Dodge Coronet R/T - Muutoshistoria

Vaux (13. maaliskuuta 2022 kello 17.35)

2022-03-13T17:35:42Z

Vaux (5. marraskuuta 2016 kello 16.59)

2016-11-05T16:59:48Z

Okkim (31. heinäkuuta 2009 kello 14.25)

2009-07-31T14:25:08Z

Moparman (28. marraskuuta 2008 kello 19.47)

2008-11-28T19:47:20Z

Uusi sivu

{{malli|
nimi = Dodge Coronet R/T / Super Bee)|
kuva = |
valmistaja = Dodge|
valmistusmaa = <br>Usa|
valmistusaika = [[1968]]–[[1969]]|
luokka = |
kori = 2-ovinen [[coupe]] [[Hardtop]] [[Convertible]]|
moottori = [[V8]]|
huippunopeus = |
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = 383 cid–440 cid |
teho = 335–425 hv|
päästöt = |
kulutus = |
voimanvälitys = [[takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = |}}

'''Dodge''' ei halunnut antaa [[Pontiac GTO]]:lle tai millekään muullekaan muskeliautolle yhtään liikaa tilaa markkinoilla, joten Coronetin uuden malliston ilmestyessä siihenkin otettiin urheilullismielisiä kosiskeleva '''R/T-versio'''. Uusi Coronet oli pitkä, matala ja pyöreämuotoinen ja sitä pidettiin yleisesti eräänä viehättävimmän näköisistä mid-size-autoista.

===Varustelu===

Kuten [[Dodge Dart GTS]] ja [[Dodge Charger|Charger R/T- malleissa]]kin, myös '''Coronet R/T''':n tyypillinen ulkonäköön liittyvä seikka oli takapään kimalais (Bumble Bee)-raidoitus, jonka halutessaan sai kuitenkin jättää pois. Coronet -mallistoon kuuluivat sekä [[hardtop]]-coupe että [[avoauto|Convertible]], joissa molemmissa oli luonnollisesti erilliset [[istuin|istuimet]].
Coronet R/T:n vakiovarustukseen kuuluva voimanlähde oli 440-kuutiotuumainen jyhkeä V8-moottori, joka pystyi kehittämään 375 hevosvoimaa. Vakiovaihteistoksi oli puolestaan valittu tunnetusti hyvin toimiva kolmepykäläinen [[TorqueFlite]]-automaatti. Sekä moottorin että vaihteiston puolesta valinnan varaa, sillä lisäpotkua kaipaaville oli tarjolla 425 hevosvoimaista '''426 Hemi'''-moottoria, ja käsin vaihtamisesta pitävät saivat autoonsa nelivaihteisen manuaalilaatikon.
R/T-mallin jarrut olivat suurikokoisemmat kuin muiden Coronet-mallien, mutta kyseessä olivat kuitenkin vain [[rumpujarru]]t, joskin 73 dollarin lisähintaan sai etupyöriin [[levyjarru]]t. Pakokaasut johdettiin ulos [[tuplaputkisto]]n kautta ja myös [[jousitus]]-[[iskunvaimennus]] oli vakiomalleista poikkeava. Tämänkään Dodgen vakiovarustukseen ei kuulunut [[käyntinopeusmittari]]a, vaan siitäkin sai maksaa lisähintaa 90 dollaria.
"Car Life"-lehti koeajoi avomallista Magnum-moottorilla varustettua avomallista R/T-versiota ja kehui sen etenevän todela vaivattomasti. Suuren 440 kuutiotuumaisen moottorin vääntömomentti olikin niin valtava, ettei sitä tarvinnut lainkaan kiljuttaa korkeilla kierroksilla nopeissakaan kiihdytyksissä. Lehden mittauksissa tämä convertible kiihtyi 6,6 sekunnista nollasta kuuteenkymmeneen mailiin tunnissa

Coronet R/T hardtop coupen hinta 3379 dollaria oli monille aivan liian paljon, ja Dodge toikin markkinoille keskellä mallivuotta [[1968]] kukkarolle sopivamman riisutun version, jonka nimeksi annettiin '''Super Bee'''. Super Bee -mallistoon kuuluivat hardtop coupe sekä keskipilarillinen coupe (pk. tolppa) ja ne olivat sisältä enemmän vaikkapa taksin näköinen kuin mitään ylellisiä ja urheilullisia menopelejä. Erillisiä istuimiakaan siinä ei ollut, vaan tavallinen täyspitkä sohva.
Super Bee -malleihinkin oli saatavana 426 Hemi, mutta vakiomoottoriksi otettiin 383 kuutiotuumainen [[V8]]. Kyseiseen moottoriin oli lainattu 440 Magnum -moottorista muun muassa [[sylinterikansi|sylinterikannet]] ja rajuhko [[nokka-akseli]], joiden turvin moottori pystyi kehittämään 335 hevosvoimaa.

