Hillman Minx

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hillman Minx vm 1966

Hillman Minx on vuosina 19321967 valmistettu englantilainen automalli. Minx on lähinnä pienehkö keskiluokan auto. Vuosina 1967–70 Hillman valmisti New Minx -mallia, joka oli käytännössä sama kuin Hillman Hunter, mutta tätä halvempi malli. Näiden lisäksi vuosina 1961–67 valmistettiin hieman isompaa Super Minx -mallia.

Valmistaja Hillman oli osa Rootes-yhtymää. Minxiä valmistettiin eri sukupolvien malleina: 1930-luvun Minx, Minx Mark I-VIII (1945–57) ja Minx Series I - Series VI (1956–67).

Koeajo 1954[muokkaa]

Hillman Minx oli 1950-luvun autoksi suhteellisen taloudellinen pikkuauto, jolla oli miellyttävät ajo-ominaisuudet. Hillman Minxin Suomen maahantuoja oli Autola Oy Helsingissä. Joulukuussa 1953 Hillman Minx maksoi Suomessa noin 500 000 markkaa eli 16 000 euroa (v. 2015 kerroin 0,0320).

Ajoasento on miellyttävä. Jousitus ei ole riittävän vankka 1950-luvun Suomen kuoppaisille teille ja nesteiskunvaimentajien varret kuluvat melko nopeasti sorateillä. Hyvä ajonopeus on 70-80 km/t. Kaarteet sujuvat oikealla tekniikalla kuin itsestään, joskin takapää tuntuu liian kevyeltä.

Matkatavarasäiliö eli nykykielellä tavaratila on auton kokoon nähden tilava. Matkatavarasäiliö ei kuitenkaan ole tiivis, sillä sinne tunkeutuu jonkin verran pölyä, jota pääsee takaistuimen selkänojan reunoista myös sisätiloihin. Kuljettajan näkyvyys eteen on hyvä, mutta taakse heikompi johtuen takaikkunan kapeudesta.

Sisustuksessa on keinonahkaverhous. Takaistuimelle pääsy ei ole isokokoiselle helppoa eikä takana ole riittävästi polvitilaa, jos edessä on pitkäkoipinen. Korin etureunassa mattojen alla on sienikumieristys. Ohjauspyörän keskiössä on suuntaviittojen katkaisin automaattisella palauttajalla.

Ohjaus on kevyt ja sopivan herkkä. Ohjauspyörän kierroksia on 2,5 kierrosta ääriasennosta toiseen.

Vaihteista ykkönen on synkronoimaton ja muut vaihteet (2-4) synkronoituja. Liikkeelle lähdetään yleensä kakkosella, joka on välitykseltään varsin lyhyt. Vain hankalimmissa paikoissa tarvitaan ykköstä liikkeelle lähtöön. Synkronoimaton ykkönen vaatii välikaasun käyttöä. Hillman Minx kiihtyy 0–100 km/t vajaassa 30 sekunnissa.

Tehoa 1265 cm³ moottorissa on 29 kW /4200 r/min (40 hv, normi ei tiedossa, toisen lähteen mukaan 37.5 bhp eli 28 kW). Sylinterin halkaisija on 65,1 mm ja isku 95 mm eli moottori on pitkäiskuinen. Puristussuhde on 6,6:1. Akun sijoitus moottorin yläpuolella ei ole hyvä, sillä lämmön vuoksi vettä kuluu noin yksi litra vuodessa. Polttoaineen kulutus on yleensä 8-9 litraa /100 km. TM:n pienin kulutusarvo oli 7,3 l/100 km nopeudella 70-80 km/t ilman alamäkien rullausta sekä asvaltoimattomalla maantiellä. Polttoainesäiliö on 33 litraa.

Vuonna 1955 esiteltiin uusi 35 kW (47 hv) malli. Vuosimallin 1956 uutuus oli pituussuuntainen kromilista ja kaksivärisyys. Suomessa mallin hinta oli 553 000 markkaa (hintaan sisältyy ylimääräistä veroa 94 000 markkaa, hinnantasausmaksu). [1]

Mitat (1945–57)[muokkaa]

Pituus 4000 mm
Leveys 1575 mm
Korkeus 1524 mm
Akseliväli 2362 mm
Raideleveys (edessä / takana) 1235 mm / 1232 mm
Maavara 178 mm
Omapaino 940 kg

Koeajo 1957[muokkaa]

Rootes-yhtymä esitteli toukokuussa 1956 uuden Hillman-mallin. Ulkonäkö oli muuttunut kokonaan ja akseliväli oli pidentynyt 7,6 cm. Koria oli levennetty. 1956 mallin uutuuksia olivat riippuvat polkimet, nesteohjattu kytkin ja sytytysavaimeen yhdistetty käynnistin. Iskunvaimentajat olivat teleskooppityyppiset.

Saman konsernin Sunbeam Rapierilta lainattu jousitus- ja ohjausjärjestelmä on parantanut ajo-ominaisuuksia, jotka ovat hintaluokkansa parhaita. Ohjaus on melko raskas, mutta nopea. Minx on sopivasti aliohjautuva. Jousitus ja iskunvaimennus ovat onnistuneita, vaunu ei juuri kallistele kaarteissa.

Jarrut ovat tehokkaat, joskin raskaat. Minx pysähtyi yhtä tehokkaasti kuin muutamaa päivää aiemmin mitattu Ford Consul Mark II, mutta vaati puolta suuremman poljinpaineen.

