Ero sivun ”Nationale Automobil-Gesellschaft” versioiden välillä
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Yrityshistoria == | == Yrityshistoria == | ||
| + | [[Tiedosto:NAG 1900.jpg|right|thumb|250px|NAG 1900]] | ||
| + | [[Tiedosto:NAG 14 PS Lastzug 1905.jpg|right|thumb|250px|NAG 14PS ja perävaunu vuodelta 1905]] | ||
<gallery widths=250> | <gallery widths=250> | ||
Tiedosto:NAG logo 1.gif | Tiedosto:NAG logo 1.gif | ||
| Rivi 21: | Rivi 23: | ||
Vuonna 1901 Emil Rathenau perusti poikansa, AEG:n johtajana toimineen Walterin kanssa ''Neue Automobil-Gesellschaft AG (N.A.G.)'' -nimisen yhtiön, joka aloitti toimintansa AEG:n Oberspreen kaapelitehtaan tiloissa. Saman vuoden aikana AEG osti AAG:n ja sulautti sen NAG:hen. Vuonna 1902 NAG osti vaunutehdas [[Kühlstein]]in ajoneuvotuotannon.<ref>Wolfgang H. Gebhardt, Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Weltbild-Verlag, Augsburg 1994, ISBN 3-89350-811-2</ref> | Vuonna 1901 Emil Rathenau perusti poikansa, AEG:n johtajana toimineen Walterin kanssa ''Neue Automobil-Gesellschaft AG (N.A.G.)'' -nimisen yhtiön, joka aloitti toimintansa AEG:n Oberspreen kaapelitehtaan tiloissa. Saman vuoden aikana AEG osti AAG:n ja sulautti sen NAG:hen. Vuonna 1902 NAG osti vaunutehdas [[Kühlstein]]in ajoneuvotuotannon.<ref>Wolfgang H. Gebhardt, Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Weltbild-Verlag, Augsburg 1994, ISBN 3-89350-811-2</ref> | ||
| + | |||
| + | N.A.G. lähti liikkeelle laajalla paletilla; tuotantoon kuului aluksi henkilö- ja [[pakettiautoja]], mutta jo vuonna 1903 yhtiö aloitti myös [[Kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]jen valmistuksen. Itsenäisenä osakeyhtiönä toimintansa aloittaneesta NAG:sta tehtiin vuonna 1908 AEG:n tytäryhtiö. Vuonna 1915 yhtiön nimeksi muutettiin ''Nationale Automobil-Gesellschaft AG''.<ref>''Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus'', Band 1, S. 126–131</ref> | ||
Vuosien 1915 – 17 aikana NAG rakennutti itselleen tehdastilat Berliinin Oberschöneweideen. Osoitteessa Ostendstraße 1-14 sijaitseva rakennus on nykyisin suojeltu.<ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/denkmal/liste_karte_datenbank/de/denkmaldatenbank/daobj.php?obj_dok_nr=09020161 Eintrag in der Berliner Landesdenkmalliste - stadtentwicklung.berlin.de]</ref> | Vuosien 1915 – 17 aikana NAG rakennutti itselleen tehdastilat Berliinin Oberschöneweideen. Osoitteessa Ostendstraße 1-14 sijaitseva rakennus on nykyisin suojeltu.<ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/denkmal/liste_karte_datenbank/de/denkmaldatenbank/daobj.php?obj_dok_nr=09020161 Eintrag in der Berliner Landesdenkmalliste - stadtentwicklung.berlin.de]</ref> | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1919, Saksan talouden liukuessa alamäkeä, [[Hansa-Automobil]] ja ''Norddeutschen Automobil und Motoren AG (NAMAG)'' fuusioituivat [[Hansa-Lloyd]]-yhtiöksi, joka yhdessä NAG:n ja brandenburgilaisen [[Brennabor]]in kanssa muodostivat kartellin nimeltä ''Gemeinschaft Deutscher Automobilfabriken (GDA)'', jonka tarkoituksena oli estää yhtiöiden keskinäinen kilpailu ja taata kaikille edes jonkinlaiset markkinat. Myöhemmin kartelliin littyivät vielä [[Helios Automobilbau]] sekä [[Hannoversche Waggonfabrik]] (Hawa). Vaikka GDA oli perustettu myyntiorganisaatioksi, sen sateenvarjon alla yhtiöt vaihtoivat jonkin verran myös teknisiä suunnitelmia. Kartelli purkautui vuonna 1929.