Ero sivun ”Neliveto” versioiden välillä
(→Katso myös) |
(→Historia) |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Neliveto on keksintönä jo varsin vanha. Ensimmäiset 1900-luvun alussa sotilaskäyttöön rakennetut nelivetoautot toimivat mm. tykinvetäjinä. Tällaisia amerikkalaisvalmisteisia [[kuorma-auto]]ja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Kaikkein tunnetuin nelivetoauto lienee kuitenkin [[Willys Jeep]], joka tuli tunnetuksi toisesta maailmansodasta. | Neliveto on keksintönä jo varsin vanha. Ensimmäiset 1900-luvun alussa sotilaskäyttöön rakennetut nelivetoautot toimivat mm. tykinvetäjinä. Tällaisia amerikkalaisvalmisteisia [[kuorma-auto]]ja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Kaikkein tunnetuin nelivetoauto lienee kuitenkin [[Willys Jeep]], joka tuli tunnetuksi toisesta maailmansodasta. | ||
| − | Ensimmäinen nelivetoinen Maastohenkilöauto oli vuonna [[1933]] esitelty Mitsubishi PX-33 | + | Ensimmäinen nelivetoinen Maastohenkilöauto oli vuonna [[1933]] esitelty [[Mitsubishi]] PX-33. [[Mitsubishi]] on valmistanut [[Pajero]] maastoautoa vuodesta 1982 |
Ensimmäinen henkilöauto, jossa nelivetoa käytettiin, oli vuonna [[1966]] esitelty [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]]. Ensimmäinen massavalmistaja, joka valmisti nelivetoja on [[Subaru]]. Se esitteli vuonna [[1972]] [[Subaru Leone|Leone]] 4WD -mallin. Vuonna [[1980]] myös [[AMC]] esitteli kokonaisen malliston ([[AMC Eagle|Eagle]] sedan, coupe ja farmari), johon oli saatavilla neliveto. | Ensimmäinen henkilöauto, jossa nelivetoa käytettiin, oli vuonna [[1966]] esitelty [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]]. Ensimmäinen massavalmistaja, joka valmisti nelivetoja on [[Subaru]]. Se esitteli vuonna [[1972]] [[Subaru Leone|Leone]] 4WD -mallin. Vuonna [[1980]] myös [[AMC]] esitteli kokonaisen malliston ([[AMC Eagle|Eagle]] sedan, coupe ja farmari), johon oli saatavilla neliveto. | ||
Versio 31. tammikuuta 2007 kello 01.22
Nelivedolla tarkoitetaan vetotapaa, jossa auton kaikki neljä pyörää vetävät. Toisin sanoen auton moottorin tuottamalla voimalla pyöritetään yhtäaikaa kaikkia auton renkaita. Nelivedosta käytetään mm. termejä 4WD (four-wheel drive), 4x4 (four by four) ja AWD (all-wheel drive).
Nelivedon pääasiallinen tehtävä on perinteisesti ollut pitokyvyn parantaminen liukkailla alustoilla ja näin parantaa auton etenemiskykyä. Tähän liittyy tietty nyrkkisääntö; Mitä enemmän autossa on vetäviä pyöriä, sen parempi etenemiskyky sillä on.
Sisällysluettelo
Historia
Neliveto on keksintönä jo varsin vanha. Ensimmäiset 1900-luvun alussa sotilaskäyttöön rakennetut nelivetoautot toimivat mm. tykinvetäjinä. Tällaisia amerikkalaisvalmisteisia kuorma-autoja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Kaikkein tunnetuin nelivetoauto lienee kuitenkin Willys Jeep, joka tuli tunnetuksi toisesta maailmansodasta.
Ensimmäinen nelivetoinen Maastohenkilöauto oli vuonna 1933 esitelty Mitsubishi PX-33. Mitsubishi on valmistanut Pajero maastoautoa vuodesta 1982
Ensimmäinen henkilöauto, jossa nelivetoa käytettiin, oli vuonna 1966 esitelty Jensen Interceptor. Ensimmäinen massavalmistaja, joka valmisti nelivetoja on Subaru. Se esitteli vuonna 1972 Leone 4WD -mallin. Vuonna 1980 myös AMC esitteli kokonaisen malliston (Eagle sedan, coupe ja farmari), johon oli saatavilla neliveto.
