Ero sivun ”George B. Selden” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: right|thumb|250px|George B. Selden n. vuonna 1871 '''George Baldwin Selden''' (14. syyskuuta 1846 – 17. tammikuuta 1922) oli amerikkalai...) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Henkilöhistoria == | == Henkilöhistoria == | ||
| − | George Selden opiskeli lyhyesti Rochesterin yliopistossa New Yorkissa, ennen kuin lopetti sen kesken ja värväytyi Unionin armeijan kuudenteen ratsuväkirykmenttiin. Tämä ei ollut hänen isänsä mieleen. Tuomari Henry R. Selden, joka oli merkittävä republikaanien asianajaja, veteli joistakin naruista ja onnistui vapauttamaan Georgen sitoumuksestaan ja ilmoittautumaan Yaleen. George ei pärjännyt oikeustieteen opinnoissaan Yalessa hyvin, hän viihtyi mieluummin ''Sheffield scientific schoolin'' tarjoamissa teknisissä tutkimuksissa. George kuitenkin onnistui läpäisemään opintonsa ja vuonna 1871 hän | + | George Selden opiskeli lyhyesti Rochesterin yliopistossa New Yorkissa, ennen kuin lopetti sen kesken ja värväytyi Unionin armeijan kuudenteen ratsuväkirykmenttiin. Tämä ei ollut hänen isänsä mieleen. Tuomari Henry R. Selden, joka oli merkittävä republikaanien asianajaja, veteli joistakin naruista ja onnistui vapauttamaan Georgen sitoumuksestaan ja ilmoittautumaan Yaleen. George ei pärjännyt oikeustieteen opinnoissaan Yalessa hyvin, hän viihtyi mieluummin ''Sheffield scientific schoolin'' tarjoamissa teknisissä tutkimuksissa. George kuitenkin onnistui läpäisemään opintonsa ja vuonna 1871 hän sai lakimiehen oikeudet New Yorkin osavaltiossa ja liittyi isänsä asianajotoimistoon. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin ''Clara Drake Woodruffin'' kanssa. Perheellä oli neljä lasta. Tekniikkaa kohtaan kokemansa mielenkinnon pohjalta Selden jatkoi harrastelijana tai puoliammattimaisena innovaattorina. Selde asui perheensä kanssa 1870-luvun loppuun saakka hänen vanhempiensa talossa, jonka kellarityöpajassa hän suunnitteli muun muassa kirjoituskoneen ja koneen tynnyrirenkaiden valmistukseen. |
| + | |||
| + | Vuonna 1878 hän avasi oman asianajotoimiston. Asiakkaidensa joukossa oli valokuvauksen pioneeri ''George Eastman'', joka oli vielä tuolloin tuntematon ja jota hän edusti patenttiasioissa. Eastman työskenteli samassa rakennuksessa, jossa Selden oli vuokrannut toimistonsa. | ||
| + | |||
| + | == Selden-patentti == | ||
| + | === Selden ''Road Engine'' === | ||
| + | {{Pääartikkeli|Selden Road Engine}} | ||
| + | [[Tiedosto:Selden Road Engine.jpg|right|thumb|250px|Jälkikäteen valmistettu Selden Road Engine.]] | ||
| + | |||
| + | Selden esitteli rumpurengaskonettaan vuoden 1876 maailmannäyttelyssä Philadelphiassa. Siellä hän tutustui [[George Brayton]]in uuteen [[kaasumoottori]]in. Alkuperäinen 1800-luvun Brayton-moottori on [[kaksitahtimoottori]], jossa ympäröivä ilma vedetään mäntäkompressoriin, jossa se puristetaan. Paineilma kulkee sitten sekoituskammion läpi, jossa siihen lisätään polttoainetta. Paineistettu ilma- ja polttoaineseos sytytetään paisuntasylinterissä, jolloin energia vapautuu ja työntää männän liikkeeseen. Brayton-moottori ei vaadi sytytystulppia ja se on yksi dieselmoottorin edeltäjistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Clas von Bell| Osoite = https://autotoday.fi/historian-havinaa-meille-tutun-oljyn-ja-sen-hyodyntamisen-hammastyttavaa-historiaa/| Nimeke = Historian havinaa: Meille tutun öljyn ja sen hyödyntämisen hämmästyttävää historiaa| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Autotoday| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 7.12.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 29.1.2022}}</ref> | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1877, 12 vuotta ennen kuin [[Karl Benz]]ille tai [[Gottlieb Daimler]]ille myönnettiin keisarillinen patentti, Selden alkoi suunnitella maantieajoneuvoa. Seldenin työllä Braytonin moottorin parantamiseksi oli merkittävä vaikutus polttomoottorin kehittämiseen. Hän onnistui tekemään moottorista kevyemmän ja yksinkertaisemman. Joulukuussa 1877 hän vei suunnitelmansa Frank Clementin konepajalle New Yorkin Rochesteriin. Toukokuussa 1878 moottori oli käynnissä, vaikkakaan ei tyydyttävästi. 172,4 kg:n (380 paunaa) ppainoinen kolmisylinterinen moottori tuotti tehoa noin tuotti 2 hevosvoimaa (1,4 kW). Seldenillä oli nyt polttomoottori, joka oli tarpeeksi kevyt maantieajoneuvolle, mutta täydellinen ajoneuvo rakennettiin vasta vuosia patentin myöntämisen jälkeen. Ilman jatkuvilla muutoksilla itse aiheuttamaansa patentin viivästymistä, Seldonin ''Road engine'' olisi ollut maailman ensimmäinen maantieauto. Road enginessä oli kaksiportainen [[vaihteisto]] ja peruutusvaihde. Vaihteistoa käytettiin käsipyörillä, jotka sijaitsivat omassa pylväässään ohjauspylvään vieressä. Ohjauspyörän käyttö oli myös hyvin nykyaikainen ratkaisu, joka yleistyi vasta vuoden 1900 jälkeen. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
* James J. Flink: ''The Automobile Age'', The MIT Press, 1990, ISBN 9780262560559 | * James J. Flink: ''The Automobile Age'', The MIT Press, 1990, ISBN 9780262560559 | ||
| + | * William Greenleaf: ''Monopoly on Wheels: Henry Ford and the Selden Automobile Patent'', Great Lakes Books / Wayne State University Press, ISBN 9780814335123 | ||
<references/> | <references/> | ||
[[Luokka:Henkilöt]] | [[Luokka:Henkilöt]] | ||
[[Luokka:Yhdysvallat]] | [[Luokka:Yhdysvallat]] | ||
Versio 29. tammikuuta 2022 kello 17.06
George Baldwin Selden (14. syyskuuta 1846 – 17. tammikuuta 1922) oli amerikkalainen lakimies ja innovaattori, jolle myönnettiin auton patentti USA:ssa vuonna 1895.
