Panhard-tanko
Panhard-tanko on ranskalaisen autovalmistaja Panhardin 1900-luvun alussa keksimä tapa tukea auton kiinteä akseli sivu- ja pitkittäissuunnassa. Tämä tuentatapa on ollut sen jälkeen käytössä useissa eri autoissa.
Tangon tehtävä on estää yksiosaisen, yleensä taka-akselin, edestakainen liike sivu- ja pituussuunnassa, mutta antaa akselin liikkua pystysuunnassa. Tanko kiinnittyy toisesta päästään taka-akseliin ja toisesta auton koriin nivelillä, jotka antavat tangon liikkua vain pystysuunnassa. Panhard-tangolla varustetun auton akseli liikkuu koriin nähden kaaressa, jonka säde on Panhard-tangon pituus. Näin ollen liian lyhyt tanko ei rajoita akselin sivuliikettä riittävästi, josta syystä tämä rakenne ei yleensä sovellu pikkuautoihin, joissa on kapea raideväli. Parhaiten toimiva tankomalli on mahdollisimman pitkä ja istua mahdollisimman vaakasuorassa auton levätessä pyörillään.
Panhard-tankoa käytetään usein kierre- tai ilmajousituksella varustettujen jäykkien taka-akselien yhteydessä, sillä nämä jousitustyypit eivät kykene välittämään sivuttaissuuntaisia voimia akselin ja rungon välillä, toisin kuin lehtijousitus, jolla varustetuissa akseleissa panhard-tankoa näkee vain poikkeustapauksissa. Tanko on nivelletty kummastakin päästä siten, että jousitus voi toimia häiriöttä.
Panhard-tangon etuna on edullinen hinta ja yksinkertainen rakenne. Haittana siinä on pienen sivuttaissuuntaisen liikkeen aiheuttaminen akseliston ja rungon keskilinjan kesken jouston aikana. Tämä johtuu tangon säteittäisestä liikeradasta koriin nähden. Ongelma on kuitenkin sitä pienempi mitä pidempää tankoa käytetään, eli mitä suurempi on liikeradan säde. Tankoa käytetään nykyään enimmäkseen henkilöautoa isommissa ajoneuvoissa.
