Ero sivun ”Urheiluauto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(→Esimerkkejä) |
|||
| (29 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {{ | + | [[Tiedosto:Mazda MX-5 ND etu.jpg|right|250px|thumb|Maailman myydyimmän urheiluauton tittelin saanut [[Mazda MX-5 (ND)|Mazda MX-5]] <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lauri Ahtiainen| Osoite = https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/sata-vuotta-mazdaa-japanin-erikoisimman-historia-on-varikas-ja-taynna-innovaatiota/| Nimeke = Sata vuotta Mazdaa: Japanin erikoisimman historia on värikäs ja täynnä innovaatiota| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Moottori| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1.2.2020| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2022}} </ref>]] |
| − | + | [[Tiedosto:Porsche 911 993 GT2 1996.jpg|right|thumb|250px|[[Porsche 911 GT2|Porsche 911 GT2 (typ 993)]] on urheiluautojen [[FIA GT -mestaruussarja]]n luokittelumalli.]] | |
| − | [[ | ||
| − | |||
'''Urheiluauto''' on autotyyppi, joka on suunniteltu urheilulliseksi ja suorituskykyiseksi. | '''Urheiluauto''' on autotyyppi, joka on suunniteltu urheilulliseksi ja suorituskykyiseksi. | ||
| − | Mielipiteet urheiluauton tarkasta määritelmästä vaihtelevat, mutta useimmiten niissä on kaksi [[istuin|istuinta]] ja kaksi [[ovi|ovea]] ja ne ovat suunniteltu tarjoamaan hyvää kiihtyvyyttä, korkeaa huippunopeutta ja hyvää ulkonäköä. Auto voi olla urheilullinen olematta urheiluauto. Puhtaaseen urheiluautoluokkaan ei tavallisesti lasketa [[GTI]]- | + | Mielipiteet urheiluauton tarkasta määritelmästä vaihtelevat, mutta useimmiten niissä on kaksi [[istuin|istuinta]] ja kaksi [[ovi|ovea]] ja ne ovat suunniteltu tarjoamaan hyvää kiihtyvyyttä, korkeaa huippunopeutta ja hyvää ulkonäköä. Auto voi olla urheilullinen olematta urheiluauto. Puhtaaseen urheiluautoluokkaan ei tavallisesti lasketa [[GTI]]-malleja. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | Urheiluauto ei välttämättä tarvitse aina olla erityisen suorituskykyinen, mutta hyvät ajo-ominaisuudet, kevyt rakenne, hyvä ohjaustuntuma, ja sporttinen ulkonäkö sekä varusteet voivat tehdä autosta urheilullisen. Esimerkkinä tämän tyyppisestä autosta voidaan mainita [[Mazda MX-5|Mazda MX-5 (Miata)]]. | |
| − | + | == Määrittely == | |
| − | + | Urheiluauton määrittely on jossain määrin sidoksissa sen dynaamisiin ominaisuuksiin, kuitenkin ilman alarajaa tehon tai voimantuoton suhteen. Näin ollen sekä [[Triumph Spitfire]] että [[Ferrari 488 Pista]] voidaan molemmat määritellä urheiluautoiksi, vaikka ne kaikilta osin ovat täysin eri kategorioissa. Urheiluautot ovat lähes poikkeuksetta 2- tai 2+2-paikkaisia ja auton ominaisuuksissa on painotettu sen dynaamisuutta, ei kuljetuskapasiteettia. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paul Niedermeyer| Osoite = https://www.curbsideclassic.com/blog/history/the-best-definition-of-the-term-sports-car-and-the-first-american-sports-car/| Nimeke = The Best Definition of the Term ‘Sports Car’? And the First American Sports Car| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Curbside Classics| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 8.2.2017| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://sportsandexoticcars.com/what-is-a-sportscar/| Nimeke = Definitions: What is a Sports Car?| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Sports and Exotic Cars| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2022}}</ref> | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | ( | + | Urheiluautojen kaksipaikkaisuuden juuret juontuvat 1900-luvun alun [[Grand Prix -autourheilu]]sta, jossa mekaanikko kulki auton matkassa. Tästä käytännöstä luovuttiin vuonna 1925, mutta vaatimus urheiluautoluokan kilpurin kaksipaikkaisuudesta jäi voimaan. Käytännössä kaikki urheiluautoiksi käsitetyt ajoneuvot olivat ennen II maailmansotaa avokorisia ([[runabout]], [[roadster]] yms.), mutta 1950-luvun myötä urheiluautojen kastiin alettiin liittää myös kiinteällä kovalla katolla valmistettuja autoja. |
| − | |||
| − | == | + | Vaikka urheiluauto voi olla kilpa-auto, kaikki kilpa-autot eivät ole urheiluautoja. Urheiluautoja eivät myöskään ole sedanien tai hatchbackien suorituskykyiset variantit eivätkä amerikkalaiset muskeliautot. Rajatapauksia ovat 2-oviset coupét sekä [[GT|grand tourerit]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jack Baruth| Osoite = https://www.roadandtrack.com/car-culture/a28225/sports-car-definition/| Nimeke = No One Knows What "Sports Car" Actually Means Anymore| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Road and Track| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 19.2.2016| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 30.1.2022}}</ref> |
| − | * [ | + | === Urheiluauton ominaisuuksia === |
| + | * Matala painopiste on urheiluauton perusominaisuus ja oikeastaan välttämätömyys. Riittävän alhaalla sijaitseva painopiste tekee autosta vakaamman ajettavan äkkinäisissä suunnanvaihdoksissa ja kaarreajossa. | ||
| + | * Urheiluauton [[kori]] voi olla aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan optimoitu, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Aerodynaamisten ominaisuuksien optimoinnilla voidaan suuren huippunopeuden sijaan tavoitella myös mahdollisimman suurta downforcea taikka jonkun tai joidenkin komponenttien tehokasta jäähdytystä. | ||
| + | * Optimaalinen akselipainon jakautuminen: 50–40 prosenttia etuakselilla. | ||
| + | * Keskimääräistä suuremmat [[kiihtyvyys]]arvot, verrattaessa urheiluautoa oman aikakautensa arkiautoihin. | ||
| + | * Hyvä teho/painosuhde. | ||
| + | * Hyvä tehotiheys, verrattaessa urheiluauton voimanlähdettä oman aikakautensa arkiautojen moottoreihin. Mäntäpolttomoottoreissa tehotiheys (W/cm<sup>3</sup>) on tärkeä mittari, joka perustuu moottorin sisäiseen tehoon, ei pelkään iskutilavuuteen. | ||
| + | * Urheilulliseen ajotyyliin sopivan jäykäksi viritetty jousitus ja vaimennus. | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| + | <references/> | ||
[[Luokka:Autotyypit]] | [[Luokka:Autotyypit]] | ||
Nykyinen versio 6. helmikuuta 2022 kello 17.29
Urheiluauto on autotyyppi, joka on suunniteltu urheilulliseksi ja suorituskykyiseksi.
Mielipiteet urheiluauton tarkasta määritelmästä vaihtelevat, mutta useimmiten niissä on kaksi istuinta ja kaksi ovea ja ne ovat suunniteltu tarjoamaan hyvää kiihtyvyyttä, korkeaa huippunopeutta ja hyvää ulkonäköä. Auto voi olla urheilullinen olematta urheiluauto. Puhtaaseen urheiluautoluokkaan ei tavallisesti lasketa GTI-malleja.
Urheiluauto ei välttämättä tarvitse aina olla erityisen suorituskykyinen, mutta hyvät ajo-ominaisuudet, kevyt rakenne, hyvä ohjaustuntuma, ja sporttinen ulkonäkö sekä varusteet voivat tehdä autosta urheilullisen. Esimerkkinä tämän tyyppisestä autosta voidaan mainita Mazda MX-5 (Miata).
