Jalta

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalta
ZAZ 965 AE Jalta
Jalta
Valmistaja ja valmistusmaa ZAZ,
Flag of the Soviet Union.svg.png Neuvostoliitto, Zaporižžja
Valmistusaika 19601969
Luokka Pikkuauto
Kori 2-ovinen sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori Ilmajäähdytteinen V4
Iskutilavuus 887–1196 cm3
Teho 20–33 kW
Voimanvälitys Takamoottori
Kiihtyvyys 30,2 sekuntia (0–80 km/h)
Huippunopeus 90–120 km/h
Kulutus 7 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 7660 € (1965, v. 2013 kerroin)
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja Fiat 600
Puch 500
Trabant

Jalta on pikkuauto, joka sai huonon maineen ominaisuuksiensa vuoksi. Auton koko nimi on ZAZ 965 AE Jalta. Zaporižžjan kaupungissa Neuvostoliitossa (nyk. Ukrainassa) ZAZ-tehtaan valmistaman pikkuauton alkuperäinen venäläinen nimi oli Zaporozhets, mutta vientimarkkinoita varten sille annettiin nimi Jalta, joka oli helpompi ääntää ja kirjottaa. Jalta on kaupunki Krimin niemimaalla, verraten lähellä autotehtaan kotikaupunkia.

Kori[muokkaa]

Jaltan etuosa muistuttaa suuresti Fiat 600-autoa, josta muotoilu on lainattu. Takaosa ja V4-moottori ovat kuitenkin omaa tekoa. Tekniikan Maailman 13/1965 mukaan Jaltan suunnittelu on keskeneräinen, koska vaunussa on paljon huonosti suunniteltuja kohtia. Myös viimeistely on heikkoa.

Ajajan istuimen kiskot ovat niin tiukassa, että istuimen siirtäminen pituussuunnassa on todella työlästä. Istuinten pehmusteet ovat ohuet, minkä matkustajat tuntevat kovan jousituksen vuoksi. Jousitus nitisee epätasaisella pinnalla. Matkamittarin virhe on pieni eli se on tarkka. Etuistuimet voi kääntää vuoteiksi. Kaksiovisen auton ovet on saranoitu takaa eli ne ovat ns. kaappariovia.

Konepelti on kyllä sisältä lukittava, mutta koeajovaunun takana oleva konepelti aukesi ajon aikana itsekseen. Tuulilasinpyyhkimen toimintanäppäimet sijaitsevat etäällä toisistaan. Häikäisysuojat ovat läpinäkyvät eivätkä ne suojaa auringolta ollenkaan. Ohjauspyörän halkaisija on 38 cm. Ohjauspyörän kierroksia on 2,75.

Maalauksen laatu vain mainittiin, vakavampia ongelmia on paljon. Bensiinillä toimivaa lämmityslaitetta TM-lehti kiitti tehokkaaksi, mutta myöhempien lähteiden mukaan lämmityslaite aiheutti tulipaloja. Monta Jaltaa paloi lämmityslaitteen vuoksi [1].

Edessä oleva matkatavaratila on erittäin pieni, siellä on esillä varapyörä ja polttoainesäiliö, jotka vievät tilasta ison osan. Tavaroita sinne mahtuu korkeintaan muutama nyytti.

Jalta on meluisa auto, melutaso on 90 km/h nopeudessa 81 dB edessä ja 80 dB takana.

Ajo-ominaisuudet[muokkaa]

Jarrut ovat heikkotehoiset. Kaarteissa Jalta kuitenkin kulkee vakaasti, vaikka se ajajasta aluksi tuntuukin kaatuvan. Ohjaus on nopea, mikä onkin tarpeen soratiellä, koska vaunu ajautuu helposti luistoihin.

Tekniikka[muokkaa]

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Synkronoimaton ykkönen vaatii välikaasun käyttöä. Ajossa kaikki vaihteet aiheuttavat ulinaa, erityisesti nelonen.

