Mercedes moottoriurheilussa

Nimen alkuperä

Logo vuodelta 1916.

Nimellä Mercedes on pitkät perinteet moottoriurheilussa. Itävaltaunkarilainen liikemies Emil Jellinek kilpaili Daimler-Motoren-Gesellschaftin valmistamilla Daimler-autoilla ralleissa. Vuonna 1900 hän tilasi tehtaalta kilpa-auton, jonka rakenne oli tuohon aikaan edistyksellinen; moottori ja kuljettajan istuin sijaitsivat akseleiden välissä eikä niiden yläpuolella kuten tyypillisesti tuon ajan autoissa. Tällä tavoin toteutettu pitkä akseliväli, matala painopiste ja alhaisempi ilmanvastus takasivat autolle hyvät ajo-ominaisuudet suuria nopeuksia varten. Kilpa-uton nimeksi hän halusi sanan, jota hän tykkäsi käyttää läheisistä asioistaan, kuten tyttärestään - Mercedes. Wilhelm Maybach testasi autoa ensimmäisen kerran marraskuussa 1900 ja tuo ensimmäinen Mercedes-merkkinen kilpa-auto 35 PS (Pferdestärke = hevosvoimat) luovutettiin Jellinekille 22. joulukuuta.

Kilpa-autoilumenestyksen alku Mercedes-nimellä

1901 vuonna saksalainen Wilhelm Werner toi Mercedekselle sen ensimmäisen voiton Nice-La Turbie-rallissa maaliskuussa. 22. kesäkuuta 1902 tuotemerkki Mercedes kirjattiin ja 26. syyskuuta se rekisteröitiin laillisesti. Mercedes kilpaili mm. toista saksalaista autonvalmistuksen pioneeria, Benziä vastaan menestyksellisesti 1. maailmansotaan asti Euroopassa. 1. maailmansodan aikaan 1915 Ralph DePalma voitti 75/80 PS -mallilla Indy 500 -kilpailun.

Yhdistyminen Benziin ja Mercedes-Benz Rennabteilungin perustaminen

Pääartikkeli: Mercedes-Benz
1. maailmansodan tiukat rauhanehdot olivat ajaneet saksalaiset tehtaat taloudelliseen ahdinkoon. 1920-luvun alussa Deutche Bank ("Saksalainen pankki") ehdotti Mercedeksen emoyhtiön sulautumista kilpailijaansa Benziin, koska se pystyi vaihtamaan saamiset osakkeiksi uudesta yhtiöstä. Molemminpuolisen omistuksen sopimus Daimler-Motoren-Gesellschaftin ja Benz & Cie.n välillä solmittiin 1. toukokuuta 1924. 28. kesäkuuta 1926 Daimler Motoren Gesellschaft ja Benz & Cie. yhdistyivät muodollisesti synnyttäen Daimler-Benz AG:n (Aktiengesellschaft = osakeyhtiö) ja sopivat, että tästälähin tehtaat käyttäisivät tuotemerkkiä Mercedes-Benz sekä kilpa- että henkilö- ja kuorma-autoissaan. Yhtiön kilpa-auto-osastoksi perustettin Mercedes-Benz Rennabteilung ("kilpailuosasto") johtajanaan Alfred Neubauer. Mekaanisesti ahdetut SSK-mallit tarjosivat mm. Alfa Romeoille tiukan vastuksen 20-luvun lopun autokilpailuissa.

