Ero sivun ”Nastarengas” versioiden välillä
NJo (keskustelu | muokkaukset) p |
NJo (keskustelu | muokkaukset) p (Kuvan lisäys) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Kuva: | + | [[Kuva:Nastarengas.jpg|right|thumb|200px|Uusi nastarengas]] |
'''Nastarengas''' on nykyisin periaatteessa [[kitkarengas]], johon on porattu reikiä ja reikiin painettu metallinastoja. Nastarenkaiden rakenne eroaa kuitenkin hieman, sillä nastojen kohdat ovat vahvistettuja. | '''Nastarengas''' on nykyisin periaatteessa [[kitkarengas]], johon on porattu reikiä ja reikiin painettu metallinastoja. Nastarenkaiden rakenne eroaa kuitenkin hieman, sillä nastojen kohdat ovat vahvistettuja. | ||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Historia == | == Historia == | ||
| − | + | [[Kuva:Kulunut nastarengas.jpg|right|thumb|200px|Erittäin kulunut nastarengas]] | |
| − | Nastarenkaat esiteltiin 1930-luvulla ja ne yleistyivät 60-luvulla. | + | Nastarenkaat esiteltiin 1930-luvulla, ja ne yleistyivät 60-luvulla. |
Aluksi nastarenkaat olivat kesärenkaita, joihin oli porattu nastanreikiä, mutta myöhemmin koko renkaan pinta päällystettiin "imukupeilla", joihin upotettiin nastoja koko pinnan leveydeltä. Normaaliin renkaaseen meni helposti lähemmäs tuhat nastaa. | Aluksi nastarenkaat olivat kesärenkaita, joihin oli porattu nastanreikiä, mutta myöhemmin koko renkaan pinta päällystettiin "imukupeilla", joihin upotettiin nastoja koko pinnan leveydeltä. Normaaliin renkaaseen meni helposti lähemmäs tuhat nastaa. | ||
Versio 6. joulukuuta 2006 kello 14.12
Nastarengas on nykyisin periaatteessa kitkarengas, johon on porattu reikiä ja reikiin painettu metallinastoja. Nastarenkaiden rakenne eroaa kuitenkin hieman, sillä nastojen kohdat ovat vahvistettuja.
Uudet talvirenkaat suositellaan sisäänajettaviksi. Ensimmäiset 400–500 km tulee välttää rajuja kiihdytyksiä ja jarrutuksia.
Sisällysluettelo
Historia
Nastarenkaat esiteltiin 1930-luvulla, ja ne yleistyivät 60-luvulla.
Aluksi nastarenkaat olivat kesärenkaita, joihin oli porattu nastanreikiä, mutta myöhemmin koko renkaan pinta päällystettiin "imukupeilla", joihin upotettiin nastoja koko pinnan leveydeltä. Normaaliin renkaaseen meni helposti lähemmäs tuhat nastaa.
1960-luvulla nastarenkaat muuttuivat vähempinastaisemmiksi, lähinnä melu-, kuivan tien- ja kaarreominaisuuksien takia.
1970-luvulla lainsäädäntö määritti tietyt määräykset renkaille, ja useat rengasmallit kokivat nastakadon. Yleisin rengasmalli oli reunoiltaan peräkkäisillä nastoilla nastoitettu Hakkapeliitta, sen ristikudosmalli NR05, tekstiilivyö-NR06 ja teräsvyörakenteinen NR08. Nastamarkkinoilla kilpailivat Kometa ja mm. muovirunkoinen holkkinasta, jonka sanottiin säästävän tienpintaa. Nastat pistettiin renkaisiin – toisin kuin nykyisin – jälkeenpäin, joten nastamerkissä oli valinnanvaraa.
1980-luvulle tultaessa nastarenkaiden pintakuviointi oli lähempänä nykyistä, mutta valmistustekniikka oli edelleen sangen vanhahtavaa, kumi oli sangen kovaa, jotta nastat pysyisivät kiinni. Nastoitettavat kitkarenkaat hävisivät johtuen nastojen kiinnipysymisongelmista.
1990-luvulla nastarenkaiden rakenne uusiutui huomattavasti johtuen uusista säädöksistä, ja etenkin ympäristöystävällisyyteen kiinnitettiin huomiota. Kitkarenkaat alkoivat olla varteenotettavia kilpailijoita nastoille 90-luvun lopussa.
Suositeltavat urasyvyydet
Uusissa talvirenkaissa on usein 9,0–9,8 mm urasyvyys. Käytetyissä hyväkuntoisissa renkaissa on vähintään 6 mm urasyvyys. Alle 5 mm urasyvyydellä olevia renkaita ei suositella kuin erittäin kokeneelle kuskille ja hyvin varovaiseen ajoon. Määräyksissä edellytetään talvirenkaille vähintään 3,0 mm urasyvyyttä rengaskuvion pääurien leveydeltä.
Katso myös
Ulkoiset linkit
- Nokian Renkaat - Nastat vai kitkat?
