Ero sivun ”Käynnistyskampi” versioiden välillä
(→Historia) |
(→Historia) |
||
| (9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa [[Arnold]]-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin. | Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa [[Arnold]]-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin. | ||
| − | + | [[Winton]] esitteli vuonna [[1897]] yhden ensimmäisistä sähkökäynnistyslaitteista. | |
| − | [[ | + | Vuonna 1912 [[Cadillac]] toi markkinoille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen auton ([[Cadillac Model Thirty]]), jossa oli käynnistyskammen sijasta sähkökäynnistys. Starttimoottorit yleistyivät autoissa 1920- ja 1930-luvulla. Sähkökäynnistyksestä huolimatta käynnistyskammen käyttömahdollisuus säilyi pitkään. |
| − | + | [[Peugeot 302]]:n (1937–1938) etusäleikössä oli 302-logo, jonka nollan läpi voitiin työntää sisään käynnistyskampi. 1959 [[Vauxhall Velox]]in varusteista puuttui käynnistyskampi, mitä Tekniikan Maailma 4/1959 piti epäkohtana. | |
| − | 1950-luvulla | + | 1950-luvulla käynnistyskampea saatettiin käyttää esimerkiksi moottorin kunnon selvittämiseen. Käynnistyskampea pyörittämällä lämpimän moottorin sylinterien puristuksista saa tuntuman. Jokaisella käynnistyskammen pyörityksellä puristuksen pitää olla samanlainen. Jos eroja on, venttiili saattaa vuotaa. Väljä ja kulunut moottori tuntuu erilaiselta kuin kunnossa oleva <ref>Tekniikan Maailma 4/1955, sivut 115-117 ja 130</ref>. |
| − | Esimerkiksi seuraavissa 1960-luvun autoissa käynnistyskampi oli vakiovaruste: | + | 1950-luvulla länsimaissa ei enää valmistettu käynnistyskammella käyntiin veivattavia autoja. Monissa autoissa kuitenkin säilyi veivin käyttömahdollisuus pitkään. Esimerkiksi 1960-luvun [[Hillman Imp]]in sekä 1970-luvun [[Moskvitsh 2140 Elite|Mossen]] vakiovarusteisiin kuului myös käynnistyskampi. Viimeinen Suomessa myyty veivin käyttömahdollisuudella ja käynnistyskammella varustettu henkilöauto oli [[VAZ-21013|Lada 1200 L]] (VAZ-21013). Sen käynnistyskampi työnnettiin etupuskurin alla olevaan koloonsa <ref>Tekniikan Maailma 2/1978, sivu 74, kuva</ref>. |
| + | |||
| + | Esimerkiksi seuraavissa 1960-luvun autoissa käynnistyskampi oli vakiovaruste, vaikka niissä oli sähkökäynnistys: | ||
* [[Renault Dauphine]] | * [[Renault Dauphine]] | ||
* [[Peugeot 403]] | * [[Peugeot 403]] | ||
| Rivi 21: | Rivi 23: | ||
=== Katso myös: === | === Katso myös: === | ||
* [[Starttimoottori]] | * [[Starttimoottori]] | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | <references/> | ||
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Nykyinen versio 8. helmikuuta 2026 kello 18.43
Käynnistyskampi on moottorin käynnistämiseen tarkoitettu kampi, jota ei nykyautoissa enää käytetä. Käynnistyskammella moottori pyöritettiin käyntiin. Vanhoissa autoissa ei ollut sähköistä starttimoottoria, ne käynnistettiin veivaamalla moottori käyntiin suoraan kampiakselin päästä.
Historia[muokkaa]
Käynnistyskammen syrjäytti sähkökäynnistys. Englantilaisessa Arnold-autossa oli sähkökäynnistys maailman ensimmäisenä 1896. Tarkoitus oli alkuaan auttaa sähköllä bensiinimoottoria ylämäissä ja liikuttaa autoa, mutta akku oli liian heikko auton liikuttamiseen. Sen sijaan akku jaksoi pyörittää moottorin käyntiin.
Winton esitteli vuonna 1897 yhden ensimmäisistä sähkökäynnistyslaitteista.
Vuonna 1912 Cadillac toi markkinoille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen auton (Cadillac Model Thirty), jossa oli käynnistyskammen sijasta sähkökäynnistys. Starttimoottorit yleistyivät autoissa 1920- ja 1930-luvulla. Sähkökäynnistyksestä huolimatta käynnistyskammen käyttömahdollisuus säilyi pitkään.
Peugeot 302:n (1937–1938) etusäleikössä oli 302-logo, jonka nollan läpi voitiin työntää sisään käynnistyskampi. 1959 Vauxhall Veloxin varusteista puuttui käynnistyskampi, mitä Tekniikan Maailma 4/1959 piti epäkohtana.
1950-luvulla käynnistyskampea saatettiin käyttää esimerkiksi moottorin kunnon selvittämiseen. Käynnistyskampea pyörittämällä lämpimän moottorin sylinterien puristuksista saa tuntuman. Jokaisella käynnistyskammen pyörityksellä puristuksen pitää olla samanlainen. Jos eroja on, venttiili saattaa vuotaa. Väljä ja kulunut moottori tuntuu erilaiselta kuin kunnossa oleva [1].
1950-luvulla länsimaissa ei enää valmistettu käynnistyskammella käyntiin veivattavia autoja. Monissa autoissa kuitenkin säilyi veivin käyttömahdollisuus pitkään. Esimerkiksi 1960-luvun Hillman Impin sekä 1970-luvun Mossen vakiovarusteisiin kuului myös käynnistyskampi. Viimeinen Suomessa myyty veivin käyttömahdollisuudella ja käynnistyskammella varustettu henkilöauto oli Lada 1200 L (VAZ-21013). Sen käynnistyskampi työnnettiin etupuskurin alla olevaan koloonsa [2].
Esimerkiksi seuraavissa 1960-luvun autoissa käynnistyskampi oli vakiovaruste, vaikka niissä oli sähkökäynnistys:
- Renault Dauphine
- Peugeot 403
- Moskvich 407
- Prince Gloria (1959–1967)
- GAZ-21 Volga (1956–1971)
