Chrysler New Yorker 8. sukupolvi
| Chrysler New Yorker | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | Chrysler Corporation,  USA, Delaware, Newark [1]
|
| Valmistusaika | 1969 – 1973 |
| Luokka | Full-size |
| Kori | 2- ja 4-ovinen hardtop 4-ovinen sedan |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | Chrysler C-kori |
| Moottori | V8 |
| Iskutilavuus | 440 cid (7200 cm3) |
| Teho | 350 – 370 hv (SAE brutto -1971) [2] 215 – 220 hv (SAE netto 1971-) [2] |
| Voimanvälitys | Takaveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Chrysler New Yorker 7. sukupolvi |
| Seuraaja | Chrysler New Yorker 9. sukupolvi |
| Saman luokan autoja | |
Pääartikkeli: Chrysler New Yorker
Kahdeksannen sukupolven New Yorker tuli markkinoille mallivuodelle 1969 ja oli samalla pohjalevyllä tuotannossa mallivuoden 1973 loppuun.
Sisällysluettelo
Yleistä[muokkaa]
Chrysler-konsernin tämän aikakauden isoja C-koreja kutsutaan fuselage-koreiksi. Termi tarkoittaa lentokoneen runkoa ja tässä yhteydessä se yhdistää ajatuksen auton korin kaarevien ja sulavalinjaisten muotojen samankaltaisuuden suurten liikennelentokoneiden pyöreiden muotojen kanssa. Uuden korin sulavia linjoja olivat mm. konepeiton reunan alle lepoasennossa piiloutuvat lasinpyyhkimet, kaarevat sivulasit ja 2-ovisesta hardtop-korista pois jätetty tuuletusikkuna.
New Yorkeria sai kolmena eri korimallina: 4 ovinen sedan, 4-ovinen hardtop ja 2-ovinen hardtop. Teknisellä puolella ei suuria muutoksia tapahtunut edelliseen sukupolveen verrattuna. Ainoa tarjolla ollut moottori oli Chryslerin 440-kuutiotuumainen RB V8 ja sen jatkeena oli aina 3-portainen TorqueFlite A727 -automaattivaihteisto.
Kori oli itsekantava, edessä K-apurungolla, päällekkäisillä tukivarsilla ja vääntösauvajousituksella. Takana oli koriin integroidut pitkittäiset kotelopalkit, jäykkä akseli ja puolielliptiset lehtijouset.
1969[muokkaa]
Uuden fuselage-korin myötä New Yorker sai korin linjoihin istuvan, keulaa kiertävän puskurin, joka poistui käytöstä vasta vuoden 1973 malleissa. Samoin takapuskuri oli silmukka-mallinen ja muotoiltu istumaan koriin lähes saumattomasti. Vuonna 1969 New Yorker sai vakiovarusteekseen kaksipiirijarrut etupyörien levyjarruilla, tehostin oli tullut vakiovarusteeksi jo aiemmin. 15-tuumaiset pyörät tulivat vakiovarusteeksi.
Moottorivaihtoehtoina olivat 440 vakio (4-kurkkuinen kaasutin, yksi pakoputki, imuilman vaimennus, 350 hv SAE) tai 440 TNT (4-kurkkuinen kaasutin, jyrkempi nokka-akseli, dual-snorkel-ilmanpuhdistinkotelo, kaksoispakoputkisto).
4-ovinen hardtop 1970
2-ovinen hardtop 1970
Aiheesta muualla[muokkaa]
1970[muokkaa]
Mallin ulkonäköä uudistettiin ja äänieristystä parannettiin. Torsion-Aire-vääntösauvajousitus sai uuden nimen Torsion-Quiet Ride. Sisustukseen tuli uusia värejä ja materiaaleja. Passiivista turvallisuutta parannettiin. Vakio- ja lisävarustelista kasvoi.
Tekniikaltaan New Yorker pysyi edellisen vuoden kaltaisena. Ajettavuutta parannettiin kasvattamalla taka-akselin raideleveyttä. Jostain syystä mallivuoden 1970 esite listaa levyjarrut jälleen valinnaisvarusteeksi.
4-ovinen sedan 1970
2-ovinen hardtop 1970
Aiheesta muualla[muokkaa]
1971[muokkaa]
Vuodelle 1971 New Yorker sai jälleen uuden maskin ja takavalot. Ajovalojen kehykset muuttuivat selkeämmin nelikulmaisiksi. Sisätilojen muutoksissa verhoilut saivat uusia kuoseja. Vakio- ja valinnaisvarusteiden listat kasvoivat. Uusien saastemääräysten mukainen vakio-440 V8 antoi tehoa nyt 335 hv SAE brutto, 440 TNT:n ilmoitettu teho oli edelleen 370 hv SAE brutto. Uutta oli moottorin teholukemien ilmoittaminen myös nettomuodossa, joka New Yorkerin kohdalla tarkoitti lukemia 220 hv SAE netto ja 307 hv SAE netto.
4-ovinen hardtop 1971
Aiheesta muualla[muokkaa]
1972[muokkaa]
Mallivuoden -72 näkyviin muutoksiin kuuluivat New Yorkerin uusi, kahtia jaettu maski sekä uusi takapuskuri. New Yorkerin yläpuolelle tuli korkeamman varustetason malli New Yorker Brougham.
Tekniikka pysyi pääosin muuttumattomana. Elektroninen sytytysjärjestelmä oli valinnaisvaruste.
New Yorker Brougham 4-ovinen sedan 1972
Aiheesta muualla[muokkaa]
1973[muokkaa]
Vuosi -73 oli viimeinen fuselage-korien viimeinen. New Yorkerin keula oli saanut aiempaa kulmikkaammat muodot ja uuden etupuskurin. Edessä ja takana puskurit oli varustettu niitä pikku töytäisyiltä suojaavilla kumisilla lisäsuojilla. Elektroninen sytytysjärjestelmä tuli vakiovarusteeksi. Lisävarustelistalta löytyivät mm. teräsvyörenkaat sekä etuovien perinteinen tuuletusikkuna.
2-ovinen hardtop 1973