<ref>''Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus'', Band 2a, S. 8.</ref> | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1926 Unkarissa alettiin valmistaa [[hyötyajoneuvo]]ja N.A.G:n lisenssillä. Vuonna 1927 N.A.G. osti sähkötarvikeyhtiö ''Siemens-Schukertin'' omistaman berliiniläisen [[Protos]]-autotehtaan. Autojen markkinanimeksi tuli ''NAG-Protos''. Saman vuoden aikana NAG osti chemnitzlaisen [[Presto-Werke|Presto]]-yhtiön, tämän kaupan mukana NAG:n omistukseen siirtyi myös Preston paria vuotta aiemmin ostama leipzigilainen [[Dux]]. Näiden autojen markkinanimeksi tuli ''NAG-Presto''.<ref>''Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus'', Band 2b, S. 133–135.</ref> | ||
| + | |||
| + | Vaikka NAG oli vuonna 1930 Saksan toiseksi suurin hyötyajoneuvovalmistaja, [[Daimler-Benz]]in ollessa ykkönen, sen taloudellinen tila ei ollut hyvä. Yhtiötä rasittivat 1920-luvun lopun yritysostot sekä kehitteillä olleen [[rekkaveturi]]n aiheuttamat suunnittelukulut. Oman varjonsa tulevaisuudelle loi vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahduksen synnyttämä suuri lama. Vuonna 1931 NAG ja braunschweigilainen [[Büssing AG]] fuusioitiin ja niistä muodostettiin ''Büssing-NAG, Vereinigte Nutzkraftwagen AG'' -niminen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsi Ala-Saksin Braunschweigissa. Henkilöautojen valmistus Berliinin Oberschöneweidessa lopetettiin saman vuoden aikana. Vuoden 1932 loppuun mennessä NAG:n hyötyajoneuvovalmistus oli siirtynyt Büssingille ja yhtiön nimeksi muutettiin yksinkertaisempi ''Büssing-NAG''. Tämä oli myös yhtiön valmistamien hyötyajoneuvojen markkinanimenä vuoteen 1949 asti. | ||
| + | |||
| + | [[Auto Union AG]] osti Dux- ja Presto -tehtaat. NAG:n entinen päärakennus Berliinin Oberschöneweidessa siirtyi emoyhtiö AEG:n hallintaan. 1930-luvulta lähtien AEG:n tytäryhtiö Telefunken kehitti ja valmisti siellä radio- ja tutkalaitteistojen elektroniputkia. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehityshallinto otti tehtaan haltuunsa. Se luovutettiin vuonna 1952 DDR:n valtion omistukseen, jolloin siitä tehtiin televisiotehdas. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 31. toukokuuta 2017 kello 21.06
| Nationale Automobil-Gesellschaft (NAG) | |
|---|---|
| |
| Yrityksen perustuspaikka |  Saksa, Berliini
|
| Toiminnassa | 1901 – 1934 |
| Yhtiön kohtalo | Fuusio Heinrich Büssing Automobilwerke AG:n kanssa vuonna 1931 |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | |
| Seuraaja | |
Neue Automobil-Gesellschaft AG (N.A.G. tai NAG) oli Berliinin Oberschöneweideen vuonna 1901 perustettu moottoriajoneuvoja valmistanut yhtiö. Vuodesta 1915 eteenpäin yhtiön nimenä oli Nationale Automobil-Gesellschaft. Vuonna 1930 talousvaikeuksissa ollut NAG fuusioitui Büssing-yhtiön kanssa ja ne muodostivat Büssing-NAG Vereinigte Nutzkraftwagenwerke AG:n.
Yrityshistoria
1800-1900-lukujen taitteessa sähkölaitteita valmistaneen AEG-yhtiön perustaja Emil Rathenau kiinnostui moottoriajoneuvoista. Erityisesti hänen huomionsa kiinnittyi berliiniläisen Allgemeine Automobil-Gesellschaft Berlin (AAG) -yhtiön valmistamaan pieneen autoon, joka tunnetaan Saksassa sunnittelijansa nimen mukaan Klingenberg-Wagenina. Vuonna 1899 perustettu AAG toimi oman tuotantonsa ohessa nürnbergiläisen Elektrizitäts-Aktiengesellschaft, vormals Schuckert & Co:n valmistamien sähköautojen myyntiedustajana.
