Ero sivun ”Viskokytkin” versioiden välillä
(→Viskokytkimellä varustettuja autoja) |
|||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
* [[Porsche 911]] | * [[Porsche 911]] | ||
* [[Renault]] [[Renault Scénic|Scénic]] RX | * [[Renault]] [[Renault Scénic|Scénic]] RX | ||
| − | * | + | * |
* [[Suzuki]] [[Suzuki Baleno|Baleno]] | * [[Suzuki]] [[Suzuki Baleno|Baleno]] | ||
* [[Toyota]] [[Toyota RAV4|RAV4]] | * [[Toyota]] [[Toyota RAV4|RAV4]] | ||
Versio 6. toukokuuta 2008 kello 11.06
Viskokytkin (engl. VCU, viscous coupling unit) on nelivetotekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa etu- ja taka-akselin välillä. Viskokytkintä voidaan käyttää myös taka-akselin tasauspyörästössä huolehtimaan poikittaisesta voimantasauksesta (esim. Subarussa).
Sisällysluettelo
Rakenne ja toiminta
Viskokytkin on teknisesti varsin yksinkertainen. Fyysisesti suhteellisen pienikokoisella kytkimellä on ollut helppo muuttaa etu- tai takavetoinen auto nelivetoiseksi, joten rakenteella onkin ollut suuri merkitys nelivedon yleistymiselle henkilöautoissa. Viskokytkimellä varustetussa autossa ei tarvita erillistä keskitasauspyörästöä.
Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa.
Kytkimen kuoren sisällä on levypakka (peräkkäisiä lamelleja), joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulostuloakseliin. Lamellien välissä on viskositeettiominaisuuksiltaan sopivaa silikoniöljyä. Kytkimen toiminta perustuu siihen, että sisään- ja ulostuloakselien pyörimisnopeuserosta johtuen silikoniöljy leikkautuu lamellien välissä ja alkaa lämpenemään ja jäykistymään, jolloin se kytkee sisään- ja ulostulopuolet toisiinsa. Tällöin myös paine kotelon sisällä kasvaa ja levyt puristavat levyjä kiinni toisiinsa. Vastaavasti kun akselin pyörimisnopeus palautuu yhtäsuureksi, muuttuu neste takaisin juoksevaksi.
Viskokytkimen lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa mm. lamellien lukumäärällä, niiden urituksella ja rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä.
Kehitys
Ensimmäinen eurooppalainen nelivetoauto oli Jensen Interceptor, jossa jo vuonna 1966 käytettiin viskokytkintä. Myös ensimmäiset henkilöautoissa laajemminkin käytetyt nelivetojärjestelmät ovat nimenomaan viskokytkimellä varustettuja (esim. Lancia Delta HF Integrale vuonna 1987). Myös Volkswageneissa aikaisemmin käytetyt syncro-nelivedot perustuvat viskokytkimeen.
Ominaisuuksia
Normaalitilanteessa moottorin tuottama voima menee kokonaan ensisijaisesti vetäville pyörille, yleensä etupyörille. Viskokytkimen avulla voimasta voidaan jakaa toiselle akselille korkeintaan puolet. Viskokytkimellä on siis mahdollista saavuttaa sama suhde (50/50) kuin perinteisillä lukoilla varustetussa nelivedossa.
Viskokytkimen ongelmana voidaan mainita sen välillä epätasainen toiminta. Kytkin on täysin riippumaton järjestelmän ulkopuolisesta ohjauksesta ja näin ollen sen toiminta käytännössä ei ole aina aivan haluttua. Lisäksi viskokytkimen toiminta on jossain tilanteissa hidasta, mikä voi aiheuttaa autolle ennen viskon kytkeytymistä normaalin yli- tai aliohjautuvan käytöksen. Joissain autoissa (esim. Land Rover Freelander) tätä ominaisuutta on pyritty elinoimaan viskokytkimessä olevalla esijännityksellä, jolloin taakse välittyy joka tilanteessa hieman voimaa.
Nykyään viskokytkimet on usein korvattu samantapaisella Haldex-kytkimellä, joka perustuu öljyn jäykistymisen sijaan elektronisesti ohjattuun öljynpaineeseen.
Viskokytkimellä varustettua autoa voidaan hinata ainoastaan niin, että molemmat akselit ovat maassa. Mikäli toinen akseli on kohotettu esim. hinausauton telineelle ja toinen maassa, pyrkii kytkin pyörittämään maassa olevien renkaiden pyöriessä myös ylhäällä olevia pyöriä. Ongelmia aiheutuu myös silloin, jos autoon on asennettu eteen ja taakse halkaisijaltaan eri kokoiset renkaat.
Yksinkertaisena ratkaisuna viskokytkin vaatii vähäistä huoltoa. Kuluvia osia ei ole juuri ollenkaan, vain sisääntuloakselissa sijaitsevissa laipantiiviisteissa voi kulumista hieman tapahtua.
