Deutsche Tourenwagen Masters
| Deutsche Tourenwagen Masters | |
|---|---|
| |
| Luokka | FIA vakioautojen luokka 1 2021: FIA GT Pro |
| Alue | Eurooppa |
| Ensimmäinen kausi | 2000 |
| Sarjaa hallinnoi | ITR |
| Hallitseva kuljettajien mestari |  Rene Rast (2020)
|
| Hallitseva tallien mestari | Team Rosberg (2020)
|
| Hallitseva valmistajien mestari | Audi Sport GmbH
|
Deutsche Tourenwagen-Masters (DTM) FIA vakioautojen luokka 1:n autoilla ajettava rata-autoilun kilpasarja. Sarja käynnistyi vuonna 2000 ja se on suoraa jatkumoa aiemmalle Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjalle (myös lyhenteeltään DTM) sekä sitä seuranneelle kansainväliselle vakioautosarjalle (International Touring Car Championship, ITC). Näistä viimeksi mainittu lopetettiin kauden 1996 jälkeen. Vuodesta 2005 lähtien DTM-ajojen järjestäjä ja oikeuksien haltija on ollut Internationale Tourenwagen-Rennen e.V. (ITR).
Sisällysluettelo
Nykytilanne (10/2020)[muokkaa]
DTM-sarja on kamppaillut vakavien vaikeuksien kanssa 2010-ja 20-lukujen vaihteessa, tehdastallien jättäessä sarjan. Kauden 2018 päätyttyä, sarjassa alusta asti mukana ollut Mercedes-AMG jäi pois. R-Motorsport Aston Martin lopetti kauden 2019 jälkeen, osallistuttuaan sarjaan ainoastaan ao. vuonna. Audi Sport on ilmoittanut lopettavansa DTM-sarjassa kilpailemisen kauden 2020 päätyttyä. Näin ollen jäljelle tehdastalleista jäi ainoastaan BMW M.[1]
Autourheilupiireissä on vahvasti spekuloitu, että DTM-sarjaa ajettaisiin tulevaisuudessa FIA Ryhmä GT3 -luokan autoilla ja mukaan sarjaan pääsisivät tällöin myös yksityistallit.[2] 12.10.2020 päivätyn artikkelin mukaan DTM-sarjassa tullaan kaudelle 2021 siirtymään GT3-pohjaisiin GT Pro- luokan autoihin.[3]
Historia[muokkaa]
Alkupräinen DTM / ITC 1984–1996[muokkaa]
Vuodesta 1972 vuoteen 1985 Länsi-Saksassa ajettiin Deutsche Rennsport Meisterschaft (DRM) -sarjaa, jossa kilpailtiin FIA Ryhmä 2:n erikoisvakioautoilla, kalustona sarjatuotantomalleista modifioidut Fordit, BMW:t ja Porschet. Vuonna 1977 sarjassa siirryttiin FIA Ryhmä 5:n "Special Production Cars" -luokan kalustoon, joka salli autolle tehtäväksi huomattavasti suurempia muutoksia sekä turboahtimet. Vuonna 1982 FIA Ryhmä C korvasi Ryhmä 5:n erikoisvakioautojen sarjan, joka johti nopeasti kustannusten kasvuun ja sarjassa ajavien tallien vähenemiseen. Silloinen saksalainen kilpa-autoilun kattojärjestö Oberste Nationale Sportkommission für den Automobilsport in Deutschland (ONS) reagoi tilanteeseen ja loi säännöt vakioautoihin perustuvalle Deutsche Tourenwagen-Meisterschaft (DTM) -sarjalle, jota ajettiin vuosina 1984–1995. Vuosien kuluessa sääntömuutokset sekä vuonna 1995 tapahtunut International Touring Car Championship (ITC) -sarjan perustaminen saivat kustannukset taas laukkaamaan ylöspäin. ITC-sarja ajettiin vielä vuonna 1996, jonka jälkeen se tuli päätepisteeseensä.
Sarjojen välinen aika[muokkaa]
ITC-sarjan päättymisen jälkeen Opel ja Alfa Romeo jatkoivat eteenpäin FIA Luokka 2:n vakioautoina. Vastustajinaan heillä oli vanhoja tuttavuuksia DTM:n ajalta, kuten Ford, BMW ja Audi. Mercedes siirtyi ajamaan urheiluautojen FIA GT Championship -sarjassa. Saksassa luokan 2 vakioautoilla ajettiin Super Tourenwagen Cup (STW) -sarjaa, josta kaavailtiin myös seuraajaa entiselle DTM:lle. Hanke ei kuitenkaan edennyt, yhtenä syynä tässäkin oli kustannusten jyrkkä kasvu, ja sarja kuopattiin vuonna 1999.
