Hanomag-Henschel

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hanomag-Henschel-Fahrzeugwerke GmbH
Yrityksen perustuspaikka Flag of Germany.svg.png Länsi-Saksa, Hannover
Toiminnassa 19691971
Yhtiön kohtalo Fuusioitiin Daimler-Benz AG:hen
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja

Hanomag-Henschel-Fahrzeugwerke GmbH (lyhennettynä HHF) oli Hannoverissa toiminut kuorma-autovalmistaja, joka syntyi vuonna 1969, perinteisten saksalaisten kuorma-autovalmistajien Hanomagin ja Henschelin fuusiossa. Daimler-Benz AG:n ostettua HHF:n kaikki osakkeet, Hanomag-Henschel-merkki katosi markkinoilta vuoden 1974 aikana. Yksittäisiä Hanomag-Henschel-malleja kuitenkin valmistettiin Mercedes-Benz-merkin alla vuoteen 1978 asti.

Yleistä[muokkaa]

Yhtiön perustaminen[muokkaa]

Konepajakonserni Hannoversche Maschinenbau AG (Hannoverista, kuorma-autotuotantoa vuodesta 1905) siirtyi Rheinische Stahlwerke AG:n omistukseen vuonna 1952 ja konepajakonserni Henschel-Werke AG (Kasselista, kuorma-autotuotantoa vuodesta 1925) seurasi vuonna 1964. Vuonna 1965 Rheinstahlin Hanomagiin liitettiin Tempo-Werke, jonka tehdas Hampurissa valmisti pakettiautoja. Hanomagin tuotevalikoimaan kuuluivat kevyet ja keskiraskaat kuorma-autot, Henschel-Werken valmistaessa sekä keskiraskaita että raskaita kuorma-autoja.

Rheinstahl piti hyötyajoneuvojen tuotantoaan kuitenkin vain toissijaisena toimintana, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että kahta alayhtiötä Hanomag ja HenschelRheinstahl piti hyötyajoneuvojen tuotantoaan Hanomagissa ja Henschelissä kuitenkin vain toissijaisena toimintana, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että alakonserneja Hanomag ja Henschel ei yhdistetty heti Henschelin haltuunoton jälkeen, vaikka niiden tuotteet täydensivät toisiaan ihanteellisesti. Saksassa 1960-luvun lopulla vallinneen yleisen teräskriisin seurauksena Rheinstahl tarvitsi kipeästi rahaa ja lähti siksi etsimään hyötyajoneuvoteollisuudesta taloudellisesti vahvaa kumppania, joka ostaisi osuuden kahdesta kuorma-autodivisioonasta ja mahdollisesti ottaisi ne haltuunsa. Siksi Rheinstahl aloitti neuvottelut ensin Magirus-Deutzin kanssa (jotka epäonnistuivat) ja myöhemmin myös British Leylandin kanssa. Neuvottelut Leylandin kanssa kiinnittivät Daimler-Benz AG:n huomion, joka näki brittikonsernin vakavana uhkana. Estääkseen Leylandia saamasta jalansijaa Saksan markkinoilla, myös Daimler-Benz neuvotteli Rheinstahlin kanssa ja menestyi.

Huhtikuussa 1969 Rheinstahl erotti Hanomag- ja Henschel-konserneista niiden hyötyajoneuvo-divisioonat ja yhdisti ne Hannoverissa vastaperustettuun Hanomag-Henschel-Fahrzeugwerke GmbH:hen. Daimler-Benz osamisti uudesta yhtiöstä 51 prosenttia. Lisäksi Daimler-Benz osti 25 prosentin osuuden jäljelle jääneestä Rheinstahl Hanomagin osakekannasta. Hanomag- ja Henschel-ajoneuvojen tuotanto jatkui entisellään, mutta ne saivat uuden nimen "Hanomag-Henschel". Hanomag-Henschelin tehtaat sijaitsivat Hannoverissa (Linden-Süd ja Ricklingen, Hanomagin päätehdas, toimitti moottoreita Hanomag-Henschel-ajoneuvoihin), Hampurissa (Harburg, entinen Tempon tehdas, jonka Hanomag oli ottanut haltuunsa), Bremenissä (Sebaldsbrück, entinen Borgwardin tehdas, jonka Hanomag oli ottanut haltuunsa) ja Kasselissa (Nord-Holland, Henschelin päätehdas).

