Ero sivun ”Amilcar” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 11: Rivi 11:
  
 
Suunnittelun ja tuotannon painopiste oli pienten urheilullisten autojen valmistuksessa ja Amilcar olikin kilparadoilla, omassa luokassaan, menenestyksekäs merkki.  
 
Suunnittelun ja tuotannon painopiste oli pienten urheilullisten autojen valmistuksessa ja Amilcar olikin kilparadoilla, omassa luokassaan, menenestyksekäs merkki.  
 +
 +
== Historia ==
 +
=== 1921: Société Nouvelle pour l’Automobile ===
 +
Amilcarin syntyyn linkittyy olennaisena osana automerkki [[Le Zèbre]]. Tämä Puteaux'n kunnassa, heti Pariisin länsipuolella, toiminut yhtiö oli aloittanut pienikokoisten ja edullisten autojen valmistamisen isossa mittakaavassa jo vuonna 1909. Erimielisydet rahoittajien kanssa saivat ''SA Le Zèbre'' -yhtiön perustaneen [[Jules Salomon]]in siirtymään [[Citroën]]in palkkalistoille vuonna 1917. Le Zèbre -yhtiössä oli lisäksi kolme tulevaisuuden kannalta tärkeää avainhenkilöä: johtajistoon kuulunut ''Joseph Lamy'', yhtiön suurin osakkeenomistaja, liikemies ''Émile Akar'' sekä ajoneuvojen myynnistä vastannut ''[[André Morel]]''. Vuonna 1919 Citroënin insinööreillä oli työn alla [[Citroën Type C]]:n suunnitelmat. Niiden parissa, Salomonin alaisena, työskenteli insinööri ''Edmond Moyet'', joka vapaa-ajallaan suunnitteli omaa pientä autoa. Morel esitteli Moyet'n herroille Lamy ja Akar ja asiat lähtivät etenemään.
  
 
== Hotchkiss ostaa Amilcarin 1937 ==
 
== Hotchkiss ostaa Amilcarin 1937 ==

Versio 24. marraskuuta 2020 kello 21.50

Société Nouvelle pour l’Automobile (SNPA)
Société Anonyme Française de l’Automobile (SAFA)
Société Financière pour l’Automobile (SOFIA)
Amilcarlogo.gif
Yrityksen perustuspaikka Flag of France.svg.png Ranska,
Saint-Denis
Toiminnassa 19211940
Yhtiön kohtalo Henkilöautojen valmistus päättyi keväällä 1940. Yhtiö SOFIA asetettiin selvitystilaan vuonna 1946.
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja

Amilcar oli ranskalainen, vuosina 1921–1940 valmistettu automerkki. Lyhyeksi jääneen historiansa aikana merkillä ehti olla kolme valmistajaa: Société Nouvelle pour l’Automobile (SNPA), Société Anonyme Française de l’Automobile (SAFA) sekä Société Financière pour l’Automobile (SOFIA).

Suunnittelun ja tuotannon painopiste oli pienten urheilullisten autojen valmistuksessa ja Amilcar olikin kilparadoilla, omassa luokassaan, menenestyksekäs merkki.

Historia

1921: Société Nouvelle pour l’Automobile

Amilcarin syntyyn linkittyy olennaisena osana automerkki Le Zèbre. Tämä Puteaux'n kunnassa, heti Pariisin länsipuolella, toiminut yhtiö oli aloittanut pienikokoisten ja edullisten autojen valmistamisen isossa mittakaavassa jo vuonna 1909. Erimielisydet rahoittajien kanssa saivat SA Le Zèbre -yhtiön perustaneen Jules Salomonin siirtymään Citroënin palkkalistoille vuonna 1917. Le Zèbre -yhtiössä oli lisäksi kolme tulevaisuuden kannalta tärkeää avainhenkilöä: johtajistoon kuulunut Joseph Lamy, yhtiön suurin osakkeenomistaja, liikemies Émile Akar sekä ajoneuvojen myynnistä vastannut André Morel. Vuonna 1919 Citroënin insinööreillä oli työn alla Citroën Type C:n suunnitelmat. Niiden parissa, Salomonin alaisena, työskenteli insinööri Edmond Moyet, joka vapaa-ajallaan suunnitteli omaa pientä autoa. Morel esitteli Moyet'n herroille Lamy ja Akar ja asiat lähtivät etenemään.

Hotchkiss ostaa Amilcarin 1937

Hotchkiss hankki ison osakeomistuksen Sofia-yhtiöstä, joka omisti Amilcarin. Hotchkissillä oli ongelmia tuona aikana, koska Blumin hallitus oli kansallistanut Hotchkissin tuottavan aseteollisuuden. Hotchkissin ja Amilcarin autotuotantojen piti yhdistyä. Amilcarin tuotanto jatkui touko-kesäkuuhun 1940 asti, jolloin saksalaismiehitys lopetti kaiken siviiliautojen tuotannon.

Hotchkiss-yhtiö aloitti sodan jälkeen vain Hotchkiss-merkkisten autojen valmistuksen ja siinäkin oli paljon vaikeuksia. Amilcarin tuotantoa ei enää aloitettu.

Amilcar kilpa-auto

Mallit

Lähteet

  • Harald H. Linz, Halwart Schrader: Die Internationale Automobil-Enzyklopädie, United Soft Media Verlag, München 2008, ISBN 9783803298768
  • George Nicholas Georgano: The Beaulieu Encyclopedia of the Automobile, Volume 1: A–F, Fitzroy Dearborn Publishers, Chicago 2001, ISBN 1579582931


Flag of France.svg.png Ranskalaiset automerkit vuodesta 1931 vuoteen 1945

Alphi | Amilcar | Antony | Ardex | Ariès | Ballot | Benova | Berliet | Bignan-MOP | BNC | Boitel | Breguet | Bucciali | Bugatti | Caban | CGE | Chapeaux | Chenard-Walcker | Chevallier | Citroën | Claveau | Coadou-Fleury | Colin | Corre-La Licorne | Cottin & Desgouttes | Darmont | De Dion-Bouton | Delage | Delahaye | Delaunay-Belleville | Derby | Donnet | Dubonnet | Électraph | Électro-Renard | Électrolette | Farman | Faure | Favel | G.A.R | Gauthier | Georges Irat | Guyot | Harris | Harris-Léon Laisne | Hotchkiss | Huascar | JP | La Licorne | Lambert | Le Dauphin | Le Zèbre | Léon Bollée | Léon Laisne | Léon Rambert | Lorraine | Louis Chenard | Luc Court | Major | Matford | Mathis | Messier | Monet et Goyon | Monocar | Montier | Morris-Léon Bollée | Mors | New-Map | Panhard | Paris-Rhône | Peugeot | Pilain | Poirier | Rally | Rémi-Danvignes | Renault | Robert Serf | Rochet-Schneider | Rolland-Pilain | Rosengart | Salmson | Salomon | Sandford | SATAM | Sima-Standard | Simca | Simca-Fiat | Stéla | Suère | Talbot | Talbot-Lago | Tracfort | Tracta | Unic | Villard | Virus | Voisin