Ero sivun ”Vauhtipyörä” versioiden välillä
(→Kaksoismassavauhtipyörä) |
|||
| (12 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:Vauhtipyörä.jpg|thumb|Auton vauhtipyörä]] | |
| + | ''Autowikin perusluonteen mukaisesti, artikkeli käsittelee aihetta autoilun näkökulmasta.'' | ||
| − | + | '''Vauhtipyörä''' on kone-elementti. Sitä käytetään muun muassa kineettisen energian (pyörimisenergian ja massan inertian) energianvaraajana, varastoimalla sen pyörimisliike (kierto) mahdollisimman pienellä kitkahäviöllä käytettäväksi tarvittaessa. | |
| − | + | [[Moottori]]n osana vauhtipyörä on kiinni [[kampiakseli]]n kytkimen puoleisessa päässä. Vauhtipyörän tehtävä on suuren massansa avulla helpottaa ja tasapainottaa moottorin käyntiä, toimia kitkapintana [[kytkin]]levylle, vähentää tärinöitä, helpottaa liikkeelle lähtemistä ja mahdollistaa moottorin tyhjäkäynti. Kaikkien näiden tehtävien ohella vauhtipyörän massaa ja hitausmomenttia hyödynnetään moottorin käynistämisessä. Autoilun alkuaikojen moottoreiden käynnistäminen tapahtui vauhtipyörää käsivoimin pyöräyttämällä, myöhemmin kammen avulla kampiakselin jakopään puoleisesta päästä. Sähköstartin myötä moottorin käyntin pyöräyttäminen tapahtuu vauhtipyörän ulkoreunan ''hammaskehää'' hyödyntäen. | |
| + | |||
| + | == Kaksoismassavauhtipyörä == | ||
| + | Kaksoismassavauhtipyörä on 1990-luvulla käyttöön tullut vauhtipyörän rakenne, joka koostuu sisemmästä ja ulommasta osasta sekä voimia välittävistä jousista. Kaksiosaisen rakenteen tarkoituksena on tasata kampiakselilta välittyvää vääntövärinää tavanomaista vauhtipyörää tehokkaammin. Tämän ansiosta moottoria voidaan käyttää alemmilla käyntinopeuksilla, jolloin vaihteiden välityssuhteita on voitu nostaa. Vaihteiston rakenteita on tällöin voitu keventää pienemmän polttoainekulutuksen aikaansaamiseksi. Vikaantuessaan kallis vaihtaa. Yleinen etenkin uudehkoissa diesel-moottoreissa, koska dieselissä on bensamoottoria isommat puristukset.<ref>[http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/kaksoismassa-vauhtipyora Ketonen vastaa] - Tapio Ketonen, Tuulilasi, A-Lehdet, tuulilasi.fi, 9. huhtikuuta 2011</ref>. | ||
| + | |||
| + | Kaksoismassavauhtipyörä on kuluva osa, aivan kuten on myös kytkin. Kulumisnopeus riippuu paljolti auton käyttötavasta. Maantieajopainotteisessa käytössä vauhtipyörä ja kytkin voivat hyvin kestää jopa 400 000–500 000 kilometriä. Rasittavassa kaupunkiajossa tai vedettäessä raskasta perävaunua, jo 100 000 kilometriä voi olla riittävästi saattamaan kytkimen ja / tai vauhtipyörän vaihtokuntoon. Valtaosassa tapauksista vauhtipyörän ja / tai kytkimen vaihtaminen tulee eteen 200 000–300 000 kilometrin ajon jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.kytkinkauppa.fi/files/ASENNUSOHJEET/LuK_Technical_Brochure_DMF_130612_FIN.pdf| Nimeke = LUKin tietopaketti kaksoismassavauhtipyöristä| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Kytkinkauppa| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 26.6.2021}}</ref> | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | <references/> | ||
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Nykyinen versio 17. toukokuuta 2022 kello 21.46
Autowikin perusluonteen mukaisesti, artikkeli käsittelee aihetta autoilun näkökulmasta.
Vauhtipyörä on kone-elementti. Sitä käytetään muun muassa kineettisen energian (pyörimisenergian ja massan inertian) energianvaraajana, varastoimalla sen pyörimisliike (kierto) mahdollisimman pienellä kitkahäviöllä käytettäväksi tarvittaessa.
Moottorin osana vauhtipyörä on kiinni kampiakselin kytkimen puoleisessa päässä. Vauhtipyörän tehtävä on suuren massansa avulla helpottaa ja tasapainottaa moottorin käyntiä, toimia kitkapintana kytkinlevylle, vähentää tärinöitä, helpottaa liikkeelle lähtemistä ja mahdollistaa moottorin tyhjäkäynti. Kaikkien näiden tehtävien ohella vauhtipyörän massaa ja hitausmomenttia hyödynnetään moottorin käynistämisessä. Autoilun alkuaikojen moottoreiden käynnistäminen tapahtui vauhtipyörää käsivoimin pyöräyttämällä, myöhemmin kammen avulla kampiakselin jakopään puoleisesta päästä. Sähköstartin myötä moottorin käyntin pyöräyttäminen tapahtuu vauhtipyörän ulkoreunan hammaskehää hyödyntäen.
Kaksoismassavauhtipyörä[muokkaa]
Kaksoismassavauhtipyörä on 1990-luvulla käyttöön tullut vauhtipyörän rakenne, joka koostuu sisemmästä ja ulommasta osasta sekä voimia välittävistä jousista. Kaksiosaisen rakenteen tarkoituksena on tasata kampiakselilta välittyvää vääntövärinää tavanomaista vauhtipyörää tehokkaammin. Tämän ansiosta moottoria voidaan käyttää alemmilla käyntinopeuksilla, jolloin vaihteiden välityssuhteita on voitu nostaa. Vaihteiston rakenteita on tällöin voitu keventää pienemmän polttoainekulutuksen aikaansaamiseksi. Vikaantuessaan kallis vaihtaa. Yleinen etenkin uudehkoissa diesel-moottoreissa, koska dieselissä on bensamoottoria isommat puristukset.[1].
Kaksoismassavauhtipyörä on kuluva osa, aivan kuten on myös kytkin. Kulumisnopeus riippuu paljolti auton käyttötavasta. Maantieajopainotteisessa käytössä vauhtipyörä ja kytkin voivat hyvin kestää jopa 400 000–500 000 kilometriä. Rasittavassa kaupunkiajossa tai vedettäessä raskasta perävaunua, jo 100 000 kilometriä voi olla riittävästi saattamaan kytkimen ja / tai vauhtipyörän vaihtokuntoon. Valtaosassa tapauksista vauhtipyörän ja / tai kytkimen vaihtaminen tulee eteen 200 000–300 000 kilometrin ajon jälkeen.[2]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Ketonen vastaa - Tapio Ketonen, Tuulilasi, A-Lehdet, tuulilasi.fi, 9. huhtikuuta 2011
- ↑ LUKin tietopaketti kaksoismassavauhtipyöristä (PDF) – Kytkinkauppa, Viitattu: 26. kesäkuu 2021.
