Mercedes-Benz Unimog
| Mercedes-Benz Unimog | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Mercedes-Benz-Lkw, (Daimler Trucks & Buses)  (Länsi-)Saksa [1] Argentiina [2] Turkki [3]
|
| Valmistusaika | 1949 – |
| Luokka | Maastokuorma-auto |
| Kori | |
| Moottori | R4, R6 |
| Iskutilavuus | cm3 |
| Teho | kW |
| Voimanvälitys | Neliveto |
| Kiihtyvyys | s (0–100 km/h) |
| Huippunopeus | km/h |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | |
| Saman luokan autoja | |
Unimog (lyhenne sanoista Universal-Motor-Gerät) on Mercedes-Benzin ajoneuvosarja, jota valmistaa Daimler AG:n tytäryhtiö Daimler Trucks. Alkuperäisen Unimogin pääsuunittelija oli entinen Daimler-Benzin lentokonemoottori-insinööri Albert Friedrich.
Unimog on suunniteltu nelivetoiseksi työkoneeksi ja pieneksi kuorma-autoksi. Sitä käytetään maa- ja metsätaloudessa, sotilasajoneuvona ja kunnallisissa tehtävissä maailmanlaajuisesti. Unimogin suunnittelu käynnistyi II maailmansodan päätyttyä ja olojen alettua Saksassa normalisoitua ja sen valmistus alkoi Göppingenissä sijainneen Gebr. Boehringer GmbH:n toimesta vuonna 1949. Moottoritoimittaja Daimler-Benz otti tuotannon haltuunsa vuonna 1950 ja Unimogin valmistus siirrettiiin yhtiön Gaggenaun tehtaalle vuonna 1951. Vuonna 2002 Unimogien tuotanto siirtyi Mercedes-Benzin tehtaalle Wörthiin.
Vuosina 1955–1980 valmistettu Unimog S 404, Bundeswehrin värityksellä
Unimog maantie- ja rautatieajoneuvo kasvillisuuden torjuntatyössä
Unimogin kehittyminen
Unimog oli alun perin tarkoitettu puhtaasti maatalousajoneuvoksi.[4] Sen piti muistuttaa traktoria, mutta siinä oli neljä samankokoista pyörää, tasauspyörästöllä varustettu neliveto, kierrejousitetut portaaliakselit, suojaputkissa olevat veto- ja kardaaniakselit, kaikkien pyörien rumpujarrut ja tikapuurunko. Lisäksi siinä oli taka-akselin päälle keskitetty 1,5 m2:n lava 1000 kg:n kantavuudella, kaksipaikkainen ohjaamo sääsuojalla, vetolaite ajoneuvon takaosassa sekä hihnapyörä ja mahdollisuus kiinnittää lisävarusteita sekä niiden käyttö voiman ulosotolla. Jotta Unimogia voitaisiin käyttää juurikasviviljelmillä, raideleveydeksi asetettiin 1270 mm, mikä vastaa kahta perunariviä. Moottorin tulisi tuottaa 25 hv (18,5 kW), jotta huippunopeus olisi 50 km/h. Unimog tuli markkinoille näiden suunnitteluvaatimusten mukaisena koneena vuonna 1949.[5]
Perusajatus Unimogin kehitystyön aloittamiselle oli, että sodan jäljiltä Saksassa oli pulaa kaikesta, myös maataloussektorilla. Näin ollen oli järkevää kehittää sinne mahdollisimman monipuolinen työjuhta, joka palvelisi maatiloja sekä peltotöissä että kuljetuksissa ja monessa muussa tarpeessa. Lisäpontta kehitystyölle antoi USA:n esittämä Morghentau-suunnitelma, jossa Saksasta tehtäisiin agraarivaltio, ilman omaa merkittävää teollisuutta. Tällaisessa tilanteessa resurssit olisi hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla ja Unimog suunniteltiin myös tätä mahdollisuutta silmällä pitäen.[6]
Unimog-konsepti uudistettiin pian, kun sen käyttöalue laajeni maataloudesta monipuolisempiin tehtäviin. Sen potentiaali sotilasajoneuvona tunnistettiin jo varhaisessa vaiheessa ja Sveitsin armeija hankki Boehringer Unimog 70200 -ajoneuvoja jo syyskuussa 1950. Unimog-sarja 404 oli ensimmäinen Unimog, joka 1950-luvun alussa kehitettiin erityisesti sotilasajonevoksi. Lisävarusteiden valmistajat ja erityisesti maatalousasiakkaat halusivat Daimler-Benziltä kuitenkin myös siviilipuolelle raskaamman Unimog-sarjan, koska alkuperäinen Unimog 34-hevosvoimaisella moottorilla (25 kW), ei enää täyttänyt vaatimuksia. Vastatakseen vaatimuksiin Daimler-Benz kehitti, tuolloin raskaan ja nykypäivän näkökulmasta keskiraskaan 406-sarjan, jolla oli suuremmat mitat ja tehokkaammat moottorit. Vuonna 1963 myyntiin tullut sarja toimi kantaäitinä malliperheelle jossa oli kevyitä ja keskiraskaita malleja, erilaisilla akseliväleillä ja moottoritehoilla ja joita valmistettiin vuoteen 1994 asti.[7]
Vuonna 1974 Daimler-Benz esitteli raskaan 425-sarjan, jonka oli tarkoitus laajentaa Unimog-ohjelmaa sen yläpäässä. Tämä sarja tuli markkinoille täysin uudella kulmikkaalla ohjaamolla, joka on pysynyt olennaisesti muuttumattomana tähän päivään saakka. Tämän Unimogin huomionarvoisena piirteenä oli sen maastokelpoisuus; lähestymiskulma edessä 44 astetta, jättökulma takana 51 astetta, ramppikulma 34 astetta, kiipeämiskyky 45 astetta ja sivuttainen kallistuskulma 38 astetta. Kahlaussyvyys ilman snorkkelia 800 mm, snorkkelilla 1200 mm ja akseleiden välinen joustavuus jopa 30 astetta. Nykyistä maastosarjaa lukuun ottamatta kaikki muut Unimogit korvattiin vuonna 2000 405-sarjalla, joka on ensisijaisesti työkoneiden kantaja. Nykyään Daimler AG valmistaa Unimogeja ainoastaan maasto-mallisarjana ja työkonealustana.
Unimog 70200, sivulle kiinnitetyllä niittokoneella. Myös etukiinnikkeissä on jokin työkone kytkettynä.
Unimogg 411:n voimansiirron komponentit halkileikattuna.
Unimog 404:n alustan avulla havainnollistettu akseleiden hyvä joustovara ja rungon jäykkyys.
Lähteet
- ↑ Gaggenau takes over Unimog production – Media Database, Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ Unimog – Media Database, Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ Model series 437.1 – Media Database, Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ Thomas Ebeling: Die History des UNIversal MOtor-Geräts – Mercedes-Fans, 8. heinäkuu 2014. Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ Unimog – with a track width suitable for potato fields – Daimler Global Media Site, 19. maaliskuu 2021. Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ The Unimog: a real all-rounder – Daimler Global Media Site, Viitattu: 4. toukokuu 2021.
- ↑ Der Unimog wächst zum Komplettprogramm – Daimler Global Media Site, Viitattu: 5. toukokuu 2021.