Vuonna [[1969]] Super Been moottoripuolelle tapahtui erinäisiä merkittäviä asioita. Ensinnäkin 73 dollarin lisähintaan tuli tarjolle "Ramcharger Air Induction System" -järjestelmä, jossa [[kaasutin|kaasuttimeen]] johdettiin kylmää ja siten tiheämpää ulkoilmaa (Hemi-moottorissa tämä kuului vakiovarustukseen). Vielä enemmän julkisuutta sai osakseen Super Been "Six-Pack" -varustepaketti, jossa 440 kuutiotuumaista Magnumia ruokittiin kolmen kaksikurkkuisen Holley-kaasuttimen voimin. Konepelti oli tällöin valmistettu lasikuidusta ja sen alapuolelta hevosvoimia löytyi 390 kappaletta. Tällaisella Super Bee -versiolla nollasta kuuteenkymmeneen mailin tunnissa 6,3 sekuntia. Enemmän tai vähemmän ihmetystä herättää kuitenkin se, että "Car and Driver" -Lehden testissä vaisummalla 383 cid:illä varustetulla Super Bee:llä kiihdytettiin samaan nopeuteen 5,6 sekunnissa.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{malli|
 nimi = Dodge Coronet R/T / Super Bee|
-kuva = |
+kuva = [[Kuva:Dodge-Coronet-R-T-vm1967.jpg|250px|Dodge Coronet R/T]]|
 valmistaja = Dodge|
 valmistusmaa = <br>{{Lippu|Yhdysvallat}} Yhdysvallat|
@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 seuraaja = |
 samaaluokkaa = }}
+'''Dodge Coronet R/T'''. Dodge ei halunnut antaa [[Pontiac GTO]]:lle tai millekään muullekaan muskeliautolle yhtään liikaa tilaa markkinoilla, joten Coronetin uuden malliston ilmestyessä siihenkin otettiin urheilullismielisiä kosiskeleva '''R/T-versio'''. Uusi [[Dodge Coronet]] oli pitkä, matala ja pyöreämuotoinen ja sitä pidettiin yleisesti eräänä viehättävimmän näköisistä mid-size-autoista.
 ===Varustelu===
@@ Rivi 35: / Rivi 34: @@
 Vuonna [[1969]] Super Been moottoripuolelle tapahtui erinäisiä merkittäviä asioita. Ensinnäkin 73 dollarin lisähintaan tuli tarjolle "Ramcharger Air Induction System" -järjestelmä, jossa [[kaasutin|kaasuttimeen]] johdettiin kylmää ja siten tiheämpää ulkoilmaa (Hemi-moottorissa tämä kuului vakiovarustukseen). Vielä enemmän julkisuutta sai osakseen Super Been "Six-Pack" -varustepaketti, jossa 440 kuutiotuumaista Magnumia ruokittiin kolmen kaksikurkkuisen Holley-kaasuttimen voimin. Konepelti oli tällöin valmistettu lasikuidusta ja sen alapuolelta hevosvoimia löytyi 390 kappaletta. Tällaisella Super Bee -versiolla nollasta kuuteenkymmeneen mailin tunnissa 6,3 sekuntia. Enemmän tai vähemmän ihmetystä herättää kuitenkin se, että "Car and Driver" -Lehden testissä vaisummalla 383 cid:illä varustetulla Super Bee:llä kiihdytettiin samaan nopeuteen 5,6 sekunnissa.
 [[Luokka:Dodge|Coronet R/T]]
 [[Luokka:Mallit|Coronet R/T]]

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 kuva = |
 valmistaja = Dodge|
-valmistusmaa = <br>Yhdysvallat|
+valmistusmaa = <br>{{Lippu|Yhdysvallat}} Yhdysvallat|
 valmistusaika = [[1968]]&ndash;[[1969]]|
 luokka = |
 kori = 2-ovinen [[coupe]] [[Hardtop]] [[Convertible]]|
 moottori = [[V8]]|
 huippunopeus = |

