija ÷ 2)² × iskunpituus × sylintereiden lukumäärä</pre> | ||
| + | |||
| + | Esimerkiksi nelisylinteristen 1,8-litraisten (1781 cm<sup>3</sup>) [[VAG]]-moottoreiden [[iskunpituus]] on 86,4 mm ja [[sylinteri]]n halkaisija 81 mm. | ||
| + | |||
| + | Tällöin yhden sylinterin iskutilavuus '''''V''''' on ''pii × (8,1 / 2)<sup>2</sup> × 8,64 = 445,2 cm<sup>3</sup>'' eli 445,2 millilitraa. Kun tämä kerrotaan neljällä saadaan 1781 cm<sup>3</sup>. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| − | |||
* [[Mäntä]] | * [[Mäntä]] | ||
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2017 kello 00.33
Iskutilavuus on mäntämoottorissa sylinterin poikkipinta-ala kertaa iskunpituus. Iskunpituus on männän alakuolokohdasta (AKK) yläkuolokohtaan (YKK) kulkeman matkan pituus. Monisylinterisessä moottorissa iskutilavuus ilmoitetaan kaikkien moottorin sylintereiden iskutilavuuksien summana. Pienissä laitteissa, kuten mopoissa ja moottorisahoissa, moottorin iskutilavuus ilmoitetaan useimmiten kuutiosenttimetreinä, mutta suuremmissa moottoreissa litroina ja joissakin amerikkalaisissa autoissa kuutiotuumina.
Moottorista saatava vääntömomentti on usein suoraan verrannollinen iskutilavuuteen. Tosin nykyään suuremmilla ahtopaineilla saadaan pienestäkin moottorista yhtä paljon tai jopa enemmän vääntömomenttia, kuin suurempitilavuuksisilta. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä moottorin vääntömomenttia voidaan lisätä muutenkin kuin iskutilavuutta kasvattamalla. Esimerkiksi käytettävä polttoaine, polttoaineen ja ilman syöttö, puristussuhde ja monet muut seikat vaikuttavat saatavaan vääntömomenttiin.
Iskutilavuuden laskenta
π
Iskutilavuus = ——— × sylinterin halkaisija² × iskunpituus × sylintereiden lukumäärä
4
tai
Iskutilavuus = π × (sylinterin halkaisija ÷ 2)² × iskunpituus × sylintereiden lukumäärä
Esimerkiksi nelisylinteristen 1,8-litraisten (1781 cm3) VAG-moottoreiden iskunpituus on 86,4 mm ja sylinterin halkaisija 81 mm.
Tällöin yhden sylinterin iskutilavuus V on pii × (8,1 / 2)2 × 8,64 = 445,2 cm3 eli 445,2 millilitraa. Kun tämä kerrotaan neljällä saadaan 1781 cm3.
