Muokataan sivua Neliveto

[[Kuva:En 4wd english.png|thumb|300px|Nelivetojärjestelmä]]

'''Nelivedolla''' tarkoitetaan vetotapaa, jossa auton kaikki neljä pyörää vetävät. Toisin sanoen auton moottorin tuottamalla voimalla pyöritetään yhtäaikaa kaikkia auton renkaita. Nelivedosta käytetään mm. termejä '''4WD''' (four-wheel drive), '''4x4''' (four by four) ja '''AWD''' (all-wheel drive).

Nelivedon pääasiallinen tehtävä on perinteisesti ollut pitokyvyn parantaminen liukkailla alustoilla ja näin parantaa auton etenemiskykyä. Tähän liittyy tietty nyrkkisääntö: mitä enemmän autossa on vetäviä pyöriä, sen parempi etenemiskyky sillä on.

== Historia ==

Neliveto on keksintönä jo varsin vanha. Ensimmäiset 1900-luvun alussa sotilaskäyttöön rakennetut nelivetoautot toimivat mm. tykinvetäjinä. Tällaisia amerikkalaisvalmisteisia [[kuorma-auto]]ja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Kaikkein tunnetuin nelivetoauto lienee kuitenkin [[Willys Jeep]], joka tuli tunnetuksi toisesta maailmansodasta.

Ensimmäinen mekaanisella nelivedolla varustettu henkilöauto (ja kilpa-auto) oli [[Spyker 60 H.P.]], auton rakensivat hollantilaiset veljekset Jacobus ja Hendrik-Jan Spijker vuonna [[1903]]. Daimler-Benz on myös rakentanut nelivetoisen ajoneuvon vuonna [[1907]].

Ensimmäinen dieselkäyttöinen nelivetoinen maastohenkilöauto oli vuonna [[1933]] esitelty [[Mitsubishi PX-33]] prototyyppi. [[Mitsubishi]] on valmistanut [[Mitsubishi Pajero]]-maastoautoa vuodesta [[1982]].

Ensimmäinen henkilöauto, jossa nelivetoa käytettiin, oli vuonna [[1966]] esitelty [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]]. Ensimmäinen massavalmistaja, joka valmisti nelivetoja on [[Subaru]]. Se esitteli vuonna [[1972]] [[Subaru Leone|Leone]] 4WD -mallin. Vuonna [[1980]] myös [[AMC]] esitteli kokonaisen malliston ([[AMC Eagle|Eagle]] sedan, coupe ja farmari), johon oli saatavilla neliveto. 

Nelivedon menestyskauden voidaan kuitenkin katsoa alkaneen 1980-luvulla [[Audi Quattro]]n rallitoiminnan myötä. Tämän jälkeen nelivetoa alettiin tarjota myös tavallisiin henkilöautoihin. Viime vuosina nelivedon suosiota on pyritty lisäämään mm. niin sanottujen [[kaupunkimaasturi|kaupunkimaastureiden]] avulla.

== Tekniikka ==

=== Perinteinen neliveto ===

Neliveto voidaan toteuttaa hyvin monenlaisella tekniikalla. Alunperin nelivedon perustana oli normaali [[takaveto]], johon lisättiin erillinen jakolaatikko. Jakolaatikon yhteydessä oli lisäksi ylimääräinen pienellä välityssuhteella oleva [[alennusvaihde]] sekä nelivedon kytkentä. Alennusvaihde mahdollisti maastossa hitaan etenemisen, samalla kuitenkin moottorin korkeita kierroksia käyttäen.

Ensimmäiset [[maastoauto]]issa käytetyt nelivedot toimivat ilman [[keskitasauspyörästö]]ä. Tällainen ns. jäykkä neliveto on tarkoitettu maastoajoon ja toimii siellä erinomaisen hyvin. Tällöin etu- ja taka-akselit pyörivät samalla nopeudella, joten rakenne ei sovellu maantieajoon.

=== Avustava neliveto ===

Normaaliajoon soveltuvasta nelivedosta voitiin puhua vasta sen jälkeen kun lukolliselle nelivedolle keksittiin teknisiä vaihtoehtoja. Kun nelivedot alkoivat esiintyä normaaleissakin henkilöautoissa 1980-luvulla, oli niissä lähes kaikissa voimanjako etu- ja taka-akselin välillä toteutettu [[viskokytkin|viskokytkimellä]].