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{malli|
-nimi = Dodge Coronet R/T / Super Bee)|
+nimi = Dodge Coronet R/T / Super Bee|
 kuva = |
 valmistaja = Dodge|
-valmistusmaa = <br>Usa|
+valmistusmaa = <br>Yhdysvallat|
 valmistusaika = [[1968]]&ndash;[[1969]]|
 luokka = |
@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 edeltäjä = |
 seuraaja = |
-samaaluokkaa = |}}
+samaaluokkaa = }}
 '''Dodge''' ei halunnut antaa [[Pontiac GTO]]:lle tai millekään muullekaan muskeliautolle yhtään liikaa tilaa markkinoilla, joten Coronetin uuden malliston ilmestyessä siihenkin otettiin urheilullismielisiä kosiskeleva '''R/T-versio'''. Uusi Coronet oli pitkä, matala ja pyöreämuotoinen ja sitä pidettiin yleisesti eräänä viehättävimmän näköisistä mid-size-autoista.
@@ Rivi 27: / Rivi 26: @@
 Kuten [[Dodge Dart GTS]] ja [[Dodge Charger|Charger R/T- malleissa]]kin, myös '''Coronet R/T''':n tyypillinen ulkonäköön liittyvä seikka oli takapään kimalais (Bumble Bee)-raidoitus, jonka halutessaan sai kuitenkin jättää pois. Coronet -mallistoon kuuluivat sekä [[hardtop]]-coupe että [[avoauto|Convertible]], joissa molemmissa oli luonnollisesti erilliset [[istuin|istuimet]].
 Coronet R/T:n vakiovarustukseen kuuluva voimanlähde oli 440-kuutiotuumainen jyhkeä V8-moottori, joka pystyi kehittämään 375 hevosvoimaa. Vakiovaihteistoksi oli puolestaan valittu tunnetusti hyvin toimiva kolmepykäläinen [[TorqueFlite]]-automaatti. Sekä moottorin että vaihteiston puolesta valinnan varaa, sillä lisäpotkua kaipaaville oli tarjolla 425 hevosvoimaista '''426 Hemi'''-moottoria, ja käsin vaihtamisesta pitävät saivat autoonsa nelivaihteisen manuaalilaatikon.
-R/T-mallin jarrut olivat suurikokoisemmat kuin muiden Coronet-mallien, mutta kyseessä olivat kuitenkin vain [[rumpujarru]]t, joskin 73 dollarin lisähintaan sai etupyöriin [[levyjarru]]t. Pakokaasut johdettiin ulos [[tuplaputkisto]]n kautta ja myös [[jousitus]]-[[iskunvaimennus]] oli vakiomalleista poikkeava. Tämänkään Dodgen vakiovarustukseen ei kuulunut [[käyntinopeusmittari]]a, vaan siitäkin sai maksaa lisähintaa 90 dollaria.
+R/T-mallin jarrut olivat suurikokoisemmat kuin muiden Coronet-mallien, mutta kyseessä olivat kuitenkin vain [[rumpujarru]]t, joskin 73 dollarin lisähintaan sai etupyöriin [[levyjarru]]t. Pakokaasut johdettiin ulos [[tuplaputkisto]]n kautta ja myös [[jousitus]] ja[[iskunvaimennus]] oli vakiomalleista poikkeava. Tämänkään Dodgen vakiovarustukseen ei kuulunut [[kierroslukumittari]]a, vaan siitäkin sai maksaa lisähintaa 90 dollaria.
 "Car Life"-lehti koeajoi avomallista Magnum-moottorilla varustettua avomallista R/T-versiota ja kehui sen etenevän todela vaivattomasti. Suuren 440 kuutiotuumaisen moottorin vääntömomentti olikin niin valtava, ettei sitä tarvinnut lainkaan kiljuttaa korkeilla kierroksilla nopeissakaan kiihdytyksissä. Lehden mittauksissa tämä convertible kiihtyi 6,6 sekunnista nollasta kuuteenkymmeneen mailiin tunnissa
@@ Rivi 34: / Rivi 33: @@
 Vuonna [[1969]] Super Been moottoripuolelle tapahtui erinäisiä merkittäviä asioita. Ensinnäkin 73 dollarin lisähintaan tuli tarjolle "Ramcharger Air Induction System" -järjestelmä, jossa [[kaasutin|kaasuttimeen]] johdettiin kylmää ja siten tiheämpää ulkoilmaa (Hemi-moottorissa tämä kuului vakiovarustukseen). Vielä enemmän julkisuutta sai osakseen Super Been "Six-Pack" -varustepaketti, jossa 440 kuutiotuumaista Magnumia ruokittiin kolmen kaksikurkkuisen Holley-kaasuttimen voimin. Konepelti oli tällöin valmistettu lasikuidusta ja sen alapuolelta hevosvoimia löytyi 390 kappaletta. Tällaisella Super Bee -versiolla nollasta kuuteenkymmeneen mailin tunnissa 6,3 sekuntia. Enemmän tai vähemmän ihmetystä herättää kuitenkin se, että "Car and Driver" -Lehden testissä vaisummalla 383 cid:illä varustetulla Super Bee:llä kiihdytettiin samaan nopeuteen 5,6 sekunnissa.