Ero sivun ”Nelitahtimoottori” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Nelitahtimoottori''' on | + | [[Kuva:4-Stroke-Engine.gif|thumb|Havainnekuva nelitahtimoottorin toimintaperiaatteesta. Toimintavaiheet ovat: <br />1. Imutahti <br />2. Puristustahti <br />3. Työtahti <br />4. Poistotahti]] |
| + | '''Nelitahtimoottori''' on muun muassa lähes kaikissa nyky[[auto]]issa käytettävä moottorityyppi, joka toimii [[polttoaine]]en räjähdysten voimalla. Nimi tulee neljästä moottorin toimintavaiheesta, jotka toistuvat moottorin käydessä. Nelitahtimoottori voi toimia joko [[ottomoottori|otto-]] tai [[dieselmoottori|dieselprosessilla]]. | ||
| − | Nelitahtimoottorin periaatteen | + | Nelitahtimoottorin periaatteen kuvasi ensimmäisenä ranskalainen Alphonse Beau de Rochas vuonna [[1862]] myönnetyssä patentissa. Beau de Rochas ei kuitenkaan hyödyntänyt keksintöään, eikä patenttia julkaistu. Saksalainen [[Nikolaus Otto]] kehitti ilmeisesti de Rochasista riippumattomasti nelitahtimoottoria ja rakensi prototyypin, joka kävi ensimmäisen kerran vuonna [[1876]]. Beau de Rochasin patentti löydettiin vuonna [[1884]], ja Otton saksalainen patentti mitätöitiin. Ottoa pidetään kuitenkin yleisesti nelitahtimoottorin keksijänä, koska hänen työnsä osoitti uuden moottoritekniikan mahdollisuudet. |
| − | [[ | + | |
| − | + | Nelitahtimoottorin haittana kaksitahtimoottoriin nähden on monimutkaisempi rakenne ja siten suurempi paino. Nelitahtisen ottomoottorin etuna kaksitahtimoottoriin on parempi hyötysuhde ja puhtaammat pakokaasupäästöt, sillä nelitahtimoottorissa polttoaineen ja ilman seos ei juuri ollenkaan sekoitu pakokaasuihin. Tämän vuoksi polttoaineen palaminen on puhtaampaa ja tehokkaampaa kuin kaksitahtimoottorissa. Kaksitahtisissa [[dieselmoottori|dieselmoottoreissa]] polttoaineen huuhteluhäviötä ei esiinny. | |
| + | |||
| + | Nelitahtimoottorin kaasunvaihto on yleensä paremmin hallittavissa kuin kaksitahtimoottorin, koska venttiilien ajoitus ja nousu voidaan suunnitteluvaiheessa määrätä suhteellisen vapaasti. Sen sijaan mäntäohjattu kaksitahtikone on vaikeampi suunnitella siten, että saavutetaan riittävä tehollinen puristussuhde, riittävä täytös ja kunnollinen huuhtelu. Nelitahtimoottorin ominaisuuksia on myös helppo muokata jälkikäteen venttiilien ajoitusta tai nostokäyrää muuttamalla esimerkiksi vaihtamalla [[nokka-akseli]]. Nokka-akseleita pyöritetään uusissa moottoreissa [[jakohihna]]n tai jakoketjun avulla. | ||
| + | |||
| + | Nelitahtimoottorin toimintavaiheet ovat: | ||
# Imutahti | # Imutahti | ||
# Puristustahti | # Puristustahti | ||
| Rivi 10: | Rivi 15: | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| − | *[[Kaksitahtimoottori]] | + | * [[Kaksitahtimoottori]] |
| − | *[[Ottomoottori]] | + | * [[Ottomoottori]] |
| − | *[[Polttomoottori]] | + | * [[Polttomoottori]] |
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Versio 20. lokakuuta 2014 kello 20.00
Nelitahtimoottori on muun muassa lähes kaikissa nykyautoissa käytettävä moottorityyppi, joka toimii polttoaineen räjähdysten voimalla. Nimi tulee neljästä moottorin toimintavaiheesta, jotka toistuvat moottorin käydessä. Nelitahtimoottori voi toimia joko otto- tai dieselprosessilla.
Nelitahtimoottorin periaatteen kuvasi ensimmäisenä ranskalainen Alphonse Beau de Rochas vuonna 1862 myönnetyssä patentissa. Beau de Rochas ei kuitenkaan hyödyntänyt keksintöään, eikä patenttia julkaistu. Saksalainen Nikolaus Otto kehitti ilmeisesti de Rochasista riippumattomasti nelitahtimoottoria ja rakensi prototyypin, joka kävi ensimmäisen kerran vuonna 1876. Beau de Rochasin patentti löydettiin vuonna 1884, ja Otton saksalainen patentti mitätöitiin. Ottoa pidetään kuitenkin yleisesti nelitahtimoottorin keksijänä, koska hänen työnsä osoitti uuden moottoritekniikan mahdollisuudet.
Nelitahtimoottorin haittana kaksitahtimoottoriin nähden on monimutkaisempi rakenne ja siten suurempi paino. Nelitahtisen ottomoottorin etuna kaksitahtimoottoriin on parempi hyötysuhde ja puhtaammat pakokaasupäästöt, sillä nelitahtimoottorissa polttoaineen ja ilman seos ei juuri ollenkaan sekoitu pakokaasuihin. Tämän vuoksi polttoaineen palaminen on puhtaampaa ja tehokkaampaa kuin kaksitahtimoottorissa. Kaksitahtisissa dieselmoottoreissa polttoaineen huuhteluhäviötä ei esiinny.
Nelitahtimoottorin kaasunvaihto on yleensä paremmin hallittavissa kuin kaksitahtimoottorin, koska venttiilien ajoitus ja nousu voidaan suunnitteluvaiheessa määrätä suhteellisen vapaasti. Sen sijaan mäntäohjattu kaksitahtikone on vaikeampi suunnitella siten, että saavutetaan riittävä tehollinen puristussuhde, riittävä täytös ja kunnollinen huuhtelu. Nelitahtimoottorin ominaisuuksia on myös helppo muokata jälkikäteen venttiilien ajoitusta tai nostokäyrää muuttamalla esimerkiksi vaihtamalla nokka-akseli. Nokka-akseleita pyöritetään uusissa moottoreissa jakohihnan tai jakoketjun avulla.
Nelitahtimoottorin toimintavaiheet ovat:
- Imutahti
- Puristustahti
- Työtahti
- Poistotahti
