Ero sivun ”Käynnistyskampi” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Käynnistyskampi''' on moottorin käynnistämiseen tarkoitettu kampi, jota ei nykyautoissa enää käytetä. Käynnistyskammella moottori pyöritettiin käyntiin. Vanhoissa auto...) |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa [[Arnold]]-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin. | Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa [[Arnold]]-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin. | ||
| − | Vuonna 1912 [[Cadillac]] toi markkinoille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen auton, jossa oli käynnistyskammen sijasta sähkökäynnistys. | + | Vuonna 1912 [[Cadillac]] toi markkinoille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen auton, jossa oli käynnistyskammen sijasta sähkökäynnistys. Starttimoottorit yleistyivät autoissa 1920- ja 1930-luvulla. Sähkökäynnistyksestä huolimatta käynnistyskammen käyttömahdollisuus säilyi pitkään. |
| − | + | [[Peugeot 302]]:n (1937–1938) etusäleikössä oli 302-logo, jonka nollan läpi voitiin työntää sisään käynnistyskampi. 1959 Vauxhall Veloxin varusteista puuttui käynnistyskampi, mitä Tekniikan Maailma 4/1959 piti epäkohtana. | |
| + | |||
| + | 1950-luvulla länsimaissa ei enää valmistettu käynnistyskammella käyntiin veivattavia autoja. Monissa autoissa kuitenkin säilyi veivin käyttömahdollisuus pitkään. Esimerkiksi 1960-luvun [[Hillman Imp]]in vakiovarusteisiin kuului myös käynnistyskampi. Viimeisin Suomessa myyty veivin käyttömahdollisuudella (ja käynnistyskammella) varustettu henkilöauto oli Lada 1200L (VAZ-21013). | ||
| + | |||
| + | Esimerkiksi seuraavissa 1960-luvun autoissa käynnistyskampi oli vakiovaruste: | ||
| + | * [[Renault Dauphine]] | ||
| + | * [[Peugeot 403]] | ||
| + | * [[Moskvich 407]] | ||
| + | * [[Prince Gloria]] (1959–1967) | ||
| + | * [[GAZ-21 Volga]] (1956–1971) | ||
=== Katso myös: === | === Katso myös: === | ||
Versio 11. helmikuuta 2018 kello 20.19
Käynnistyskampi on moottorin käynnistämiseen tarkoitettu kampi, jota ei nykyautoissa enää käytetä. Käynnistyskammella moottori pyöritettiin käyntiin. Vanhoissa autoissa ei ollut sähköistä starttimoottoria, ne käynnistettiin veivaamalla moottori käyntiin suoraan kampiakselin päästä.
Historia
Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa Arnold-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin.
Vuonna 1912 Cadillac toi markkinoille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen auton, jossa oli käynnistyskammen sijasta sähkökäynnistys. Starttimoottorit yleistyivät autoissa 1920- ja 1930-luvulla. Sähkökäynnistyksestä huolimatta käynnistyskammen käyttömahdollisuus säilyi pitkään.
Peugeot 302:n (1937–1938) etusäleikössä oli 302-logo, jonka nollan läpi voitiin työntää sisään käynnistyskampi. 1959 Vauxhall Veloxin varusteista puuttui käynnistyskampi, mitä Tekniikan Maailma 4/1959 piti epäkohtana.
1950-luvulla länsimaissa ei enää valmistettu käynnistyskammella käyntiin veivattavia autoja. Monissa autoissa kuitenkin säilyi veivin käyttömahdollisuus pitkään. Esimerkiksi 1960-luvun Hillman Impin vakiovarusteisiin kuului myös käynnistyskampi. Viimeisin Suomessa myyty veivin käyttömahdollisuudella (ja käynnistyskammella) varustettu henkilöauto oli Lada 1200L (VAZ-21013).
Esimerkiksi seuraavissa 1960-luvun autoissa käynnistyskampi oli vakiovaruste:
- Renault Dauphine
- Peugeot 403
- Moskvich 407
- Prince Gloria (1959–1967)
- GAZ-21 Volga (1956–1971)