DTM 2000–2020[muokkaa]
.jpg)
ITC:n aikakaudella leijonanosa mestaruussarjan tuloista meni FIA:n kassaan ja tämä ei miellyttänyt tiimejä, jotka panostivat huipputeknisen sarjan kalustoon paljon rahaa. Vuodesta 1997 lähtien oli käyty keskusteluja ja haettu kompromissia uuden DTM-sarjan sääntöjen perustaksi. Opel piti tärkeimpänä painopisteenä kustannusten hallintaa, kun taas Mercedes-Benz suosi kalliin kisakaluston kehittämistä. Ainoastaan Saksan maaperällä ajettavan sarjan sijasta BMW halusi sen olevan kansainvälinen ja Audi halusi että sarjassa sallittaisiin nelivetoteknologian käyttö.
DTM-hanke eteni Opelin ja Mercedes-Benzin päästyä yhteisymmärrykseen kilpailussa käytettävästä kalustosta. Säännöt perustuivat pitkälti vuoden 1995 Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjassa käytössä olleisiin. Koska sarjassa tultaisiin ajamaan merkittävä määrä kilpailuja myös muualla Euroopassa, Saksan moottoriurheilun kattojärjestö DMSB ei myöntänyt sille mestaruussarjan arvoa ja sille annettin nimeksi Deutsche Tourenwagen Masters. Samalla kirjainyhdistelmä "DTM" rekisteröitiin viralliseksi tavaramerkiksi, kun se aiemmin oli ollut epävirallinen lyhenne.
Aiemmin tallit olivat ajaneet pääasiassa porrasperäisillä sedaneilla, mutta uudessa DTM:ssä korimallna oli 2-ovinen coupé. Opel käytti uuden Astra G Coupén korille perustuvaa Opel Astra V8 Coupéa ja Mercedes-Benz CLK (C208) -mallin korille perustuvaa CLK DTM AMG -mallia. Baijerilainen virityspaja Abt Sportsline pääsi mukaan sarjaan erikoisjärjestelyllä. Talli käytti kilpa-autonaan Audi TT:hen perustunutta Abt-Audi TT-R:ää, joka mittojensa puolesta ei aivan täyttänyt vaatimuksia. Syynä tähän oli se, että Audilla ei tuolloin ollut mallistossaan sopivaa 2-ovista coupea.
Audin tehdastiimi liittyi mukaan DTM-sarjaan vuonna 2004. Tällä kaudella valmistajat siirtyivät takaisin sedan-korimallien käyttöön ja kilpailujen kalustona oli Audi A4 DTM, Opel Vectra GTS V8 DTM sekä Mercedes-Benz AMG C DTM (W203).
DTM-sarja kärsi vakavan takaiskun, kun Opel ilmoitti vetäytyvänsä kilpailutoiminnasta kauden 2005 jälkeen. Syynä tähän oli General Motors Corporationin säästökuuri, joka pakotti myös sen eurooppalaisen tytäryhtiön kiristämään vyötä. Hetken aikaa näytti siltä, että brittiläinen MG Rover täyttäisi Opelin jättämän aukon. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, koska yhtiö lopetti toimintansa vararikkoon huhtikuussa 2005. Kaiken edellämainitun seurauksena Audi ja Mercedes päätyivät kumpainenkin laittamaan radalle 10 autoa kaudella 2006. Saksan paikallisten yleisradioyhtiöiden yhteistyöorganisaatio ARD kuitenkin vaati, että kisojen televisiointi kaudella 2007 edellyttää vähintään kolmen merkin osallistumista sarjaan.
BMW palasi sarjaan vuonna 2012, 20 vuoden tauon jälkeen, ja otti nimiinsä kuljettajien-, tallien- ja valmistajien mestaruudet.[4]
Audi vaihtoi A4 DTM -mallinsa A5 DTM:ään kaudelle 2012 ja RS5 DTM:ään kaudelle 2013. Kaudella 2013 ITR salli F1-autoissa käytössä olleen säädettävän takasiiven käytön DTM-sarjan autoissa.
Vuonna 2014 DTM-autojen korin ja aerodynamiikkaa tehostavien osien modifiointi sallittiin. Kaksipäiväiset kilpailut (päälähtö lauantaina ja sunnuntaina) palasi käytännöksi vuonna 2015. Samassa yhteydessä erän (lähdön) kesto muutettiin määrätyn mittaiseksi kellolla mitaten, aiemmin ajetun tietyn kierrosmäärän sijaan. Lajitteluajon formaatiksi muutettiin yksi kellotettu, 20 minuutin mittainen sessio, joka kattoi sekä lauanain että sunnuntain kilpailut. Käyttöön otettiin voittaja-autoon asennetut lisäpainot.
Vuonna 2017 yhdessä lähdössä ajavien aautojen määrää pudotettiin 24:ta 18:aan. Tällä pyrittiin laskemaan osallistuvien tallien kustannuksia ja tekemään sarja houkuttelevammaksi mahdollisille uusille tulokkaille.
Kaudella 2019 turboahdetut moottorit palasivat takaisin, ensi kertaa sitten vuoden 1989.