Nelivedon menestyskauden voidaan kuitenkin katsoa alkaneen 1980-luvulla Audi Quattron rallitoiminnan myötä. Tämän jälkeen nelivetoa alettiin tarjota myös tavallisiin henkilöautoihin. Viime vuosina nelivedon suosiota on pyritty lisäämään mm. niin sanottujen kaupunkimaastureiden avulla.
Tekniikka
Perinteinen neliveto
Neliveto voidaan toteuttaa hyvin monenlaisella tekniikalla. Nelivedon perustana oli normaali takaveto, johon lisättiin erillinen jakolaatikko. Jakolaatikon yhteydessä oli lisäksi ylimääräinen pienellä välityssuhteella oleva alennusvaihde sekä nelivedon kytkentä. Alennusvaihde mahdollisti maastossa hitaan etenemisen, samalla kuitenkin moottorin korkeita kierroksia käyttäen.
Ensimmäiset maastoautoissa käytetyt nelivedot toimivat ilman keskitasauspyörästöä. Tällainen ns. jäykkä neliveto on tarkoitettu maastoajoon ja toimii siellä erinomaisen hyvin. Etu ja taka-akselit pyörivät samalla nopeudella, joten tämä ei sovellu maantieajoon.
Avustava neliveto
Normaaliajoon soveltuvasta nelivedosta voitiin puhua vasta sen jälkeen kun lukolliselle nelivedolle keksittiin teknisiä vaihtoehtoja. Kun nelivedot alkoivat esiintyä normaaleissakin henkilöautoissa 1980-luvulla, oli niissä lähes kaikissa voimanjako etu- ja taka-akselin välillä toteutettu viskokytkimellä.
Tämän keksinnön ansiosta nelivedosta tuli myös normaaliajoon hyvin soveltuja ja se alkoi saavuttaa laajempaakin suosiota. Fyysisesti pienikokoisella viskokytkimellä on kaksivetoinen auto suhteellisen helppo muuttaa nelivetoiseksi. Viskokytkin korvaa samalla myös keskitasauspyörästön lukkoineen. Viskokytkimen toiminta perustuu öljyn jäykistymiseen ja voimanjakosuhde akselien välillä voi pitävällä alustalla olla korkeintaan 50/50.
Uudemmissa järjestelmissä viskokytkin on korvattu esim. Haldex-kytkimen nimellä kulkevalla kitkakytkimellä (esim. 4Motion). Viskokytkimeen verrattuna tämä elektronisesti ohjattu lamellikytkin toimii nopeammin ja sen toimintaa voidaan ohjata elektronisesti. Normaalisti auto on usein kaksivetoinen ja neliveto tulee mukaan vain kun sitä tarvitaan.
Jatkuva neliveto
Kun puhutaan nelivetoautoista, joissa on jatkuva neliveto, tarkoitetaan tekniikkaa, jossa on itselukittuva mekaaninen tasaus. Näistä tekniikoista yleisin on Torsen. Torsen-tasausta käytetään mm. kaikissa VAG-konsernin pitkittäismoottorisissa nelivetorakenteissa (esim. quattro). Torsen-järjestelmässä erityiset kierukkapyörät jakavat voiman akseleille. Kun toinen akseli pyrkii pyörimään nopeammin kuin toinen, siirtaa tasauspyörästö enemmän voimaa hitaammin pyörivälle akselille.
Eräissä uusimmissa järjestelmissä nelivetotekniikkaan liittyvät ongelmat on ratkaistu kokonaan elektronisesti. Esimerkiksi Mercedes-Benz ja BMW käyttävät uusimmissa nelivetomalleissaan järjestelmää, jossa ei käytetä lainkaan kitkakytkimiä tai lukkoja. Lukitusvaikutus saadaan aikaiseksi jarruttamalla liian nopeasti pyörivää pyörää, jolloin voimaa menee enemmän muille, paremmin pitäville, pyörille. Tällainen järjestelmä on maastossa jarruja rasittava ja kuluttava.
Nelivetojärjestelmiä
- Viskokytkin (mm. Syncro)
- Haldex-kytkin (mm. 4Motion ja quattro)
- Torsen-tasauspyörästö (mm. 4Motion ja quattro)
