Ero sivun ”Viskokytkin” versioiden välillä
(→Viskokytkimellä varustettuja autoja) |
(→Kehitys) |
||
| (13 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Viscu.jpg|right|thumb|Avattu viskokytkin]] | [[Kuva:Viscu.jpg|right|thumb|Avattu viskokytkin]] | ||
| − | '''Viskokytkin''' (engl. VCU, viscous coupling unit) on [[neliveto]]tekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa [[etuakseli|etu-]] ja [[taka-akseli]]n välillä. Viskokytkintä voidaan käyttää myös taka-akselin [[tasauspyörästö]]ssä huolehtimaan poikittaisesta voimantasauksesta (esim. [[Subaru]]ssa). Esim. Subaruissa on viskolukko joka rajoittaa keskitasauspyörästössä etu- ja taka-akseleiden pyörimisnopeuden eroa. | + | '''Viskokytkin''' (engl. VCU, viscous coupling unit) on nesteellä toteutettu kytkin, jolla on useita eri käyttökohteita. Esimerkiksi Mercedes Benz W124 sekä W201 malleissa jäähdyttäjän tuuletin on toteutettu viskokytkimellä. |
| + | |||
| + | Viskokytkin on yleisesti [[neliveto]]tekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa [[etuakseli|etu-]] ja [[taka-akseli]]n välillä. Viskokytkintä voidaan käyttää myös taka-akselin [[tasauspyörästö]]ssä huolehtimaan poikittaisesta voimantasauksesta (esim. [[Subaru]]ssa). Esim. Subaruissa on viskolukko joka rajoittaa keskitasauspyörästössä etu- ja taka-akseleiden pyörimisnopeuden eroa. | ||
== Rakenne ja toiminta == | == Rakenne ja toiminta == | ||
| Rivi 8: | Rivi 10: | ||
Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa. | Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa. | ||
| − | Kytkimen kuoren sisällä on levypakka (peräkkäisiä lamelleja), joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulostuloakseliin. Lamellien välissä on viskositeettiominaisuuksiltaan sopivaa silikoniöljyä. | + | Kytkimen kuoren sisällä on levypakka (peräkkäisiä lamelleja), joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulostuloakseliin. Lamellien välissä on viskositeettiominaisuuksiltaan sopivaa silikoniöljyä. Kytkin toimii siten, että sisään- ja ulostuloakselien pyörimisnopeuseron kasvaessa lamellien välissä oleva silikoniöljy alkaa lämmetä ja jäykistyä, mikä kytkee sisään- ja ulostulopuolet toisiinsa. Tällöin myös paine kotelon sisällä kasvaa ja levyt puristuvat kiinni toisiinsa. Vastaavasti kun akselin pyörimisnopeus palautuu yhtäsuureksi, muuttuu neste takaisin juoksevaksi. |
Viskokytkimen lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa mm. lamellien lukumäärällä, niiden urituksella ja rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä. | Viskokytkimen lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa mm. lamellien lukumäärällä, niiden urituksella ja rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä. | ||
| Rivi 14: | Rivi 16: | ||
== Kehitys == | == Kehitys == | ||
| − | Ensimmäinen eurooppalainen nelivetoauto oli [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]], jossa jo vuonna [[1966]] käytettiin viskokytkintä. Myös ensimmäiset henkilöautoissa laajemminkin käytetyt nelivetojärjestelmät ovat nimenomaan viskokytkimellä varustettuja (esim. [[Lancia Delta|Lancia Delta HF Integrale]] vuonna [[1987]]). Myös [[Volkswagen]]eissa aikaisemmin käytetyt [[syncro]]-nelivedot perustuvat viskokytkimeen. | + | Ensimmäinen eurooppalainen nelivetoauto oli [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]], jossa jo vuonna [[1966]] käytettiin viskokytkintä. Myös ensimmäiset henkilöautoissa laajemminkin käytetyt nelivetojärjestelmät ovat nimenomaan viskokytkimellä varustettuja (esim. [[Lancia Delta|Lancia Delta HF Integrale]] vuonna [[1987]]). Myös [[Volkswagen]]eissa aikaisemmin käytetyt [[syncro]]-nelivedot perustuvat osittain viskokytkimeen, mutta myös mekaaniseen torsen-tasauspyörästöön. |
