Ero sivun ”Välikaasu” versioiden välillä
p |
|||
| (3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Välikaasu ja kaksoispoljenta ovat tekniikoita, joita käytetään vaihteen vaihtamiseen synkronoimattomalla | + | '''Välikaasu''' ja '''kaksoispoljenta''' ovat tekniikoita, joita käytetään vaihteen vaihtamiseen synkronoimattomalla [[vaihteisto]]lla. Tekniikoita voi käyttää myös synkronoidun vaihteiston kanssa. |
| − | |||
| − | + | Välikaasuksi kutsutaan tekniikkaa, jossa vaihteiston ensiörattaiden kierrosnopeus tasataan toisiopuolen rattaiden kierrosnopeutta vastaavaksi kokonaan kytkintä käyttämättä pelkällä kaasupolkimella moottorin kierroksia halliten. | |
| − | + | Kaksoispoljenta taas on tekniikka, jossa vaihde kytketään ensin vapaalle, minkä jälkeen kytkinpolkimen ollessa ylhäällä tasataan kaasulla vaihteiston ensiöpuolen kierrokset toisiorattaiden kierroksia vastaavaksi kuten pelkällä välikaasulla vaihtaessakin. Kierrosnopeuksien ollessa riittävän hyvin tasattu (ensiörattaisiin mielummin hieman liikaa kuin liian vähän kierrosnopeutta) painetaan kytkin nopeasti pohjaan ja kytketään vaihde päälle. | |
| − | + | Kaksoispoljenta sallii pienen kierroslukueron vaihteiston ensiö- ja toisiopuolten välillä, kun taas pelkällä välikaasulla vaihtaessa pienikin virhe aiheuttaa sen, että vaihteisto vain rutisee eikä vaihdetta saa päälle. Kaksoispoljentaa ei tarvita suuremmalle vaihteelle vaihtaessa, koska vaihteiston ensiörattaat alkavat toivotunlaisesti hidastumaan automaattisesti heti kytkinpolkimen ollessa painettuna vaihde vapaalla. Pienemmälle vaihtaessa ensiörattaiden nopeus on saatava suuremmaksi, mikä ei onnistu ilman välikaasua. "Kaksoispoljennan" voi suorittaa myös yhdellä kytkinpolkimen painaisulla kahden sijaan, jos tekee vaihteen vapaalle kytkemisen kytkintä käyttämättä, mikä on huomattavasti helpompaa kuin jonkin vaihteen kytkeminen päälle ilman kytkintä. | |
| + | == Rattaiden pyörimisnopeuden säätö == | ||
| + | Kun synkronoimattomalla vaihteistolla halutaan kytkeä pienempi vaihde, vaihteiston ensiörattaiden pyörimisnopeus pitää nostaa suuremmaksi. Tämä tehdään painamalla [[Kytkin (konetekniikka)|kytkin]] pohjaan, vaihtamalla vaihde vapaalle, nostamalla kytkin ylös ja antamalla kaasupolkimella moottorille kierroksia, mikä vuorostaan aiheuttaa vaihteiston ensiörattaiden pyörimisnopeuden kasvun. Kun pyörimisnopeutta on näin nostettu vastaamaan haluttua lyhyempää välityssuhdetta, kytkin painetaan jälleen alas ja pienempi vaihde kytketään normaalisti. Mikäli rattaiden pyörimisnopeutta ei saatu sopivaksi vaihtamisessa saattaa kuulua ns. "narahdus" tai vaihde voi jopa jäädä kokonaan kytkeytymättä. Näistä tekniikoista välikaasun antaminen on huomattavasti vaikeampi oppia sen riippuessa huomattavasti kaksoispoljentaa enemmän ulkoisista elementeistä, kuten maastosta ja muusta liikenteestä. | ||
| + | |||
| + | == Edut == | ||
Synkronoimattomalla vaihteistolla välikaasulla ja kaksoispoljennalla tehtävä vaihteen vaihtaminen on lisäksi huomattavan nopeaa verrattuna synkroinoidulla vaihteistolla vaihteen vaihtamiseen. Oikein suoritettuna vaihteen vaihtaminen ei kestä kuin joitakin sekunnin osia. | Synkronoimattomalla vaihteistolla välikaasulla ja kaksoispoljennalla tehtävä vaihteen vaihtaminen on lisäksi huomattavan nopeaa verrattuna synkroinoidulla vaihteistolla vaihteen vaihtamiseen. Oikein suoritettuna vaihteen vaihtaminen ei kestä kuin joitakin sekunnin osia. | ||
| − | + | == Välikaasun käyttö synkronoiduissa vaihteistoissa == | |
| − | + | Myös synkronoiduissa vaihteistoissa, jossa on suuret hammaspyörät (eli suuret massat) käytetään välikaasua ja kaksoispoljentaa tukemassa synkronointi-kartioiden toimintaa ja vähentämään niiden kulumista, koska suurilla massoilla kestää kauemmin tasata kehänopeutensa. Esimerkiksi henkilöautossa tuskin huomaa sitä aikaa, mikä kuluu, kun vedetään seuraava vaihde "sisään", kun taas kuorma-autoissa joiden synkronoiduissa vaihdelaatikoissa on huomattavasti suuremmat hammaspyörät, kehänopeuksien tasaantuminen voi kestää jopa useita sekunteja. Välikaasua ja kaksoispoljentaa käyttämällä tuota aikaa voidaan lyhentää huomattavasti. | |
| − | Myös synkronoiduissa vaihteistoissa, jossa on suuret hammaspyörät (eli suuret massat) käytetään välikaasua ja kaksoispoljentaa tukemassa synkronointi-kartioiden toimintaa ja vähentämään niiden kulumista, koska suurilla massoilla kestää kauemmin tasata kehänopeutensa. Esimerkiksi henkilöautossa tuskin huomaa sitä aikaa, mikä kuluu, kun vedetään seuraava vaihde "sisään", kun taas kuorma-autoissa joiden synkronoiduissa vaihdelaatikoissa on huomattavasti suuremmat hammaspyörät, kehänopeuksien tasaantuminen voi kestää jopa useita sekunteja. | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| + | {{FiWikipedia|Välikaasu}} | ||
| + | <references/> | ||
| − | + | [[Luokka:Tekniikka|Välikaasu]] | |
Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2020 kello 19.27
Välikaasu ja kaksoispoljenta ovat tekniikoita, joita käytetään vaihteen vaihtamiseen synkronoimattomalla vaihteistolla. Tekniikoita voi käyttää myös synkronoidun vaihteiston kanssa.
