Ero sivun ”Klassinen rakenne” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Klassinen rakenne''' [[auto]]issa tarkoittaa maailman yleisintä ja klassisinta rakennetta. Siinä [[moottori]] on sijoitettu auton etuosaan pitkittäin ja [[jäähdytin]] on moottorin edessä. Voima moottorista tulee [[vaihdelaatikko|vaihdelaatikon]] läpi [[kardaaniakseli]]n välityksellä takarenkaille. | '''Klassinen rakenne''' [[auto]]issa tarkoittaa maailman yleisintä ja klassisinta rakennetta. Siinä [[moottori]] on sijoitettu auton etuosaan pitkittäin ja [[jäähdytin]] on moottorin edessä. Voima moottorista tulee [[vaihdelaatikko|vaihdelaatikon]] läpi [[kardaaniakseli]]n välityksellä takarenkaille. | ||
[[Kuva:Takaveto-rakenne.JPG|250px|right]] | [[Kuva:Takaveto-rakenne.JPG|250px|right]] | ||
| − | Ensimmäinen auto, jossa tätä rakennetta käytettiin oli ranskalainen [[Panhard et Levassor Système Panhard]]. Sen valmistus alkoi vuonna [[1891]]. Sen jälkeen klassista rakennetta on käytetty melkein kaikissa autoissa. Laajempi muutos nähtiin 1980-luvulle tultaessa, jolloin autoissa alettiin käyttämään poikittain asennettua moottoria ja [[etuveto]]a helpompien ajo-ominaisuuksien ja suurempien sisätilojen innoittamana. Poikkeuksia tästä linjasta oli mm. vuonna [[1982]] esitelty [[Ford Sierra]] tai [[1986]] markkinoille tullut [[Opel Omega]], sekä kaikki tuon ajan Volvot, jotka | + | Ensimmäinen auto, jossa tätä rakennetta käytettiin oli ranskalainen [[Panhard et Levassor Système Panhard]]. Sen valmistus alkoi vuonna [[1891]]. Sen jälkeen klassista rakennetta on käytetty melkein kaikissa autoissa. Laajempi muutos nähtiin 1980-luvulle tultaessa, jolloin autoissa alettiin käyttämään poikittain asennettua moottoria ja [[etuveto]]a helpompien ajo-ominaisuuksien ja suurempien sisätilojen innoittamana. Poikkeuksia tästä linjasta oli mm. vuonna [[1982]] esitelty [[Ford Sierra]] tai [[1986]] markkinoille tullut [[Opel Omega]], sekä kaikki tuon ajan Volvot, jotka säilyivät takavetoisina. |
Useimmissa [[edustusauto|edustus-]] ja [[hyötyajoneuvo|hyötyautoissa]] käytetään yhä klassista rakennetta ja luultavasti tullaan käyttämään vielä vuosikausia. Näistä esimerkkinä [[Mercedes-Benz]], joka suosii pääasiassa klassista rakennetta. [[BMW]] on todennut, ettei koskaan ala valmistamaan etuvetoisia automalleja. | Useimmissa [[edustusauto|edustus-]] ja [[hyötyajoneuvo|hyötyautoissa]] käytetään yhä klassista rakennetta ja luultavasti tullaan käyttämään vielä vuosikausia. Näistä esimerkkinä [[Mercedes-Benz]], joka suosii pääasiassa klassista rakennetta. [[BMW]] on todennut, ettei koskaan ala valmistamaan etuvetoisia automalleja. | ||
Nykyinen versio 6. helmikuuta 2017 kello 20.30
Klassinen rakenne autoissa tarkoittaa maailman yleisintä ja klassisinta rakennetta. Siinä moottori on sijoitettu auton etuosaan pitkittäin ja jäähdytin on moottorin edessä. Voima moottorista tulee vaihdelaatikon läpi kardaaniakselin välityksellä takarenkaille.
Ensimmäinen auto, jossa tätä rakennetta käytettiin oli ranskalainen Panhard et Levassor Système Panhard. Sen valmistus alkoi vuonna 1891. Sen jälkeen klassista rakennetta on käytetty melkein kaikissa autoissa. Laajempi muutos nähtiin 1980-luvulle tultaessa, jolloin autoissa alettiin käyttämään poikittain asennettua moottoria ja etuvetoa helpompien ajo-ominaisuuksien ja suurempien sisätilojen innoittamana. Poikkeuksia tästä linjasta oli mm. vuonna 1982 esitelty Ford Sierra tai 1986 markkinoille tullut Opel Omega, sekä kaikki tuon ajan Volvot, jotka säilyivät takavetoisina.
Useimmissa edustus- ja hyötyautoissa käytetään yhä klassista rakennetta ja luultavasti tullaan käyttämään vielä vuosikausia. Näistä esimerkkinä Mercedes-Benz, joka suosii pääasiassa klassista rakennetta. BMW on todennut, ettei koskaan ala valmistamaan etuvetoisia automalleja.
Englanninkielisessä autosanastossa tätä rakennetta voidaan kuvata lyhenteellä FR, joka tulee sanoista Front-engine, Rear-wheel-drive layout.
