Electric Vehicle Company
| Electric Vehicle Company | |
|---|---|
| Yrityksen perustuspaikka |  New York City, Yhdysvallat
|
| Toiminnassa | 1897–1907 |
| Yhtiön kohtalo | Konkurssi |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | |
| Seuraaja | |
Electric Vehicle Company (E.V.C.) oli sähkötaksien valmistaja ja suurin autovalmistaja Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Yritys organisoitiin uudelleen holding-yhtiöksi vuonna 1897, ja sen jälkeen se toimi välineenä (epäonnistuneelle) taksimonopolien kehittämiselle USA:n suurissa kaupungeissa. Yritys joutui lisääntyvän kritiikin kohteeksi läpinäkymättömien rahoitustransaktioiden yhteydessä ja Selden-patentin oikeushenkilönä. Vuosina 1901–1909 E.V.C. oli Columbia Automobile Companyn oikeudellinen seuraaja ja siten Columbia- ja Columbia Electric -ajoneuvojen valmistaja. Sen jälkeen nimestä luovuttiin. Mainittuja ajoneuvoja valmisti edelleen Columbia Automobilen seuraaja Columbia Motor Car Company vuoteen 1913 asti.
Yrityshistoria
Electric Vehicle Company
Saksalaissyntyinen innovaattori ja yrittäjä Isaac L. Rice (1850–1915) perusti vuonna 1888 Pennsylvanian Philadelphiaan akkuteknologiaan erikoistuneen yhtiön nimeltä Electric Storage Battery Company (E.S.B.). Yhtiö laajeni paikallisvirtalähteiden segmentissä markkinajohtajaksi.
Electric Vehicle Companyn (E.V.C.) perustaminen 27. syyskuuta 1897 oli Ricen seuraava askel, sillä yhtiön valmistamat sähkökäyttöiset hevosettomat fiakkerivaunut olivat tyypillisiä akkujen käyttäjiä. Electric Vehicle -merkkisiä maantieajoneuvoja valmistettiin vuosina 1897–1899.
Jo toukokuussa 1897 E.V.C. otti haltuunsa newyorkilaisen Electric Carriage & Wagon Companyn (E.C.W.C.). Yhtiön suunnittelijoina toimineet Henry G. Morris ja Pedro G. Salom olivat rakentaneet ensimmäisen, Electrobat-nimisen sähköautonsa jo vuonna 1894 ja heidän vuonna 1896 perustamansa yhtiö oli alallaan Yhdysvaltain ensimmäinen. Morris ja Salom Electric Wagon oli valmistanut hevosvetoisten Hansom-vaunujen arkkitehtuurille perustuneita, sähkökäyttöisiä Hansom Cab vaunuja vuokra-ajureiden (vossikka) käyttöön. Yrityskaupan yhteydessä Hansom Cab -auton piirrustukset, patentit ja valmistusoikeudet siirtyivät Ricelle.
Nykypäivän perspektiivistä nähtynä E.C.W.C:n liikeidea on ollut hyvin moderni, jopa aikaansa edellä. Hansom Cabien toimintasäde oli kovin rajallinen, vain 30 kilometriä. Tämän vuoksi yhtiöllä oli New York Cityn alueella usean huoltopisteen verkosto, jossa autoihin voitiin vaihtaa täyteen ladatut akut lennossa. Näin autojen käyttöastetta saatiin nostettua, kun aikaa ei kulunut akkujen lataamiseen eikä ajurin tekemään vaihtotyöhön. Hansom Cabeja ei myyty suoraan, vaan yhtiö liisasi niitä ammattilaiskäyttäjille
Lähteet
- David A. Kirsch: The Electric Vehicle and the Burden of History Rutgers University Press, 2000, ISBN 9780813528083
- Ernest Henry Wakefield: History of the Electric Automobile; Battery-Only Powered Cars, Society of Automotive Engineers, 1994 ISBN 9780768057911
- Beverly Rae Kimes & Henry Austin Clark: Standard Catalogue of American Cars 1805–1942, Krause Publications, 1996; ISBN 9780873414289
- Beverly Rae Kimes: Pioneers, Engineers, and Scoundrels: The Dawn of the Automobile in America, Society of Automotive Engineers, 2004, ISBN 9780768014310
- James J. Flink: America Adopts the Automobile - 1895–1910, MIT Press, 1970, ISBN 9780262060363
- James J. Flink, The Automobile Age, MIT Press, 1990, ISBN 9780262560559
- G. N. Georgano: Complete Encyclopedia of Motorcars, 1885 to the Present, Dutton Press, 1973, ISBN 9780525083511