Sisätilat ovat melko isot verrattuna edeltäjäänsä Mark VIII-malliin. Lisäys on saatu pidentämällä autoa 16 cm ja siirtämällä moottoria eteenpäin. Takana on kuitenkin melko vähän jalkatilaa. Mittarit on sijoitettu kojelaudan keskelle.

Nelisylinterisen nelitahtisen moottorin iskutilavuus oli 1390 cm³. Sekä sylinterinhalkaisija että iskunpituus olivat 76,2 mm. Teho oli 38 kilowattia /4600 (51 hv, tehonormi ei tiedossa). Suurin vääntömomentti 94,5 Nm /2400 (9,64 kgm).

Vaihteita on neljä, joista kolme synkronoituja ja ykkönen synkronoimaton. Vaihdetanko on ohjauspyörän alla. Vaihteista ykkönen on niin pieni, ettei sitä välttämättä tarvita edes liikkeelle lähdettäessä. TM:n 3/1957 mielestä parempi olisi ollut ylivaihde pienen ykkösen sijasta. Kakkosen ja kolmosen väli on melko iso.

Tekniikan Maailma 3/1957 mittasi Minxin kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 6,5 sekuntia, 0-80 km/t 15,8 sekuntia ja 0-100 km/t 28,4 sekuntia. Huippunopeus 127 km/t.

Polttoainesäiliön tilavuus on vain 33 litraa. TM:n koeajossa kulutus oli keskimäärin 9,2 litraa /100 km, vaihtelu normaalikäytössä 6,5 - 11 litraa /100 km.

Vaunu on takavetoinen. Kardaanitunneli on melko korkea, mutta se ei haittaa koska taakse mahtuu vain kaksi matkustajaa. Tavaratila on tilava, mutta sen oikeasta reunasta vie varapyörä ison osan. Korin viimeistely on korkeatasoista.

Ulkonäöltään Hillman Minx muistuttaa saman yhtymän Sunbeam Rapier ja Singer Gazelle-malleja. Parhaiten nämä vaunut erottaa jäähdyttäjän säleiköstä.

Suomessa Hillman Minx maksoi noin 590.000 markkaa vuonna 1957, joka on nykyrahassa 15.517 euroa (v. 2013). Kolme vuotta aiemmin vuonna 1954 vaunu maksoi Suomessa noin 500.000 markkaa, joka on vuoden 2013 rahana 16.100 euroa (kerroin 0,0322).

Mitat (1957 malli)[muokkaa]

Pituus 4076 mm
Leveys 1543 mm
Korkeus 1511 mm
Akseliväli 2438 mm
Raideleveys (e/t) 1245/1232 mm
Omapaino 998 kg

Koeajo 1962[muokkaa]

Hillman Minx 1600 eli IIIc-malli sai isomman 1,6-litran moottorin, jonka viritysaste oli alhainen.

Mittaristo on kojelaudan keskellä. Nopeusmittari on kuljettajasta kauimpana, mittareista oikeanpuoleisin ja siksi näkyy kuljettajalle huonosti. Kojelaudan alla on pakettihylly. Kuljettajan istuimen säätövara taakse on turhan lyhyt ja jo keskimittaisella polvet hipovat isoa 42 cm ohjauspyörää. Polkimet ovat korkealla. Tuulilasinpyyhkimen ainoa nopeus on 45 iskua minuutissa. Vaunu painaa 1070 kiloa.

Jousitus on kova, ja Minx ei paljon kallistele kaarreajossa. Minxin saa kuitenkin melko helposti takapyöräluistoon kaarteissa. Isoilla nopeuksilla Minx on epävakaa ajettava ja myös sivutuuliherkkä.

R4-moottorin iskutilavuus on 1592 cm³. Sylinterin mitat ovat 81,5 × 76,2 mm. Suurin teho on 41,5 kW /4800 r/min (56,6 hv) ja suurin vääntömomentti 117,7 Nm /2100 r/min (12,0 kpm), tehonormina liioitteleva SAE brutto. Nettoteho ja nettovääntö eivät ole tiedossa. Autossa on neljä vaihdetta, joista 2–4 on synkronoitu ja ykkönen on synkronoimaton.

Tekniikan Maailma 11/1962 mittasi Hillman Minx 1600:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 6,4 sekuntia, 0-80 km/t 15,5 sekuntia ja 0-100 km/t 28,3 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 123,0 km/t, valmistajan mukaan yli 130 km/t.

Kulutus vaihtelee välillä 9,5-10,9 litraa superbensiiniä /100 km.

Muuta[muokkaa]

Hillman Minx-mallia valmistettiin vuosina 1956-1967. Hillman Minx 1600 sai rinnalleen vuonna 1961 Hillman Super Minxin, joka oli Minxiä teknisesti vain hieman edistyneempi. Seuraajaa Hillman Super Minxiä valmistettiin vuosina 1961-1967. New Minx -mallia valmistettiin vuosina 1967-1970 ja se oli koriltaan sama kuin Hillman Hunter. Erona ovat Minxin pyöreät lyhdyt ja vähäisempi varustelu [2].

Japanissa Isuzu valmisti Hillman Minxiä lisenssillä vuodesta 1953 alkaen.

Lähteet[muokkaa]

  • Tekniikan Maailma 3/1954, koeajo, sivut 84-85, K. O.
  • Tekniikan Maailma 7/1956
  • Tekniikan Maailma 3/1957, koeajo, sivut 30-33, Matti Korjula
  • Tekniikan Maailma 11/1962
  1. Tekniikan Maailma 12/1955, s. 431
  2. Moottoriviesti 5/1969, s. 27

Aiheesta muualla[muokkaa]