Saksan kuorma-autoteollisuudessa oli siihen asti ollut tietty "työnjako". Yritykset kuten Borgward, Opel ja Hanomag valmistivat pakettiautoja sekä kevyitä ja keskiraskaisia ​​kuorma-autoja, ja yritykset, kuten MAN, Büssing, Magirus-Deutz ja Henschel tuottivat keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja. Hanomagin ja Henschelin fuusiossa syntynyt Hanomag-Henschel oli ensimmäinen toimittaja joka tarjosi täydellisen valikoiman hyötyajoneuvoja kevyistä pakettiautoista raskaisiin kuorma-autoihin.

Uuden merkin nopea loppu[muokkaa]

Rheinstahlin taloudelliset ongelmat johtivat siihen, että yritys myi loput Hanomag-Henschelin osakkeet Daimler-Benz AG:lle 140 miljoonalla Saksan markalla vuoden 1970 lopussa. Vastineeksi Daimler-Benz palautti osuutensa Hanomagin osakkeista Rheinstahlille.

Kuten pian kävi ilmi, tämä kauppa merkitsi itse asiassa Hanomag- ja Henschel-tuotemerkkien ja hyötyajoneuvoalalle juuri perustetun yhteisyrityksen lopun alkua. Vaikka Daimler-Benz lupasi pitää Hanomag-Henschelin toisena myyntikanavana (eli itsenäisenä merkkinä pääbrändinsä Mercedes-Benzin rinnalla), se ei ollut erityisen johdonmukainen tässä suhteessa. Raskaat Hanomag-Henschel-kuorma-autot muutettiin käyttämään Mercedes-tekniikkaa, vaikka Hanomag-Henschelillä oli tuolloin markkinoille valmiita uuden sukupolven moottoreita. Niiden tuotanto kuitenkin lopetettiin vähitellen. Jos Hanomag-Henschel-ajoneuvot pystyivät täyttämään olemassa olevan Mercedes-Benz-malliston aukot, niitä jatkettiin jonkin aikaa.

Siirtymäkauden ajan useita malleja myytiin rinnakkain, sekä aiemmalla nimellä Hanomag-Henschel että Mercedes-Benz-tuotemerkillä. Tämä koski ennen kaikkea Hanomagin kevyitä pakettiautoja, joita valmistettiin vuoteen 1978 saakka. Viimeiset Hanomag-Henschel-nimiset pakettiautot myytiin vuonna 1975. Tämän jälkeen niitä myytiin ainoastaan Mercedes-Benz-nimisinä, ja ne olivat Hanomag-Henschelin viimeisiä jäänteitä. Toinen pidempään elänyt ryhmä olivat Henschel-ohjelman raskaat rakennusajoneuvoja. Näille annettiin armonaikaa, koska niillä oli erittäin hyvä maine asiakkaiden keskuudessa ja koska Mercedes-Benz oli tuolloin vielä melko heikko tällä alueella (nelivetoisia malleja ei ollut). Siirtymäkauden aikana myös Henschelin alunperin kehittämiä rakennusajoneuvoja tarjottiin Mercedes-mallimerkinnöillä ja Mercedes-tähti keulalla.

Vuonna 1973 tehdyn Mercedes-Benzin raskaiden ajoneuvojen mallinvaihdon jälkeen tämä aukko ohjelmassa umpeutui ja viimeiset Hanomag-Henschel-tuotemerkillä varustetut raskaat ajoneuvot katosivat markkinoilta vuonna 1974. Rheinstahl-Hanomag myi jäljellä olevan moottorituotannon Hannover-Lindenissä Volvolle. Valmistuslinjat purettiin vuonna 1973 ja vietiin Ruotsiin. Vuonna 1978 Hanomag-Henschel-Fahrzeugwerke GmbH fuusioitiin Daimler-Benz AG:hen. Mercedes-Benz-kuorma-autoja valmistettiin entisessä Henschelin kuorma-autotehtaassa Kasselissa vuoteen 1980 asti. Sen jälkeen sellä on valmistettu Daimler-Benzin hyötyajoneuvojen akseleita, nivelakseleita ja tasauspyörästöjä.

Lähteet[muokkaa]

  • Aller Laster Anfang. Westermann Verlag 1985, ISBN 9783075089910
  • Die Geschichte des deutschen LKW-Baus. Weltbild Verlag 1994, ISBN 9783893508112
  • Bernd Regenberg: Die berühmtesten deutschen Lastwagen von 1896 bis heute, Verlag Podszun, 1997, ISBN 9783923448890
  • Halwart Schrader: Deutsche Lastwagen-Klassiker, Motorbuch-Verlag, Stuttgart 1997, ISBN 9783613018020