Määrittely[muokkaa]
Urheiluauton määrittely on jossain määrin sidoksissa sen dynaamisiin ominaisuuksiin, kuitenkin ilman alarajaa tehon tai voimantuoton suhteen. Näin ollen sekä Triumph Spitfire että Ferrari 488 Pista voidaan molemmat määritellä urheiluautoiksi, vaikka ne kaikilta osin ovat täysin eri kategorioissa. Urheiluautot ovat lähes poikkeuksetta 2- tai 2+2-paikkaisia ja auton ominaisuuksissa on painotettu sen dynaamisuutta, ei kuljetuskapasiteettia. [2][3]
Urheiluautojen kaksipaikkaisuuden juuret juontuvat 1900-luvun alun Grand Prix -autourheilusta, jossa mekaanikko kulki auton matkassa. Tästä käytännöstä luovuttiin vuonna 1925, mutta vaatimus urheiluautoluokan kilpurin kaksipaikkaisuudesta jäi voimaan. Käytännössä kaikki urheiluautoiksi käsitetyt ajoneuvot olivat ennen II maailmansotaa avokorisia (runabout, roadster yms.), mutta 1950-luvun myötä urheiluautojen kastiin alettiin liittää myös kiinteällä kovalla katolla valmistettuja autoja.
Vaikka urheiluauto voi olla kilpa-auto, kaikki kilpa-autot eivät ole urheiluautoja. Urheiluautoja eivät myöskään ole sedanien tai hatchbackien suorituskykyiset variantit eivätkä amerikkalaiset muskeliautot. Rajatapauksia ovat 2-oviset coupét sekä grand tourerit.[4]
Urheiluauton ominaisuuksia[muokkaa]
- Matala painopiste on urheiluauton perusominaisuus ja oikeastaan välttämätömyys. Riittävän alhaalla sijaitseva painopiste tekee autosta vakaamman ajettavan äkkinäisissä suunnanvaihdoksissa ja kaarreajossa.
- Urheiluauton kori voi olla aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan optimoitu, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Aerodynaamisten ominaisuuksien optimoinnilla voidaan suuren huippunopeuden sijaan tavoitella myös mahdollisimman suurta downforcea taikka jonkun tai joidenkin komponenttien tehokasta jäähdytystä.
- Optimaalinen akselipainon jakautuminen: 50–40 prosenttia etuakselilla.
- Keskimääräistä suuremmat kiihtyvyysarvot, verrattaessa urheiluautoa oman aikakautensa arkiautoihin.
- Hyvä teho/painosuhde.
- Hyvä tehotiheys, verrattaessa urheiluauton voimanlähdettä oman aikakautensa arkiautojen moottoreihin. Mäntäpolttomoottoreissa tehotiheys (W/cm3) on tärkeä mittari, joka perustuu moottorin sisäiseen tehoon, ei pelkään iskutilavuuteen.
- Urheilulliseen ajotyyliin sopivan jäykäksi viritetty jousitus ja vaimennus.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Ahtiainen: Sata vuotta Mazdaa: Japanin erikoisimman historia on värikäs ja täynnä innovaatiota – Moottori, 1. helmikuu 2020. Viitattu: 30. tammikuu 2022.
- ↑ Paul Niedermeyer: The Best Definition of the Term ‘Sports Car’? And the First American Sports Car – Curbside Classics, 8. helmikuu 2017. Viitattu: 30. tammikuu 2022.
- ↑ Definitions: What is a Sports Car? – Sports and Exotic Cars, Viitattu: 30. tammikuu 2022.
- ↑ Jack Baruth: No One Knows What "Sports Car" Actually Means Anymore – Road and Track, 19. helmikuu 2016. Viitattu: 30. tammikuu 2022.
