Ero sivun ”Kytkin (voimansiirto)” versioiden välillä
(→Kytkimen osat) |
(→Kytkimen osat) |
||
| (8 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | [[Kuva:Clutchdisc.jpg|thumb|250px|kytkinlevy]] | ||
'''Kytkin''' on osa auton [[voimansiirto]]laitteistoa. Se sijaitsee moottorin ja [[vaihdelaatikko|vaihdelaatikon]] välissä. | '''Kytkin''' on osa auton [[voimansiirto]]laitteistoa. Se sijaitsee moottorin ja [[vaihdelaatikko|vaihdelaatikon]] välissä. | ||
| + | |||
| + | == Kytkimen osat == | ||
| + | Kytkin koostuu [[kytkinlevy]]stä, [[paineasetelma]]sta, [[painelaakeri]]sta ja sitä liikuttavasta haarukasta. | ||
== Kytkimen tehtävä == | == Kytkimen tehtävä == | ||
| − | |||
Yksinkertaisesti sanottuna kytkimen tehtävänä on kytkeä ja irroittaa moottorin yhteys vetäviin pyöriin. Tarkemmin sanottuna asia voidaan sanoa seuraavasti: | Yksinkertaisesti sanottuna kytkimen tehtävänä on kytkeä ja irroittaa moottorin yhteys vetäviin pyöriin. Tarkemmin sanottuna asia voidaan sanoa seuraavasti: | ||
# Kiinni ollessaan (kytkeytyneenä) se siirtää moottorin tuottaman voiman [[kampiakseli|kampiakselilta]] vaihdelaatikkoon ja sieltä eteenpäin renkaille. | # Kiinni ollessaan (kytkeytyneenä) se siirtää moottorin tuottaman voiman [[kampiakseli|kampiakselilta]] vaihdelaatikkoon ja sieltä eteenpäin renkaille. | ||
| Rivi 8: | Rivi 11: | ||
== Toimintaperiaate == | == Toimintaperiaate == | ||
| + | Kytkintä ohjataan kytkinpolkimella. Lähtötilanteessa, kun poljin on vapaana yläasennossaan, on kytkinlevy puristunut [[vauhtipyörä]]n ja paineasetelman väliin. Tällöin [[kampiakseli]]n kautta moottorilta tuleva pyörivä liike välittyy vaihteistoon. Kun poljin painetaan alas, vapautuu kytkinlevy puristuksesta ja moottorista tuleva voima ei välity eteenpäin. Yleisin tapa kytkimen rakenteellisessa toteuttamisessa on työntävä, etenkin henkilöautoissa. Sen toiminta on kuvattu tässä animaatiossa. [https://www.youtube.com/watch?v=pqF-aBtTBnY How a clutch works! (Animation), Thomas Schwenke, 24.9.2013] | ||
| − | + | Kytkin voi olla myös vetävä. Tällainen rakenne kestää suurempaa kuormitusta ja on siksi yleisempi kevyissä- ja raskaissa hyötyajoneuvoissa. Sen toiminta on kuvattu tässä animaatiossa [https://www.youtube.com/watch?v=-9dexAaDNDQ How a Pull Type Clutch works. (3D Animation), Simon Raisbeck, 26.4.2016] | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| + | * [[Vapaakytkin]] | ||
| + | * [[Nestekytkin]] | ||
| − | + | [[Luokka:Voimansiirto]] | |
| − | |||
| − | |||
Nykyinen versio 22. joulukuuta 2021 kello 16.02
Kytkin on osa auton voimansiirtolaitteistoa. Se sijaitsee moottorin ja vaihdelaatikon välissä.
Sisällysluettelo
Kytkimen osat[muokkaa]
Kytkin koostuu kytkinlevystä, paineasetelmasta, painelaakerista ja sitä liikuttavasta haarukasta.
Kytkimen tehtävä[muokkaa]
Yksinkertaisesti sanottuna kytkimen tehtävänä on kytkeä ja irroittaa moottorin yhteys vetäviin pyöriin. Tarkemmin sanottuna asia voidaan sanoa seuraavasti:
- Kiinni ollessaan (kytkeytyneenä) se siirtää moottorin tuottaman voiman kampiakselilta vaihdelaatikkoon ja sieltä eteenpäin renkaille.
- Auki (irti) ollessaan se irroittaa kampiakselin pyörivän liikkeen vaihdelaatikosta, sallien autolla pysähtymisen tai vaihteen vaihdon.
Toimintaperiaate[muokkaa]
Kytkintä ohjataan kytkinpolkimella. Lähtötilanteessa, kun poljin on vapaana yläasennossaan, on kytkinlevy puristunut vauhtipyörän ja paineasetelman väliin. Tällöin kampiakselin kautta moottorilta tuleva pyörivä liike välittyy vaihteistoon. Kun poljin painetaan alas, vapautuu kytkinlevy puristuksesta ja moottorista tuleva voima ei välity eteenpäin. Yleisin tapa kytkimen rakenteellisessa toteuttamisessa on työntävä, etenkin henkilöautoissa. Sen toiminta on kuvattu tässä animaatiossa. How a clutch works! (Animation), Thomas Schwenke, 24.9.2013
Kytkin voi olla myös vetävä. Tällainen rakenne kestää suurempaa kuormitusta ja on siksi yleisempi kevyissä- ja raskaissa hyötyajoneuvoissa. Sen toiminta on kuvattu tässä animaatiossa How a Pull Type Clutch works. (3D Animation), Simon Raisbeck, 26.4.2016
