Lancia Fulvia

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lancia Fulvia
Lancia Fulvia
Valmistaja ja valmistusmaa Lancia,
Flag of Italy.svg.png Italia
Valmistusaika 1963 – 1976
Luokka C-segmentti
Kori 4-ovinen sedan
2-ovinen coupé
Suunnittelija Piero Castagnero, (Centro Stile Lancia) berlina ja coupé
Ercole Spada (Zagato) Sport
Pohjalevy
Moottori V4
Iskutilavuus 1091–1584 cm3
Teho
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Lancia Appia
Seuraaja Lancia Beta
Saman luokan autoja


Lancia Fulvia on italialainen auto, jonka Lancia esitteli Geneven autonäyttelyssä vuonna 1963. Auto oli menestyksekäs kilpakäytössä, sillä voitettiin mm. International Rally Championship vuonna 1972.

Yleistä[muokkaa]

Fulvian suunnitteli Antonio Fessia ja se korvasi Lancia Appian, jonka kanssa se myös jakoi joitakin osia.

Appia oli takavetoinen auto ja Fulviassa käytettiin etuvetoa kuten Flaviassakin. Pääpiirteiltään Fulvia oli suunniteltu samaan tapaan kuin Flavia mutta siinä käytettiin bokserimoottorin sijaan pienikulmaista V4-moottoria, jota oli jo aiemmin käytetty mm. Lancia Lambdassa.

Korimallit[muokkaa]

Fulviaa valmistettiin monenlaisena versiona:

Berlina[muokkaa]

Serie I
  • Berlina (Tipo 818.000/001): Kompakti 4-ovinen esiteltiin vuonna 1963 1091 cm3 moottorilla, jota ruokki yksi 2-kurkkuinen kaasutin.
  • Berlina 2C (Tipo 818.100/101): Parannettu ja tehokkaampi Berlina tuli loppuvuodesta 1964 71 hevosvoiman moottorilla. Kahdella 2-kurkkuisella Solex-kaasuttimella. 155R14 Michelin X -vyörenkaat. Korin etuapurungon kiinnikkeitä paranneltiin myös. Tunnettu jäähdyttimen säleikköön asennetusta emaloidusta 2C-merkistä sekä takana lukevasta "Fulvia 2C" -tekstistä.
  • Berlina GT (Tipo 818.200/201/210/211): Esiteltiin vuoden 1967 Geneven autonäyttelyssä 1216 cm3 moottorilla (myöhemmin 1231 cm3 moottori) Coupésta. Tunnettu jäähdyttimen säleikköön asennetusta emaloidusta GT-merkistä sekä takana lukevasta "Fulvia GT" -tekstistä. Renkaina 155R14 Michelin X.
  • Berlina "Grecia" (Tipo 818.282/292): Kreikan versio, jossa pienempi 1,2-litrainen (1199 cm3) 818.282-moottori. 145R14 Pirelli Cinturato CA67 -vyörenkaat.
  • Berlina GTE (Tipo 818.310/311): Esiteltiin vuonna 1968 1298 cm3 moottorilla (818.302) Coupé Rallye 1.3:sta. Lisäksi jarrut oli päivitetty jarrutehostimella sekä asennettu 155 SR 14 Michelin X -vyörenkaat.
Serie II

Sedan-mallin Fulvia sai faceliftin elokuussa 1969 uudelleen suunnitellulla korilla, joka oli akseliväliltään 20 mm pidempi ja siinä oli päivitetty sisustus. Muutettu kattolinja merkitsi myös lisää tilaa takamatkustajille. [1]

  • Berlina (Tipo 818.610/611): Serie II -malli esiteltiin vuonna 1969 1298 cm3 moottorilla.
  • Berlina "Grecia" (Tipo 818.682): Serie II -mallin Kreikan versio, jossa pienempi 1,2-litrainen (1199 cm3) 818.282-moottori.
  • Berlina (Tipo 818.612/613): Berlinan viimeinen päivitys esiteltiin vuonna 1970, 1298 cm3 moottori ja 5-vaihteinen vaihdelaatikko. Isommat Girlingin jarrusatulat ja palat korvasivat ensimmäisen sarjan autoihin asennetun Dunlopin järjestelmän.
  • Berlina "Grecia" (Tipo 818.694): Kreikan versio päivitettynä 5-vaihteisella vaihteistolla kuten tavallisessa sedanissa.