Välikaasuksi kutsutaan tekniikkaa, jossa vaihteiston ensiörattaiden kierrosnopeus tasataan toisiopuolen rattaiden kierrosnopeutta vastaavaksi kokonaan kytkintä käyttämättä pelkällä kaasupolkimella moottorin kierroksia halliten.
Kaksoispoljenta taas on tekniikka, jossa vaihde kytketään ensin vapaalle, minkä jälkeen kytkinpolkimen ollessa ylhäällä tasataan kaasulla vaihteiston ensiöpuolen kierrokset toisiorattaiden kierroksia vastaavaksi kuten pelkällä välikaasulla vaihtaessakin. Kierrosnopeuksien ollessa riittävän hyvin tasattu (ensiörattaisiin mielummin hieman liikaa kuin liian vähän kierrosnopeutta) painetaan kytkin nopeasti pohjaan ja kytketään vaihde päälle.
Kaksoispoljenta sallii pienen kierroslukueron vaihteiston ensiö- ja toisiopuolten välillä, kun taas pelkällä välikaasulla vaihtaessa pienikin virhe aiheuttaa sen, että vaihteisto vain rutisee eikä vaihdetta saa päälle. Kaksoispoljentaa ei tarvita suuremmalle vaihteelle vaihtaessa, koska vaihteiston ensiörattaat alkavat toivotunlaisesti hidastumaan automaattisesti heti kytkinpolkimen ollessa painettuna vaihde vapaalla. Pienemmälle vaihtaessa ensiörattaiden nopeus on saatava suuremmaksi, mikä ei onnistu ilman välikaasua. "Kaksoispoljennan" voi suorittaa myös yhdellä kytkinpolkimen painaisulla kahden sijaan, jos tekee vaihteen vapaalle kytkemisen kytkintä käyttämättä, mikä on huomattavasti helpompaa kuin jonkin vaihteen kytkeminen päälle ilman kytkintä.
Sisällysluettelo
Rattaiden pyörimisnopeuden säätö[muokkaa]
Kun synkronoimattomalla vaihteistolla halutaan kytkeä pienempi vaihde, vaihteiston ensiörattaiden pyörimisnopeus pitää nostaa suuremmaksi. Tämä tehdään painamalla kytkin pohjaan, vaihtamalla vaihde vapaalle, nostamalla kytkin ylös ja antamalla kaasupolkimella moottorille kierroksia, mikä vuorostaan aiheuttaa vaihteiston ensiörattaiden pyörimisnopeuden kasvun. Kun pyörimisnopeutta on näin nostettu vastaamaan haluttua lyhyempää välityssuhdetta, kytkin painetaan jälleen alas ja pienempi vaihde kytketään normaalisti. Mikäli rattaiden pyörimisnopeutta ei saatu sopivaksi vaihtamisessa saattaa kuulua ns. "narahdus" tai vaihde voi jopa jäädä kokonaan kytkeytymättä. Näistä tekniikoista välikaasun antaminen on huomattavasti vaikeampi oppia sen riippuessa huomattavasti kaksoispoljentaa enemmän ulkoisista elementeistä, kuten maastosta ja muusta liikenteestä.
Edut[muokkaa]
Synkronoimattomalla vaihteistolla välikaasulla ja kaksoispoljennalla tehtävä vaihteen vaihtaminen on lisäksi huomattavan nopeaa verrattuna synkroinoidulla vaihteistolla vaihteen vaihtamiseen. Oikein suoritettuna vaihteen vaihtaminen ei kestä kuin joitakin sekunnin osia.
Välikaasun käyttö synkronoiduissa vaihteistoissa[muokkaa]
Myös synkronoiduissa vaihteistoissa, jossa on suuret hammaspyörät (eli suuret massat) käytetään välikaasua ja kaksoispoljentaa tukemassa synkronointi-kartioiden toimintaa ja vähentämään niiden kulumista, koska suurilla massoilla kestää kauemmin tasata kehänopeutensa. Esimerkiksi henkilöautossa tuskin huomaa sitä aikaa, mikä kuluu, kun vedetään seuraava vaihde "sisään", kun taas kuorma-autoissa joiden synkronoiduissa vaihdelaatikoissa on huomattavasti suuremmat hammaspyörät, kehänopeuksien tasaantuminen voi kestää jopa useita sekunteja. Välikaasua ja kaksoispoljentaa käyttämällä tuota aikaa voidaan lyhentää huomattavasti.
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Välikaasu-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
