|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | [[Kuva:Nastarengas_luminen.jpg|right|thumb|200px|Uusi nastarengas]]
| |
| − | '''Nastarengas''' on nykyisin periaatteessa [[kitkarengas]], johon on porattu reikiä ja reikiin painettu metallinastoja. Nastarenkaiden rakenne eroaa kuitenkin hieman, sillä nastojen kohdat ovat vahvistettuja.
| |
| | | | |
| − | Uudet talvirenkaat suositellaan sisäänajettaviksi. Ensimmäiset 400–500 km tulee välttää rajuja kiihdytyksiä ja jarrutuksia.
| |
| − |
| |
| − | == Historia ==
| |
| − | [[Kuva:Kulunut nastarengas.jpg|right|thumb|200px|Erittäin kulunut nastarengas]]
| |
| − | Nastarenkaat esiteltiin 1930-luvulla, ja ne yleistyivät 60-luvulla.
| |
| − |
| |
| − | Aluksi nastarenkaat olivat kesärenkaita, joihin oli porattu nastanreikiä, mutta myöhemmin koko renkaan pinta päällystettiin "imukupeilla", joihin upotettiin nastoja koko pinnan leveydeltä. Normaaliin renkaaseen meni helposti lähemmäs tuhat nastaa.
| |
| − |
| |
| − | 1960-luvulla nastarenkaat muuttuivat vähempinastaisemmiksi, lähinnä melu-, kuivan tien- ja kaarreominaisuuksien takia.
| |
| − |
| |
| − | 1970-luvulla lainsäädäntö määritti tietyt määräykset renkaille, ja useat rengasmallit kokivat nastakadon. Yleisin rengasmalli oli reunoiltaan peräkkäisillä nastoilla nastoitettu Hakkapeliitta, sen ristikudosmalli NR05, tekstiilivyö-NR06 ja teräsvyörakenteinen NR08. Nastamarkkinoilla kilpailivat Kometa ja mm. muovirunkoinen holkkinasta, jonka sanottiin säästävän tienpintaa. Nastat pistettiin renkaisiin – toisin kuin nykyisin – jälkeenpäin, joten nastamerkissä oli valinnanvaraa.
| |
| − |
| |
| − | 1980-luvulle tultaessa nastarenkaiden pintakuviointi oli lähempänä nykyistä, mutta valmistustekniikka oli edelleen sangen vanhahtavaa, kumi oli sangen kovaa, jotta nastat pysyisivät kiinni. Nastoitettavat kitkarenkaat hävisivät johtuen nastojen kiinnipysymisongelmista.
| |
| − |
| |
| − | 1990-luvulla nastarenkaiden rakenne uusiutui huomattavasti johtuen uusista säädöksistä, ja etenkin ympäristöystävällisyyteen kiinnitettiin huomiota. Kitkarenkaat alkoivat olla varteenotettavia kilpailijoita nastoille 90-luvun lopussa.
| |
| − |
| |
| − | == Suositeltavat urasyvyydet ==
| |
| − |
| |
| − | Uusissa talvirenkaissa on usein 9,0–9,8 mm urasyvyys. Käytetyissä hyväkuntoisissa renkaissa on vähintään 6 mm urasyvyys. Alle 5 mm urasyvyydellä olevia renkaita ei suositella kuin erittäin kokeneelle kuskille ja hyvin varovaiseen ajoon. Määräyksissä edellytetään talvirenkaille vähintään 3,0 mm urasyvyyttä rengaskuvion pääurien leveydeltä.
| |
| − |
| |
| − | == Katso myös ==
| |
| − |
| |
| − | * [[Rengas]]
| |
| − | * [[Kitkarengas]]
| |
| − | * [[Renkaanvaihto]]
| |
| − |
| |
| − | == Ulkoiset linkit ==
| |
| − |
| |
| − | * [http://www.nokiantyres.com/nastatvaikitkat Nokian Renkaat] - Nastat vai kitkat?
| |
| − |
| |
| − | [[luokka:tekniikka]][[luokka:laki]]
| |