Coupé[muokkaa]

Fulvia Coupé on vuonna 1965 esitelty kompakti 2-ovinen. Kuten sedan-mallikin sen suunnittelu oli Lancian omaa ja Piero Castagneron käsialaa. Coupessa oli 150 mm lyhyempi akseliväli mitä sedan-mallissa. Viimeisen Fulvia mallin valmistuksen päätyttyä coupe korvattiin vuonna 1977 1,3-litraisella Beta Coupélla.

Serie I
  • Coupé (Tipo 818.130/131): Varustettuna 1216 cm3 818.100-moottorilla (vuodesta 1967 suuremmalla 1231 cm3). Samoja moottoreita käytettiin Berlina GT:ssä.
  • Coupe HF (Tipo 818.140): Kilpailuversio Coupé-mallista esiteltiin loppuvuodesta 1965 ja siinä oli piristetty versio 1216 cm3 moottorista. Koria kevennettiin poistamalla puskurit, käyttämällä alumiinisia konepeltiä, ovia ja takaluukkua. Takalasi ja takasivulasit olivat pleksiä sekä paljaat teräsvanteet ilman koristekapseleita.
  • Rallye 1.3 HF (Tipo 818.340/341): 1,3-litrainen HF uudella 1298 cm3 moottorilla (74 kW, 100 hv).
  • Rallye 1.3 (Tipo 818.330/331): Päivitetty Coupé-malli 1298 cm3 818.302-moottorilla (64 kW, 86 hv).
  • Rallye 1.3 S (Tipo 818.360/361): Päivitetty tehokkaampi Rallye 1.3 -malli uudella 1298 cm3 818.303-moottorilla (68,5 kW, 93,2 hv).
  • Rallye 1.6 HF (Tipo 818.540/541): Tunnetaan nimella Fanalone ("isot lamput"), koska sisempien ajovalojen koko kasvoi. Rallye 1,3 HF:n evoluutio täysin uudella 1584 cm3 818.540-moottorilla (115 hv). Muita muutoksia olivat negaativinen camber geometria edessä, 13-tuuman 6J kevytmetallivanteet, lyhyt välitteinen 5-vaihteinen vaihteisto sekä pyöränkaarien levennykset. Helpoiten tämän version tunnistaa kolmion mallisista rei'istä ajovalojen ja etusäleikön välissä.
  • Rallye 1.6 HF Variante 1016: Works ralli-varusteinen Fanalone, jota valmistettiin erittäin pieni määrä. Tehokkain Fulvia 1584 cm3 moottorilla, joka tuottaa jopa 130 hv riippuen virityksestä. Tämä oli versio jota Works-rallitiimi käytti vuoteen 1974 asti, jolloin sen syrjäytti kilpailukäytöstä Stratos HF. 45 mm Solex-kaasuttimia käytettiin, jotka myöhemmin korvattiin 45 DCOE Webereillä. Venttiilikopan kannessa on erityinen sininen raita keltaisen maalin päällä (HF-autoissa oli vain keltainen maali).
Serie II
  • Coupe 1.3 S (Tipo 818.630/631): Facelift kori uudella 5-vaihteisella vaihdelaatikolla ja 1298 cm3 818.303-moottorilla (90 hv). Isommat Girlingin jarrusatulat ja palat korvasivat Serie I Coupéissa käytetyt Dunlopin järjestelmän.
  • Coupe 1.3 S Montecarlo: Erikoisversio joka perustui 1.3 S:ään, jolla kunnioitettiin Lancian voittoa vuoden 1972 Monte Carlo -rallista. Väritys muistutti Worksin autoa mustalla konepellillä ja takaluukulla, jossa oli Monte Carlo -rallin tyyliset rekisterikilpi-tarrat. Tässä versiossa käytettiin sen omaa koria levennetyillä pyöränkaarilla, kuten 1.6 HF -korissakin. Muina varusteina olivat 1.6 HF Lusson sisustukseen kuuluvia, kuten kuppi-istuimet niskatuilla, neliskulmaiset etusumuvalot, ei puskureita sekä yksi musta sivupeili. 4,5J-teräsvanteet tavallisesta Coupésta.
  • Coupe 1600 HF (Tipo 818.740/741): Facelift täysteräskori 1584 cm3 moottorilla ja Solex C42DDHF -kaasuttimella tuottaen 114 hv. Koria oli muutettu tavallisesta 1.3 Coupésta sisällyttämään levennetyt pyöränkaaret (korvasivat Serie I HF:n levennykset).
  • Coupe 1600 HF "Lusso" (Tipo 818.740/741): Kuten 1600 HF, mutta ekstra varustuksella, radio ja puskurit olivat asennettuina. Valmistettiin pääasiassa vientiin.