Nelisylinterisen 887 cm³ ilmajäähdytteisen V-moottorin suurin teho on 20 kW /4000 (tehonormi ei tiedossa, 27 hv) ja suurin vääntömomentti 52 Nm /2400-2600 (normi ei tiedossa, 5,3 kpm). Nelitahtisen 90° V4:n sylinterin mitat ovat 72 × 54,5 mm. Puristussuhde 6,5. Moottorin jäähdytys toimii takana olevista ilmanottoaukoista. Moottori likaantuu helposti ilmanottoaukoista tulevan ilman epäpuhtauksien myötä. Helteellä moottori saattaa kuumeta liikaa jäähdytyksen ollessa ongelmissa. [2]

Mittaukset[muokkaa]

Kulutus oli TM:n koeajossa keskimäärin 7,7 litraa /100 km tavallista bensiiniä. Lehti kiitti kulutuksen pienuutta.

Tekniikan Maailma 13/1965 mittasi Jaltan kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 10,6 sekuntia ja 0–80 km/h 30,2 sekuntia. Huippunopeus 104,2 km/h (TM), valmistajan mukaan 100 km/h. Suorituskyky on heikko.

Yleistä[muokkaa]

Neuvostoliittolaisesta pikkuautosta oli esiintynyt uutisia jo 1950-luvun lopuilla. Jalta esiteltiin vuonna 1959 aluksi nimellä Communar, kuten Tekniikan Maailman 8/1959 ensiesittelyssä (s. 28-29). Suomessa Jaltan maahantuojana toiminut Konela Oy esitteli auton vuonna 1965. Sen moottorina toimi ilmajäähdytteinen 887-kuutioinen lyhytiskuinen OHV-V4, joka tuotti tehoa 27 hevosvoimaa. Vaihteisto oli nelivaihteinen. Jaltan muihin erikoisuuksiin kuului esimerkiksi bensiinikäyttöinen lämmityslaite.

Viimeisenä vuonna 1969 Jalta sai Renaultin tuella valmistetun uuden 1,2-litraisen moottorin, jonka 45 hevosvoiman moottoritehon sanottiin tuovan Jaltalle 120 km/h huippunopeuden. Malli ei kuitenkaan herättänyt kiinnostusta.

Jaltan valmistusmäärä on 322 116 kappaletta.

Suomessa[muokkaa]

Jalta maksoi Suomessa vuonna 1965 4 290 markkaa eli 7 660 euroa (v. 2013, kerroin 1,7855).

Jaltan toimivuutta esiteltiin järjestämällä muutaman auton matka Suomesta Jaltalle Krimin niemimaalle, jossa matkaa kertyi yli 2500 kilometriä.

Muutamina ensimmäisinä markkinavuosina Suomessa Jalta myi melko hyvin, mutta sen jälkeen myynti tippui. Jaltaa rekisteröitiin Suomessa 1965 ja 1966 reilut 500 kappaletta vuodessa, mutta sen jälkeen myynti heikkeni teknisten ongelmien ja huonon maineen vuoksi [3]. Vuonna 1967 myytiin alle 100 autoa ja seuraavana vuonna enää 10. Parhaimpina vuosinaan Suomen teillä liikkui yhteensä hiukan yli 1000 Jaltaa.

Vuoden 1969 lopussa Suomeen oli rekisteröity 973 Jalta-autoa. Merkkinä se oli harvinainen myös siltäkin kannalta että yhtäkään niistä ei oltu rekisteröity pakettiautoksi.

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 3330 mm
  • Leveys: 1395 mm
  • Korkeus: 1450 mm
  • Akseliväli: 2023 mm
  • Raideleveys (edessä / takana) 1144 mm / 1160 mm
  • Omamassa: 650 kg
  • Polttoainesäiliö: 30 l
  • Rengaskoko: 5,20-13

Lähteet[muokkaa]

  • Mobilisti 3/2005
  • Tekniikan Maailma 13/1965
  1. Mobilisti 3/2005
  2. Mobilisti 3/2005
  3. Mobilisti 2/2016, s. 11