Ero sivun ”Venttiilikoneisto” versioiden välillä
(linkki polttomoottoriin) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]]. | '''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]]. | ||
| − | On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia | + | Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumiaan paremmin. |
| + | |||
| + | Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiilikoneisto on ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. | ||
| + | |||
| + | On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty. | ||
[[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan. | [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan. | ||
| + | |||
| + | == Katso myös == | ||
| + | * [[hydrauliset venttiilinnostimet]] | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009 | ||
{{Tynkä/Moottori}} | {{Tynkä/Moottori}} | ||
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Versio 24. heinäkuuta 2009 kello 15.21
Venttiilikoneisto sijaitsee polttomoottorin yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina sylinterinkanteen. Nokka-akseli sijaitsi ennen useimpien moottoreiden lohkossa (OHV), josta se työntötankojen ja muiden laitteiden avulla ohjasi venttiileitä.
Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumiaan paremmin.
Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiilikoneisto on ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden.
On myös olemassa niin sanottuja sivuventtiilimoottoreita. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.
Kaksitahtimoottoreissa ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.
Katso myös
Lähteet
- AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto 24.07.2009
|
Tämä moottoriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa AutoWikiä laajentamalla artikkelia. |