Sport[muokkaa]

Fulvia Sport on teknisesti Coupé-malliin perustuva 2-paikkainen fastback, jonka Zagato on valmistanut Lancialle. Zagatolla auton muotoilusta vastasi Ercole Spada [2]. Lancia tilasi Sport-mallin Zagatolta aerodynaamisemmaksi ja urheilullisemmaksi versioksi Coupésta, jota voitaisiin käyttää tie- ja ratakilpailuissa.

Serie I

Sport-korin kolme erikoisuutta olivat oikealle sivulle avautuva konepelti ja takana oleva luukku, jonka pystyi nostamaan ylös sähköisesti muutaman senttimetrin auttamaan ohjaamon tuuletusta sekä varapyörä, joka sijaitsi erillisessä lokerossaan ja siihen pääsi käsiksi takarekisterikilven paikan kääntyvästä paneelista [3]. Auton takavalot olivat NSU Prinz 4 -mallista [3].

  • Sport (Tipo 818.132/133): Vuonna 1965 Torinon autonäyttelyssä esitelty 2-paikkainen Zagaton uudelleen korittama coupe, jossa käytettiin Coupén 1216 cm3 moottoria. Ensimmäisen Sportin kori oli tehty täysin alumiinista [3]. Sisällä oli toisinto Coupén puukoristellusta kojelaudasta ja istuimina oli kaksi Zagaton suunnittelemaa pientä kuppi-istuinta [3]. Vain 202 yksilöä valmistettiin.
  • Sport 1,3 (Tipo 818.332/333): Vuonna 1966 Sport päivitettiin 1298 cm3 moottorilla Rallye 1.3 -mallista (87 hv). Ensimmäisissä autoissa oli vielä alumiinikori (700 valmistettiin yhteensä sekä 1216 cm3 että 1298 cm3 moottoreilla), mutta myöhempiin tehtiin teräskori alumiinisilla konepellillä, ovilla ja varapyörän luukulla. Siinä missä ensimmäinen Sport oli luokiteltu 2-paikkaiseksi, oli auto nyt luokiteltu 3-paikkaiseksi, taikka 2+1. 1.3-mallin eroittaa alkuperäisestä 1.2-mallista norsunluun väristen sijasta olevista hopeisen värisistä vanteista sekä kuljettajan puolen sivupeili on kiinnitetty lokasuojaan.
  • Sport 1,3 S (Tipo 818.362/363): Päivitetty Sport 1,3 1298 cm3 moottorilla (92 hv). Nämä Sport-mallit olivat yleensä varustettu jarrutehostimella. Nämä tunnistaa isommista pölykapseleista, jotka on koristeltu Lancian lippu-logolla tyhjänä olon sijaan [3].
Serie II

Toisen sukupolven Fulvia Sport esiteltiin vuoden 1970 Torinon autonäyttelyssä. Muutoksiin lukeutui 5-vaihteinen vaihdelaatikko, uudelleen suunniteltu jousitusgeometria, korkeampi maavara, laturi muuttui tasavirtaisesta vaihtovirtaiseksi, harvempi perävälitys kuin Coupé-mallissa ja leveämmät renkaat [3]. Kori oli tehty nyt täysin teräksestä ja se oli 2+2 -paikkainen [3]. Osa Zagaton epätavallisista piirteistä hävisi: konepelti oli saranoitu nyt edestä ja varapyörän lokeron luukku poistettiin [3]. Muita ensimmäisen sukupolven autosta erottavia muutoksia olivat: uudet ajovalot, sivupeili sijoitettiin oveen lokasuojan sijasta, isommat luodin muotoiset takavalot Peugeot 204:stä sekä prässätyt teräksiset vanteet ilman pölykapseleita [3].