Hopeanuolten esiinmarssi

30-luvun alussa Euroopan mestaruustittelistä ajettu ratakilpa-autojen GP-sarja oli aikansa autourheilun kuninkuusluokka nykyisen Formula 1:n tapaan. 1933 natsit olivat nousseet valtaan Saksassa ja halusivat osoittaa maan tehneen paluun 1. maailmansodan musertavan tappion jälkeen maailmankartalle mm. urheilukilpailpailuiden mukaanlukien Berliinin olympialaiset 1936 ja kilpa-autoilun muodossa. Perimmäiseen syyn Natsi-Saksan kiinnostuksen autourheiluun epäiltiin olleen tarve kehittää moottoritekniikkaa uutta ajoneuvoihin perustuvaa suursotaa (2. maailmansota) varten. Legendan mukaan 1934 GP-sarjan Saksan Eifel-vuorella järjestettyyn ADAC Eifelrenneniin osallistuessa Mercedes-Benzin W25-kilpa-auto oli todettu ennen kilpailun alkua muutaman kilon yipainoiseksi eikä siitä keksitty otettavaksi mitään muuta pois kuin valkoinen maali (saksalaiset kilpa-autot olivat käyttäneet valkoista virallisena kansallisvärinään keisarikunnan ajoista asti). Auto osallistui kilpailuun paljaan metallin hopeisena voittaen sen kuljettajanaan saksalainen Manfred von Brauchitsch. Tästä alkaen Mercedes-Benzin kilpa-autot osallituivat koitoksiinsa aina hopeisina (Auto Unionin ohella) 2. maailmansodan syttymiseen asti. Auto Unionin ja M-B:n menestyksen myötä kilpa-automaailmassa syntyi käsite hopeanuoli viitaten autojen Alfa Romeon ja Ferrarin punaiseen verratavaan ikoniseen väriin.

F1 ja ensimmäiset maailmanmestaruudet & Le Mans

Mercedes-Benz W196 Hopeanuoli

1950-luvun alussa Mercedes-Benz teki menestyksekkään paluun kilparadoille. 1952 Mercedes-Benz otti kaksoisvoiton Le Mansin 24 h ajossa W194-mallillaan kuljettajinaan Hermann Lang sekä Theo Helfrich & Helmut Niedermayr. 1954 Mercedes-Benz tuli muutama vuosi aikaisemmin (1950) perustettuun Formula 1 -sarjaan voittaen heti kuljettajien mestaruuden Juan Manuel Fangion toimesta (joka ajoi alkukauden 2 ensimmäistä kilpailua Maseratilla). 1955 Fangio ajoi kaikki kilpailunsa voittaen myös tulloin mestaruuden (valmistajien mestaruudesta alettiin ajaa 1958). Mercedes-Benz voitti samana vuonna myös urheiluautojen maailmanmestaruuden kuljettajinaan Stirling Moss, Peter Collins, Werner Engel, John Fitch, Olivier Gendebien, Hans Herrmann, Karl Kling, Pierre Levegh, André Simon, Piero Taruffi, Wolfgang Graf Berghe von Trips ja Juan Manuel Fangio. Kesällä 1955 Mercedes-Benzin moottoriurheiluosasto kovi kovan takaiskun Pierre Leveghin 300 SLR -auton törmätessä Lance Macklinin Austin-Healeyn perään sinkoutuen siitä katsomoon. Leveghin lisäksi surmansa sai 83 katsojaa, ja 120 loukkaantui. Kyseessä on moottoriurheilun historian pahin onnettomuus. Kauden 1955 jälkeen Mercees-Benz vetäytyi klparadoilta pitkäksi aikaa monien jopa pelätessä merkin häipyneen lopullisesti klpa-autoilusta, johon valmistaja alunperin oli nimellään tullut.

Ralliautoilu ja AMG:n perustaminen

Pääartikkeli: Mercedes-AMG GmbH

AMG-logo

Mercedes-Benzin vetäydyttyä kilparadoilta tehdastallina, jatkettiin merkin henkilöautoilla rallin ajamista yksityiskuskien toimesta. 1960 Walter Schock voitti ralliautoilun Euroopan mestaruuden 220 SE:llä ja 1962 Eugen Böhringer samalla mallilla. 1967 kaksi merkin entistä insinööriä Hans Werner Aufrecht ja Erhard Melcher perustivat AMG Motorenbrau und Entwicklungsgessellschaft mbH:n. Yhtiön lyhenne AMG tulee sanoista Aufrecht Melcher Großaspach. Viimeinen kirjain saatiin Aufrechtin syntymäkaupungin, Großaspachin, nimestä. Alunperin yhtiö perustettiin kehittämään kilpa-autojen moottoreita Burgstall an der Murrin kaupungissa (nykyisessä Burgstettenissa) silloisessa Länsi-Saksassa. 1972 firma teki läpimurtonsa 24-tunnin kisassa Spa-Francorchampsin radalla, jossa sen valmistama MB 300 SEL 6.8 AMG voitti luokkansa sijoittuen kokonaiskilpailussa toiseksi (kokonaiskilpailun voitti Ford Capri RS).

Tätä artikkelia on pyydetty laajennettavaksi. Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla AutoWiki:Huomiota kaipaavat sivut.