Muokataan sivua Valmet autoteollisuudessa

''Artikkeli käsittelee '''Valmet'''-yhtiötä autotuotannon näkökulmasta.''

== Historia ==

Valmet-yhtiö syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin puolustusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin, että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota Moskovan välirauhansopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi nopeasti tehdessään tämän päätöksen.

Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6200 työntekijää. Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.

== Valmet linja-autokorit ==

Valmetin Lentokonetehdas valmisti alumiinista lentokoneniiteillä kooten bussimatkustamoita. Alumiinilevyistä piti alun perin tehdä [[Bristol]] Blenheim -pommikoneita, mutta niistä tulikin linja-auton koreja. 

== Valmet diesel ==

Nokian Siuron kylän Linnavuoreen rakennettiin Suomen toinen lentomoottoritehdas vuonna 1942. Tehtaan päätehtävä oli toimia lentomoottoreiden korjaustyön ydinpaikkana.

Tampereella toimineen Valtion Lentokonetehtaan moottoriosasto oli sodan uhatessa sijoitettu Kokkolaan. Hankala välimatka loi tarpeen uuden lentomoottoritehtaan perustamiseen. Paikaksi valikoitui Nokian kauppalan alueella, lähellä Siuron kylää sijainnut muinaishistoriallinen Linnavuori. Vuori mahdollisti luolatilojen louhimisen, rautatie oli lähellä ja sähkön saanti oli helposti järjestettävissä. Rakennustyöt alkoivat vuoden 1942 marraskuussa.

Tuotannollinen toiminta aloitettiin osin keskeneräisissä tiloissa maaliskuussa 1944. Ensimmäinen työ oli 30 VL Myrsky II -hävittäjäkoneen rungon kokoonpano. Seuraavaksi käynnistyi lentokonepotkureiden kunnostus ja loppukesästä toiminnan aloitti laakerivalimo. Tehtaan alkuperäiseen tarkoitukseen, lentomoottoreiden korjaustyöhön, päästiin vasta sodan jälkeen vuonna 1947.

Sotakorvaustuotanto ja dieselmoottorien valmistus

Sodan päätyttyä tehdas siirtyi lähes täysin sotakorvaustuotantoon. Linnavuoreen valikoitui miltei kaikki tarvittavien [[diesel]]moottorien sekä ilmakompressorien valmistus. Toimitusten kireä aikataulu ei mahdollistanut omaa suunnittelua, vaan oli turvauduttava Ruotsista saataviin lisensseihin. Sotakorvauskuunareita varten tehtiin 60 June-Munktell -raakaöljymoottoreita. Skandiaverkenin lisenssillä valmistettiin dieselmoottoreita vetureita varten ja Atlas Dieselin lisenssillä neljää eri kompressorimallia. Sotakorvaustuotteista ainoastaan kompressorit säilyivät tuotannossa aina 1960-luvulle saakka

Omaan tuotekehitykseen perustuvien dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1946, jolloin tehtiin pieniä sarjoja 440- ja 648-mallin moottoreita lähinnä meri- ja aggregaatti käyttöön. Osa niistä ehti jo sotakorvaustoimituksiin ja sen jälkeen niitä toimitettiin vielä Neuvostoliittoon myytyihin laivoihin. Seuraavana vuonna aloitettiin myös 4-sylinterisen ottomoottorin tuotekehitys Valmetin traktorin voimanlähteeksi. Sen polttoaineena oli joko bensiini tai petroli.

1940 luvun loppupuolella oli myös aloitettu suuremman dieselmoottorin tuotekehitys. Valtion Rautateillä oli tarve kevyelle henkilöjunalle, jonka voimanlähteeksi tarvittiin dieselmoottori. Junat tuli valmistamaan Valmetin Lentokonetehdas ja luonnollinen moottorin toimittaja oli Linnavuoren tehdas. Tuohon käyttöön kehitettiin suora 12 litran 8 sylinterinen moottori, joka kehitti 180 hv tehon. Jatkokehityksessä tästä tehtiin vielä varavoimakäyttöön välijäähdyttimellä ja kahdella ahtimella varustettu versio, joka kehitti 250 hv tehon.

Suuret puimurit ja kuorma-autot tarvitsivat enemmän voimaa. Tästä syystä Nokialla ryhdyttiin 80-luvun alkupuolella kehittämään 7,4 litran järeää kuutosmoottoria, joka tuli tuotantoon 1985. Moottoria käytettiin mm. [[Sisu]] SK ja SL 150 & 170 -malleissa.

Kun Valmet Oy:n ja Sisun välillä tehtiin omistusjärjestelyjä keväällä 1994, Dieseltuotteet ja Tehdasautomaatio siirtyivät uuteen Sisuun ja lentomoottorit Patria Finaviteciin. Koska Sisun liikeidea perustui kumipyörillä liikkuviin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, Tehdasautomaatio myytiin Mercantile Oy:lle vuoden 1995 lopulla. Moottoritehtaan nimeksi tuli tässä yhteydessä '''SisuDiesel''' ja hieman myöhemmin myös moottoreiden tuotenimeksi Valmetin sijaan SisuDiesel.

Vuonna [[2007]] lanseerattiin myös varsin ainutlaatuinen konfiguraatio tällä tehoalueella: 7-sylinterinen moottori. Moottorin julkistamistilaisuudessa Linnavuoressa SisuDieselin nimi myös vaihdettiin, uudeksi tuli '''AGCO Sisu Power''' lähentäen näin tehdasta uuteen konserniin myös imagollisesti.

Vuonna [[2012]] liiketoimintamme integroitiin entistä tiiviimmin AGCO-konsernin ydinliiketoimintaan vaihtamalla yrityksen nimeksi '''AGCO Power'''. Nykyisin tehdas ei enää valmista moottoreita liikennekäyttöön.

== Valmet Automotive Oy ==
{{pääartikkeli|Valmet Automotive Oy}}<br>

Valmet Automotive Oy, entinen Oy Saab-Valmet Ab, on Uudessakaupungissa toimiva erikoishenkilöautoja valmistava Suomen ainoa henkilöautotehdas. Tällä hetkellä tehdas valmistaa Mercedes-Benzin A- ja GLC-sarjaa. Vuonna 2005 tehtaan linjalta valmistui 1 000 000:s auto, punainen Porsche Boxster.

== Lähteet ==
{{Wikipedia|Valmet}}
* [http://www.agcopower.com/fi/yritys/historia/ agcopower.com - YLI 70 VUOTTA MOOTTORIHISTORIAA]
* [https://www.facebook.com/linjaautomuseo/videos/1737973869768199/ Linja-automuseo @ facebook - AEC REGAL MARK III - MUISTO KESÄSTÄ JA MENNEISYYDESTÄ]