Sisällysluettelo
Henkilöhistoria
George Selden opiskeli lyhyesti Rochesterin yliopistossa New Yorkissa, ennen kuin lopetti sen kesken ja värväytyi Unionin armeijan kuudenteen ratsuväkirykmenttiin. Tämä ei ollut hänen isänsä mieleen. Tuomari Henry R. Selden, joka oli merkittävä republikaanien asianajaja, veteli joistakin naruista ja onnistui vapauttamaan Georgen sitoumuksestaan ja ilmoittautumaan Yaleen. George ei pärjännyt oikeustieteen opinnoissaan Yalessa hyvin, hän viihtyi mieluummin Sheffield scientific schoolin tarjoamissa teknisissä tutkimuksissa. George kuitenkin onnistui läpäisemään opintonsa ja vuonna 1871 hän sai lakimiehen oikeudet New Yorkin osavaltiossa ja liittyi isänsä asianajotoimistoon. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin Clara Drake Woodruffin kanssa. Perheellä oli neljä lasta. Tekniikkaa kohtaan kokemansa mielenkinnon pohjalta Selden jatkoi harrastelijana tai puoliammattimaisena innovaattorina. Selde asui perheensä kanssa 1870-luvun loppuun saakka hänen vanhempiensa talossa, jonka kellarityöpajassa hän suunnitteli muun muassa kirjoituskoneen ja koneen tynnyrirenkaiden valmistukseen.
Vuonna 1878 hän avasi oman asianajotoimiston. Asiakkaidensa joukossa oli valokuvauksen pioneeri George Eastman, joka oli vielä tuolloin tuntematon ja jota hän edusti patenttiasioissa. Eastman työskenteli samassa rakennuksessa, jossa Selden oli vuokrannut toimistonsa.
Selden-patentti
Selden Road Engine
Pääartikkeli: Selden Road Engine
Selden esitteli rumpurengaskonettaan vuoden 1876 maailmannäyttelyssä Philadelphiassa. Siellä hän tutustui George Braytonin uuteen kaasumoottoriin. Alkuperäinen 1800-luvun Brayton-moottori on kaksitahtimoottori, jossa ympäröivä ilma vedetään mäntäkompressoriin, jossa se puristetaan. Paineilma kulkee sitten sekoituskammion läpi, jossa siihen lisätään polttoainetta. Paineistettu ilma- ja polttoaineseos sytytetään paisuntasylinterissä, jolloin energia vapautuu ja työntää männän liikkeeseen. Brayton-moottori ei vaadi sytytystulppia ja se on yksi dieselmoottorin edeltäjistä.[1]
Vuonna 1877, 12 vuotta ennen kuin Karl Benzille tai Gottlieb Daimlerille myönnettiin keisarillinen patentti, Selden alkoi suunnitella maantieajoneuvoa. Seldenin työllä Braytonin moottorin parantamiseksi oli merkittävä vaikutus polttomoottorin kehittämiseen. Hän onnistui tekemään moottorista kevyemmän ja yksinkertaisemman. Joulukuussa 1877 hän vei suunnitelmansa Frank Clementin konepajalle New Yorkin Rochesteriin. Toukokuussa 1878 moottori oli käynnissä, vaikkakaan ei tyydyttävästi. 172,4 kg:n (380 paunaa) ppainoinen kolmisylinterinen moottori tuotti tehoa noin tuotti 2 hevosvoimaa (1,4 kW). Seldenillä oli nyt polttomoottori, joka oli tarpeeksi kevyt maantieajoneuvolle, mutta täydellinen ajoneuvo rakennettiin vasta vuosia patentin myöntämisen jälkeen. Ilman jatkuvilla muutoksilla itse aiheuttamaansa patentin viivästymistä, Seldonin Road engine olisi ollut maailman ensimmäinen maantieauto. Road enginessä oli kaksiportainen vaihteisto ja peruutusvaihde. Vaihteistoa käytettiin käsipyörillä, jotka sijaitsivat omassa pylväässään ohjauspylvään vieressä. Ohjauspyörän käyttö oli myös hyvin nykyaikainen ratkaisu, joka yleistyi vasta vuoden 1900 jälkeen.
Lähteet
- James J. Flink: The Automobile Age, The MIT Press, 1990, ISBN 9780262560559
- William Greenleaf: Monopoly on Wheels: Henry Ford and the Selden Automobile Patent, Great Lakes Books / Wayne State University Press, ISBN 9780814335123
- ↑ Clas von Bell: Historian havinaa: Meille tutun öljyn ja sen hyödyntämisen hämmästyttävää historiaa – Autotoday, 7. joulukuu 2020. Viitattu: 29. tammikuu 2022.