  • Sport 1,3 S (Tipo 818.650/651): Samalla moottorilla kuin ensimmäisen sukupolven Sport 1,3 S, mutta 5-vaihteisella vaihdelaatikolla. Aivan ensimmäiset versiot näistä 2. sukupolven autoista olivat 1. sukupolven korilla erillisellä varapyörän lokeron luukulla ja pienemmillä takavaloilla sekä alumiinisilla konepellillä ja ovilla. Myöhemmät versiot oli täysin teräksisellä korilla ja ilman varapyörän kotelon luukkua sekä isoimmilla takavaloilla.
  • Sport 1600 (Tipo 818.750/751): Sport-malliston parhain 1584 cm3 moottorilla (114 hv) HF-mallista. Huippunopeus on 190 km/h, joka teki siitä tuotantolinjan nopeimman Fulvian. 1600-malli erotettiin mattamustasta etusäleiköstä kromireunuksin, puskurien mustista kumiosista, mattamustasta rinkulasta konepellillä sekä uusista korin myötäisistä ovenkahvoista. Osa näistä uusista piirteistä kuten mattamusta säleikkö ja ovenkahvat asennettiin myös myöhempiin 1,3 S -malleihin. 1600-mallissa on vakiovarusteena öljyn lämpötilamittari, kuppipenkit niskatuilla ja etuikkunat sähköisillä nostimilla. 1600 HF -mallista tutut Cromodoran alumiinivanteet olivat saatavilla lisävarusteena.

Tekniikka[muokkaa]

Fulviassa käytettiin pitkittäin asennettua moottoria. Edessä oli erillisjousitus: tukivarret ja yksittäinen lehtijousi, takana oli jäykä akseli panhard tangolla ja useammalla lehtijousella. Jarruina oli Dunlopin levyjarrut sekä edessä että takana.

Moottorit[muokkaa]

Uuden Lancia V4:sen suunnitteli Zaccone Mina. Moottorissa oli kapea kulma (12°53'28") ja se oli asennettu eteenpäin 45 asteen kulmaan. Moottori oli tyypiltään DOHC, toinen nokka-akseli hoiti kaikki imuventiilit ja toinen pakoventtiilit. Rakenne oli ainutlaatuinen näin tiukassa V-kulmassa, kapea kulma mahdollista myös yhden sylinterinkannen käytön.

Pienin iskutilavuus oli vain 1091 cm3 ja siinä oli 59 hv. Korkeammalla puristussuhteella teho nostettiin kuitenkin pian 71 hv

Moottori porattiin suurempaan 1216 cm3 kokoon HF versioon, tällä ja muilla virityksillä teho nousi 80–88 hevosvoimaan.