== Ominaisuuksia == | == Ominaisuuksia == | ||
| Rivi 31: | Rivi 33: | ||
* [[Alfa Romeo 33]] | * [[Alfa Romeo 33]] | ||
| + | * [[Alfa Romeo 155 Q4]] | ||
* [[Chrysler]] [[Chrysler Voyager|Voyager]] | * [[Chrysler]] [[Chrysler Voyager|Voyager]] | ||
* [[Fiat Coupe]] Turbo 16v ja 20v | * [[Fiat Coupe]] Turbo 16v ja 20v | ||
| + | * [[Ford Sierra]] & [[Ford Scorpio|Scorpio]] & [[Ford Escort Cosworth|Escort Cosworth]] | ||
* [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]] | * [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]] | ||
* [[Land Rover]] [[Land Rover Freelander|Freelander]] | * [[Land Rover]] [[Land Rover Freelander|Freelander]] | ||
| Rivi 40: | Rivi 44: | ||
* [[Mitsubishi]] [[Mitsubishi Space Wagon|Space Wagon]] | * [[Mitsubishi]] [[Mitsubishi Space Wagon|Space Wagon]] | ||
* [[Opel Calibra|Opel Calibra AWD]] | * [[Opel Calibra|Opel Calibra AWD]] | ||
| + | * [[Peugeot 508 RXH]] | ||
* [[Porsche 911]] | * [[Porsche 911]] | ||
* [[Renault]] [[Renault Scénic|Scénic]] RX | * [[Renault]] [[Renault Scénic|Scénic]] RX | ||
| − | |||
* [[Suzuki]] [[Suzuki Baleno|Baleno]] | * [[Suzuki]] [[Suzuki Baleno|Baleno]] | ||
* [[Toyota]] [[Toyota RAV4|RAV4]] | * [[Toyota]] [[Toyota RAV4|RAV4]] | ||
| − | * [[Volkswagen]] [[Volkswagen Caravelle|Caravelle]], [[Volkswagen Golf mk2 Syncro|Golf Syncro]], [[Volkswagen Golf Rallye|-Rallye]] ja [[Volkswagen Country|-Country]] | + | * [[Volkswagen]] [[Volkswagen Caravelle|Caravelle]], [[Volkswagen Golf mk2 Syncro|Golf Syncro]], [[Volkswagen Golf Rallye|-Rallye]] ja [[Volkswagen Golf mk2 Country|-Country]] |
| − | * [[Volvo 850]] | + | * [[Volvo 850]], [[Volvo S70|S70]] ja [[Volvo V70|V70]] |
| − | + | * Useissa hieman vanhemmissa pitkittäismoottorisissa autoissa jäähdyttimen tuulettimessa on viskokytkin. | |
[[Luokka:Voimansiirto]] | [[Luokka:Voimansiirto]] | ||
Nykyinen versio 24. syyskuuta 2020 kello 20.05
Viskokytkin (engl. VCU, viscous coupling unit) on nesteellä toteutettu kytkin, jolla on useita eri käyttökohteita. Esimerkiksi Mercedes Benz W124 sekä W201 malleissa jäähdyttäjän tuuletin on toteutettu viskokytkimellä.
Viskokytkin on yleisesti nelivetotekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa etu- ja taka-akselin välillä. Viskokytkintä voidaan käyttää myös taka-akselin tasauspyörästössä huolehtimaan poikittaisesta voimantasauksesta (esim. Subarussa). Esim. Subaruissa on viskolukko joka rajoittaa keskitasauspyörästössä etu- ja taka-akseleiden pyörimisnopeuden eroa.
Sisällysluettelo
Rakenne ja toiminta[muokkaa]
Viskokytkin on teknisesti varsin yksinkertainen. Fyysisesti suhteellisen pienikokoisella kytkimellä on ollut helppo muuttaa etu- tai takavetoinen auto nelivetoiseksi, joten rakenteella onkin ollut suuri merkitys nelivedon yleistymiselle henkilöautoissa. Viskokytkimellä varustetussa autossa ei tarvita erillistä keskitasauspyörästöä.
Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa.