Vuonna 1901 Emil Rathenau perusti poikansa, AEG:n johtajana toimineen Walterin kanssa Neue Automobil-Gesellschaft AG (N.A.G.) -nimisen yhtiön, joka aloitti toimintansa AEG:n Oberspreen kaapelitehtaan tiloissa. Saman vuoden aikana AEG osti AAG:n ja sulautti sen NAG:hen. Vuonna 1902 NAG osti vaunutehdas Kühlsteinin ajoneuvotuotannon.[1]
N.A.G. lähti liikkeelle laajalla paletilla; tuotantoon kuului aluksi henkilö- ja pakettiautoja, mutta jo vuonna 1903 yhtiö aloitti myös kuorma- ja linja-autojen valmistuksen. Itsenäisenä osakeyhtiönä toimintansa aloittaneesta NAG:sta tehtiin vuonna 1908 AEG:n tytäryhtiö. Vuonna 1915 yhtiön nimeksi muutettiin Nationale Automobil-Gesellschaft AG.[2]
Vuosien 1915 – 17 aikana NAG rakennutti itselleen tehdastilat Berliinin Oberschöneweideen. Osoitteessa Ostendstraße 1-14 sijaitseva rakennus on nykyisin suojeltu.[3]
Vuonna 1919, Saksan talouden liukuessa alamäkeä, Hansa-Automobil ja Norddeutschen Automobil und Motoren AG (NAMAG) fuusioituivat Hansa-Lloyd-yhtiöksi, joka yhdessä NAG:n ja brandenburgilaisen Brennaborin kanssa muodostivat kartellin nimeltä Gemeinschaft Deutscher Automobilfabriken (GDA), jonka tarkoituksena oli estää yhtiöiden keskinäinen kilpailu ja taata kaikille edes jonkinlaiset markkinat. Myöhemmin kartelliin littyivät vielä Helios Automobilbau sekä Hannoversche Waggonfabrik (Hawa). Vaikka GDA oli perustettu myyntiorganisaatioksi, sen sateenvarjon alla yhtiöt vaihtoivat jonkin verran myös teknisiä suunnitelmia. Kartelli purkautui vuonna 1929.[4]
Vuonna 1926 Unkarissa alettiin valmistaa hyötyajoneuvoja N.A.G:n lisenssillä. Vuonna 1927 N.A.G. osti sähkötarvikeyhtiö Siemens-Schukertin omistaman berliiniläisen Protos-autotehtaan. Autojen markkinanimeksi tuli NAG-Protos. Saman vuoden aikana NAG osti chemnitzlaisen Presto-yhtiön, tämän kaupan mukana NAG:n omistukseen siirtyi myös Preston paria vuotta aiemmin ostama leipzigilainen Dux. Näiden autojen markkinanimeksi tuli NAG-Presto.[5]
Vaikka NAG oli vuonna 1930 Saksan toiseksi suurin hyötyajoneuvovalmistaja, Daimler-Benzin ollessa ykkönen, sen taloudellinen tila ei ollut hyvä. Yhtiötä rasittivat 1920-luvun lopun yritysostot sekä kehitteillä olleen rekkaveturin aiheuttamat suunnittelukulut. Oman varjonsa tulevaisuudelle loi vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahduksen synnyttämä suuri lama. Vuonna 1931 NAG ja braunschweigilainen Büssing AG fuusioitiin ja niistä muodostettiin Büssing-NAG, Vereinigte Nutzkraftwagen AG -niminen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsi Ala-Saksin Braunschweigissa. Henkilöautojen valmistus Berliinin Oberschöneweidessa lopetettiin saman vuoden aikana. Vuoden 1932 loppuun mennessä NAG:n hyötyajoneuvovalmistus oli siirtynyt Büssingille ja yhtiön nimeksi muutettiin yksinkertaisempi Büssing-NAG. Tämä oli myös yhtiön valmistamien hyötyajoneuvojen markkinanimenä vuoteen 1949 asti.
Auto Union AG osti Dux- ja Presto -tehtaat. NAG:n entinen päärakennus Berliinin Oberschöneweidessa siirtyi emoyhtiö AEG:n hallintaan. 1930-luvulta lähtien AEG:n tytäryhtiö Telefunken kehitti ja valmisti siellä radio- ja tutkalaitteistojen elektroniputkia. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehityshallinto otti tehtaan haltuunsa. Se luovutettiin vuonna 1952 DDR:n valtion omistukseen, jolloin siitä tehtiin televisiotehdas.
Lähteet
- ↑ Wolfgang H. Gebhardt, Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Weltbild-Verlag, Augsburg 1994, ISBN 3-89350-811-2
- ↑ Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Band 1, S. 126–131
- ↑ Eintrag in der Berliner Landesdenkmalliste - stadtentwicklung.berlin.de
- ↑ Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Band 2a, S. 8.
- ↑ Die Geschichte des deutschen Lkw-Baus, Band 2b, S. 133–135.