Tämän keksinnön ansiosta nelivedosta tuli myös normaaliajoon hyvin soveltuja ja se alkoi saavuttaa laajempaakin suosiota. Fyysisesti pienikokoisella viskokytkimellä on kaksivetoinen auto suhteellisen helppo muuttaa nelivetoiseksi. Viskokytkin korvaa samalla myös keskitasauspyörästön lukkoineen. Viskokytkimen toiminta perustuu öljyn jäykistymiseen ja voimanjakosuhde akselien välillä voi pitävällä alustalla olla korkeintaan 50/50.

Uudemmissa järjestelmissä viskokytkin on korvattu esim. [[Haldex]]-kytkimen nimellä kulkevalla kitkakytkimellä (esim. [[Volkswagen Golf]]issa käytetty [[4Motion]]). Viskokytkimeen verrattuna tämä elektronisesti ohjattu lamellikytkin toimii nopeammin ja sen toimintaa voidaan ohjata elektronisesti. Normaalisti auto on usein kaksivetoinen ja neliveto tulee mukaan vain kun sitä tarvitaan.

=== Jatkuva neliveto ===

Kun puhutaan nelivetoautoista, joissa on jatkuva neliveto, tarkoitetaan tekniikkaa, jossa on itselukittuva mekaaninen tasaus tai täysin avoin keskitasauspyörästö. [[Audi]] aloitti henkilöautojen nelivetovallankumouksen vuonna [[1980]] tuomalla markkinoille [[Audi Quattro]]-mallinsa. Audeissa oli vuoteen [[1987]] saakka avoin keskitasauspyörästö, jonka yhteydessä alipainetoiminen lukitsin keskelle ja taakse.

Itselukittuvista yleisin on [[Torsen]]. Torsen-tasausta käytetään mm. kaikissa [[VAG|VAG-konsernin]] pitkittäismoottorisissa nelivetorakenteissa (esim. [[Audi A4]]-mallissa käytetty [[quattro]]). Torsen-järjestelmässä erityiset matopyörät jakavat voiman akseleille. [[Torsen]] (Torque Sensing) tunnistaa vääntömomentin tarpeen akseleiden välillä. Se ohjaa momenttia sinne, missä sitä enemmän tarvitaan. Ensimmäisen sukupolven [[Torsen]]-pyörästöjen vetosuhde vaihtelee portaattomasti välillä 25:75 ja 75:25. Haittapuolena kuitenkin on, että toisen akselin ollessa täysin ilmassa, pääsee voima vuotamaan sieltä pois.

Eräissä uusimmissa järjestelmissä nelivetotekniikkaan liittyvät ongelmat on ratkaistu kokonaan elektronisesti. Esimerkiksi [[Mercedes-Benz]] ja [[BMW]] käyttävät uusimmissa nelivetomalleissaan järjestelmää, jossa ei käytetä lainkaan kitkakytkimiä tai lukkoja. Lukitusvaikutus saadaan aikaiseksi jarruttamalla liian nopeasti pyörivää pyörää, jolloin voimaa menee enemmän muille, paremmin pitäville, pyörille. Tällainen järjestelmä on maastossa jarruja rasittava ja kuluttava.

== Nelivetojärjestelmiä ==

* [[Viskokytkin]] (mm. [[Syncro]])
* [[Haldex|Haldex-kytkin]] (mm. [[4Motion]] ja [[quattro]])
* [[Torsen|Torsen-tasauspyörästö]] (mm. [[4Motion]] ja [[quattro]])
* [[Super Select II]] SS4-II ([[Mitsubishi]])
Subarun manuaalivaihteisissa autoissa voima välittyy keskitasauspyörästön avulla tasaisesti suhteessa 50/50 molemmille akseleille ja viskolukko estää etu- ja taka-akselin pyörimisnopeuden eron kasvamisen liian suureksi.

== Katso myös ==

* [[VAG-nelivetotyypit]]
* [[Etuveto]]
* [[Takaveto]]

[[Luokka:Voimansiirto]]