Moottori suunniteltiin uudestaan hiukan pienemmällä kulmalla (12°45'28") ja pidemmällä iskulla vuonna 1967. Myöhemmin se suunniteltiin vielä kerran uudelleen HF versiota varten ja vieläkin pienemmällä kulmalla (11°20') ja pidemmällä iskulla. 1584 cm3 iskutilavuudella saatiin 114–132 hevosvoimaa riippuen viritysasteesta.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
Berlina V4 DOHC 8V 1091 cm3 43 kW (58 hv) @ 5800 r/min ? Nm @ ? r/min 1963–1964
Berlina 2C V4 DOHC 8V 1091 cm3 53 kW (71 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1964–1969
Berlina "Grecia" V4 DOHC 8V 818.282 1199 cm3 58 kW (78 hv) @ 6200 r/min ? Nm @ ? r/min 1967–1969
(Vain Kreikka)
Berlina GT V4 DOHC 8V 1216 cm3 60 kW (80 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1967
Berlina GT V4 DOHC 8V 1231 cm3 60 kW (80 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1968
Berlina GTE V4 DOHC 8V 818.302 1298 cm3 43 kW (58 hv) @ 5800 r/min ? Nm @ ? r/min 1968–1969
Berlina "Grecia" V4 DOHC 8V 818.682 1199 cm3 58 kW (78 hv) @ 6200 r/min ? Nm @ ? r/min 1969–1970
(Vain Kreikka)
Berlina V4 DOHC 8V 1298 cm3 ? kW (? hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1969–1971
Berlina V4 DOHC 8V 818.302 1298 cm3 43 kW (58 hv) @ 5800 r/min ? Nm @ ? r/min 1970–1972
Berlina "Grecia" V4 DOHC 8V 818.682 1199 cm3 58 kW (78 hv) @ 6200 r/min ? Nm @ ? r/min 1970–1972
(Vain Kreikka)
Coupé V4 DOHC 8V 818.200 1216 cm3 60 kW (80 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1965–1967
Coupé HF V4 DOHC 8V 1216 cm3 65 kW (87 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1966–1967
Coupé V4 DOHC 8V 1231 cm3 60 kW (80 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1967–1977
Rallye 1.3 V4 DOHC 8V 818.302 1298 cm3 64 kW (86 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1967–1968
Rallye 1.3 HF V4 DOHC 8V 1298 cm3 74 kW (100 hv) @ 6400 r/min ? Nm @ ? r/min 1967–1969
Rallye 1.3 S V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 68 kW (91 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1968–1970
Rallye 1.6 HF V4 DOHC 8V 818.540 1584 cm3 85 kW (113 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1969–1970
Rallye 1.6 HF Fanalone V4 DOHC 8V 1584 cm3 97 kW (130 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1969–1970
Coupé 1.3 S V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 66 kW (89 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1970–1973
Coupé 1.3 S Montecarlo V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 66 kW (89 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1972–1973
Coupé 1600 HF V4 DOHC 8V 1584 cm3 85 kW (113 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1970
Coupé 1600 HF "Lusso" V4 DOHC 8V 1584 cm3 85 kW (113 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1970–1973
Coupé 3 V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 66 kW (89 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1974–1976
Coupé 3 Montecarlo V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 66 kW (89 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1974–1976
Safari V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 66 kW (89 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1974–1976
Sport V4 DOHC 8V 1216 cm3 60 kW (80 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1965–1967
Sport 1.3 V4 DOHC 8V 818.302 1298 cm3 65 kW (87 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1966–1969
Sport 1.3 S V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 69 kW (92 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1968–1969
Sport 1.3 S V4 DOHC 8V 818.303 1298 cm3 69 kW (92 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1970–1973
Sport 1600 V4 DOHC 8V 1584 cm3 86 kW (115 hv) @ 6000 r/min ? Nm @ ? r/min 1971–1972

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 3935 mm
  • Leveys: 1550 mm
  • Korkeus: 1300 mm
  • Akseliväli: 2330 mm
  • Raideleveys (e / t): 1345 mm / 1375 mm
  • Omamassa: 825 kg
  • Polttoainesäiliö: 38 l

Valmistusmäärä[muokkaa]

  • Fulvia Coupé HF (1966 – 1967): 490 kpl
  • Fulvia Coupé 1.3 HF (1967 – 1969): 981 kpl
  • Fulvia Coupé 1600 HF (1969 – 1973): 4948 kpl
  • Fulvia Sport (1965 – 1967): 202 kpl

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Lancia_Fulvia-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. ↑ Weernink, William H.J. Oude: Lancia Fulvia and Flavia: a Collector's Guide, s. 76–77. Croydon, Englanti: Motor Racing Publications, 1984. ISBN 1-899870-52-0.
  2. ↑ Tagli di Spada. Automobilismo d'epoca, 21. lokakuu 2012, nro 10, s. 84–91. Milano: Edisport. ISSN 1723-4549.
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 Piú Zagato di cosí.... AutoCapital, 21. lokakuu 1991, nro 10, s. 86–93. ISSN 1120-4354.
Noudettu kohteesta "http://mail.autowiki.fi/index.php?title=Lancia_Fulvia&oldid=207789"