Ero sivun ”Vapaastihengittävä moottori” versioiden välillä
(ClPrnONvvTBsubl) |
p (Suojasi sivun Vapaastihengittävä moottori: Jatkuva mainoslinkkien lisääminen ([edit=autoconfirmed] (vanhenee 14. maaliskuuta 2011 kello 10.23) [move=autoconfirmed] (vanhenee 14. maaliskuuta 2011 kello 10.23))) |
||
| (11 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | '''Vapaastihengittävä polttomoottori''' (puhekielessä vapari) tarkoittaa moottoria jossa ei ole [[ahdin]]ta. Vaparin [[lastu|lastuvirityksessä]] ei saada niin suurta hyötyä kuin ahdettujen moottorien lastuvirityksestä. Vapaastihengittävää moottoria viritetään perinteisin keinoin, katso [[Viritys]]. | |
| + | |||
| + | Suurin osa autojen [[Bensiinimoottori|bensiinimoottoreista]] on vapaastihengittäviä. Kuitenkin turbot ja mekaanisesti ahdetut moottorit ovat aika ajoin olleet suosittuja (1980-luvun loppu ja 2000-luku). Suurin osa [[Dieselmoottori|dieselmoottoreista]] käyttää kuitenkin turboahtimia, koska vapaastihengittävänä dieselit eivät käytännössä pysty tarjoamaan käytännöllistä teho/paino suhdetta nykyisillä automarkkinoilla. Dieseleissä ahtaminen myös parantaa hyötysuhdetta ja pienentää kulutusta. | ||
| + | |||
| + | Ilma tai polttoaine/ilma-seos imetään [[Sylinteri|sylintereihin]] normaalilla ilmakehän paineella avaamalla imu[[venttiili]](t). Sylinteriin kehitetään alipaine [[Mäntä|männän]] liikkeellä, joka suuntautuu poispäin venttiileistä (tehden näin tilaa sisääntulevalle ilmalle). Joissakin tapauksissa alipaineen syntyä tehostetaan pakokaasujen poistonopeuden ja pakoventtiilin tarkalla ajoituksella. | ||
| + | |||
| + | Viritetty [[pakosarja]] voi auttaa tässä mutta toimii käytännössä kapealla kierrosalueella ja on siksi käyttökelpoisin erittäin suorituskykyisissä autoissa, lentokoneissa ja helikoptereissa. | ||
| + | |||
| + | Monissa vapaastihengittävissä moottoreissa käytetään muuttuvapituuksista [[imusarja]]a, jolla saadaan aikaan lievä ahtamisefekti (Helmholtz Resonance), tätä ei kuitenkaan pidetä todellisena ahtamisena. | ||
| + | |||
| + | Vapaastihengittävä moottori antaa vähemmän tehoa kuin vastaavan kokoinen ahdettu moottori. Se on halvempi valmistaa ja yleisesti ottaen parempi polttoainetaloudeltaan. Lyhenteitä NA tai N/A (naturally-aspirated tai normally aspirated) käytetään usein ulkomaisissa julkaisuissa kuvaamaan vapaastihengittävää moottoria | ||
| + | |||
| + | == Katso myös == | ||
| + | |||
| + | *[[Ahdin]] | ||
| + | *[[Kaasutin]] | ||
| + | *[[Ruiskutusjärjestelmät]] | ||
| + | |||
| + | {{enWikipedia|Naturally-aspirated_engine}} | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Nykyinen versio 14. helmikuuta 2011 kello 13.23
Vapaastihengittävä polttomoottori (puhekielessä vapari) tarkoittaa moottoria jossa ei ole ahdinta. Vaparin lastuvirityksessä ei saada niin suurta hyötyä kuin ahdettujen moottorien lastuvirityksestä. Vapaastihengittävää moottoria viritetään perinteisin keinoin, katso Viritys.
Suurin osa autojen bensiinimoottoreista on vapaastihengittäviä. Kuitenkin turbot ja mekaanisesti ahdetut moottorit ovat aika ajoin olleet suosittuja (1980-luvun loppu ja 2000-luku). Suurin osa dieselmoottoreista käyttää kuitenkin turboahtimia, koska vapaastihengittävänä dieselit eivät käytännössä pysty tarjoamaan käytännöllistä teho/paino suhdetta nykyisillä automarkkinoilla. Dieseleissä ahtaminen myös parantaa hyötysuhdetta ja pienentää kulutusta.
Ilma tai polttoaine/ilma-seos imetään sylintereihin normaalilla ilmakehän paineella avaamalla imuventtiili(t). Sylinteriin kehitetään alipaine männän liikkeellä, joka suuntautuu poispäin venttiileistä (tehden näin tilaa sisääntulevalle ilmalle). Joissakin tapauksissa alipaineen syntyä tehostetaan pakokaasujen poistonopeuden ja pakoventtiilin tarkalla ajoituksella.
Viritetty pakosarja voi auttaa tässä mutta toimii käytännössä kapealla kierrosalueella ja on siksi käyttökelpoisin erittäin suorituskykyisissä autoissa, lentokoneissa ja helikoptereissa.
Monissa vapaastihengittävissä moottoreissa käytetään muuttuvapituuksista imusarjaa, jolla saadaan aikaan lievä ahtamisefekti (Helmholtz Resonance), tätä ei kuitenkaan pidetä todellisena ahtamisena.
Vapaastihengittävä moottori antaa vähemmän tehoa kuin vastaavan kokoinen ahdettu moottori. Se on halvempi valmistaa ja yleisesti ottaen parempi polttoainetaloudeltaan. Lyhenteitä NA tai N/A (naturally-aspirated tai normally aspirated) käytetään usein ulkomaisissa julkaisuissa kuvaamaan vapaastihengittävää moottoria
Katso myös[muokkaa]
Lähde[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Naturally-aspirated_engine-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