Kytkimen kuoren sisällä on levypakka (peräkkäisiä lamelleja), joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulostuloakseliin. Lamellien välissä on viskositeettiominaisuuksiltaan sopivaa silikoniöljyä. Kytkin toimii siten, että sisään- ja ulostuloakselien pyörimisnopeuseron kasvaessa lamellien välissä oleva silikoniöljy alkaa lämmetä ja jäykistyä, mikä kytkee sisään- ja ulostulopuolet toisiinsa. Tällöin myös paine kotelon sisällä kasvaa ja levyt puristuvat kiinni toisiinsa. Vastaavasti kun akselin pyörimisnopeus palautuu yhtäsuureksi, muuttuu neste takaisin juoksevaksi.
Viskokytkimen lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa mm. lamellien lukumäärällä, niiden urituksella ja rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä.
Kehitys[muokkaa]
Ensimmäinen eurooppalainen nelivetoauto oli Jensen Interceptor, jossa jo vuonna 1966 käytettiin viskokytkintä. Myös ensimmäiset henkilöautoissa laajemminkin käytetyt nelivetojärjestelmät ovat nimenomaan viskokytkimellä varustettuja (esim. Lancia Delta HF Integrale vuonna 1987). Myös Volkswageneissa aikaisemmin käytetyt syncro-nelivedot perustuvat osittain viskokytkimeen, mutta myös mekaaniseen torsen-tasauspyörästöön.
Ominaisuuksia[muokkaa]
Normaalitilanteessa moottorin tuottama voima menee kokonaan ensisijaisesti vetäville pyörille, yleensä etupyörille. Viskokytkimen avulla voimasta voidaan jakaa toiselle akselille korkeintaan puolet. Viskokytkimellä on siis mahdollista saavuttaa sama suhde (50/50) kuin perinteisillä lukoilla varustetussa nelivedossa.
Viskokytkimen ongelmana voidaan mainita sen välillä epätasainen toiminta. Kytkin on täysin riippumaton järjestelmän ulkopuolisesta ohjauksesta ja näin ollen sen toiminta käytännössä ei ole aina aivan haluttua. Lisäksi viskokytkimen toiminta on jossain tilanteissa hidasta, mikä voi aiheuttaa autolle ennen viskon kytkeytymistä normaalin yli- tai aliohjautuvan käytöksen. Joissain autoissa (esim. Land Rover Freelander) tätä ominaisuutta on pyritty elinoimaan viskokytkimessä olevalla esijännityksellä, jolloin taakse välittyy joka tilanteessa hieman voimaa.
Nykyään viskokytkimet on usein korvattu samantapaisella Haldex-kytkimellä, joka perustuu öljyn jäykistymisen sijaan elektronisesti ohjattuun öljynpaineeseen.
Viskokytkimellä varustettua autoa voidaan hinata ainoastaan niin, että molemmat akselit ovat maassa. Mikäli toinen akseli on kohotettu esim. hinausauton telineelle ja toinen maassa, pyrkii kytkin pyörittämään maassa olevien renkaiden pyöriessä myös ylhäällä olevia pyöriä. Ongelmia aiheutuu myös silloin, jos autoon on asennettu eteen ja taakse halkaisijaltaan eri kokoiset renkaat.
Yksinkertaisena ratkaisuna viskokytkin vaatii vähäistä huoltoa. Kuluvia osia ei ole juuri ollenkaan, vain sisääntuloakselissa sijaitsevissa laipantiiviisteissa voi kulumista hieman tapahtua.
Viskokytkimellä varustettuja autoja[muokkaa]
- Alfa Romeo 33
- Alfa Romeo 155 Q4
- Chrysler Voyager
- Fiat Coupe Turbo 16v ja 20v
- Ford Sierra & Scorpio & Escort Cosworth
- Jensen Interceptor
- Land Rover Freelander
- Lancia Delta HF Integrale
- Lexus RX
- Mazda 626 4WD
- Mitsubishi Space Wagon
- Opel Calibra AWD
- Peugeot 508 RXH
- Porsche 911
- Renault Scénic RX
- Suzuki Baleno
- Toyota RAV4
- Volkswagen Caravelle, Golf Syncro, -Rallye ja -Country
- Volvo 850, S70 ja V70
- Useissa hieman vanhemmissa pitkittäismoottorisissa autoissa jäähdyttimen tuulettimessa on viskokytkin.
