AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Renkaanvaihto

2009-04-09T21:00:56Z

93.106.183.234: /* Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

== Tarvittavat välineet ==

# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==

[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta on syytä tarkistaa pyörimissuunta, jotta se tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella voidaan käyttää "tähtikuviota" pulttien kiristämisessä.

Pulttien kiristämisessä voidaan käyttää apuna momenttiavainta, jolla saadaan pultit kiristettyä sopivan tiukalle. Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110-120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n.100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni.

Kun pultit on kiristetty, voidaan siirtyä seuraavan renkaan kimppuun.

Kun kaikki renkaat on vaihdettu, kannattaa käydä tarkistamassa rengaspaineet. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia).

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==

[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
*Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
*Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
*Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
*Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
*Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
*Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
*Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
*Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
*Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
*Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==

Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==

* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==

* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[luokka:oppaat]]

Renkaanvaihto

2009-04-09T20:54:37Z

93.106.183.234: /* Renkaiden vaihtaminen */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

== Tarvittavat välineet ==

# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==

[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta on syytä tarkistaa pyörimissuunta, jotta se tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella voidaan käyttää "tähtikuviota" pulttien kiristämisessä.

Pulttien kiristämisessä voidaan käyttää apuna momenttiavainta, jolla saadaan pultit kiristettyä sopivan tiukalle. Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110-120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n.100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni.

Kun pultit on kiristetty, voidaan siirtyä seuraavan renkaan kimppuun.

Kun kaikki renkaat on vaihdettu, kannattaa käydä tarkistamassa rengaspaineet. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia).

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla ainakin se mitä polttoainekorkin luukussa tai ohjekirjassa sanotaan. Nämä ovat autovalmistajan suosittamat minimipaineet. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Rengaspaine on oikea, kun rengas on ajon jälkeen yhtä lämmin sekä reunoilta että keskeltä, eikä pidemmällä aikavälillä kulu epätavallisen paljon reunoista tai keskeltä. Muista tarkistaa rengaspaineet riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==

[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
*Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
*Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
*Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
*Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
*Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
*Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
*Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
*Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
*Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
*Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==

Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==

* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==

* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[luokka:oppaat]]

Rengas

2009-04-09T20:46:52Z

93.106.183.234: /* Oikea rengaspaine */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|280px|Vyörengas 18" alumiinivanteella]]
Auton '''renkailla''' tarkoitetaan [[vanne|vanteen]] päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

== Rengasrakenteet ==

[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|right|200px|Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä]]
=== Ristikudosrengas ===

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerroksten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

[[Kuva:Vararengas.jpg|thumb|right|200px|Täysikokoinen vararengas]]

=== Vyörengas ===

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

=== Ristikudosvyörengas ===

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

== Renkaan mitoitus ja merkinnät ==

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin ([[STRO]]/[[ETRTO]]). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamikseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli.
Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

==== Numeroiden ja kirjainten selitykset ====

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

* 185 - renkaan leveys millimetreissä
* 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
* R - vyörengas (radial)
* 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
* 86 - kantavuusindeksi
* T - nopeusluokka

==== Tärkeimmät nopeusluokat ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Nopeusluokka
|-
|'''N'''||140 km/h
|-
|'''P'''||150 km/h
|-
|'''Q'''||160 km/h
|-
|'''R'''||170 km/h
|-
|'''S'''||180 km/h
|-
|'''T'''||190 km/h
|-
|'''U'''||200 km/h
|-
|'''H'''||210 km/h
|-
|'''V'''||240 km/h
|-
|'''Z||yli 240km/h
|-
|'''W'''||270 km/h
|-
|'''Y'''||300 km/h
|}

==== Kantavuusluokituksia ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Kantavuus rengasta kohden
|-
|'''75'''||387 kg
|-
|'''80'''||450 kg
|-
|'''85'''||515 kg
|-
|'''90'''||600 kg
|-
|'''95'''||690 kg
|-
|'''100'''||800 kg
|-
|'''105'''||925 kg
|-
|'''110'''||1060 kg
|}

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

==== Renkaan valmistusaika ====

Renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia.
Merkintä löytyy renkaan toiselta sivulta DOT-sarjan jälkeen.

== Sisärenkaat ==

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

== Kantokyky ==

Kantokyky riippuu käytetystä rengaspaineesta. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet tulevat kantokyvyn kriteereiksi.

== Pyörimissuunta ==

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa.
On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

== Rengaskoon muutos ==

Auton [[rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Liikenneministeriön päätöksen]
mukaan ilman [[muutoskatsastus]]ta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton [[raideleveys]] ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on [[nopeusmittari]]n näyttämä korjattava tarvittaessa.

== Oikea rengaspaine ==

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan.
Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina [[renkaanvaihto|renkaanvaihdon]] jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

== Rengasmääräykset Suomessa ==

=== Talvirenkaat ===

*Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana '''talvirenkaita'''
*'''Nastarenkaita''' saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
* Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
* Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
* '''M+S (Mud+Snow)''' -renkaita ([[kitkarengas|kitkarenkaita]]) saa käyttää ympäri vuoden
* Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. [[Nokian Hakkapeliitta]], [[Michelin X Ice North]], [[Good Year]] sekä [[Continental]].

=== Kesärenkaat ===

* Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy [[katsastus|katsastuksessa]]

== Katso myös ==

* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]
* [[Renkaanvaihto]]

== Ulkoiset linkit ==

*[http://www.nokiantyres.com/rengasmerkinnat Nokian Renkaat: Rengasmerkinnät]
*[http://www.ake.fi/ake/katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/ajoneuvon+rakenne++ja+varusteet/renkaat/renkaat.htm Ajoneuvohallintokeskus: Rengastietoutta]
*[http://www.miata.net/garage/tirecalc.html Miata.net: Rengaskokolaskuri]
*[http://faq.varas.to/rengasvanne.html Sfnet.harrastus.autot: Renkaat ja vanteet -FAQ]
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)] ja [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021256 muutossäädös 1256/2002] (Luku 3: Alustamuutokset)
*[http://puuha.dy.fi/joomla/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=2 puuha.dy.fi - Renkaiden valintaan tulee panostaa]

[[Luokka:Tekniikka]][[Luokka:Laki]]

Rengas

2009-04-09T20:39:30Z

93.106.183.234: /* Pyörimissuunta */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|280px|Vyörengas 18" alumiinivanteella]]
Auton '''renkailla''' tarkoitetaan [[vanne|vanteen]] päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

== Rengasrakenteet ==

[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|right|200px|Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä]]
=== Ristikudosrengas ===

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerroksten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

[[Kuva:Vararengas.jpg|thumb|right|200px|Täysikokoinen vararengas]]

=== Vyörengas ===

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

=== Ristikudosvyörengas ===

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

== Renkaan mitoitus ja merkinnät ==

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin ([[STRO]]/[[ETRTO]]). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamikseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli.
Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

==== Numeroiden ja kirjainten selitykset ====

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

* 185 - renkaan leveys millimetreissä
* 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
* R - vyörengas (radial)
* 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
* 86 - kantavuusindeksi
* T - nopeusluokka

==== Tärkeimmät nopeusluokat ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Nopeusluokka
|-
|'''N'''||140 km/h
|-
|'''P'''||150 km/h
|-
|'''Q'''||160 km/h
|-
|'''R'''||170 km/h
|-
|'''S'''||180 km/h
|-
|'''T'''||190 km/h
|-
|'''U'''||200 km/h
|-
|'''H'''||210 km/h
|-
|'''V'''||240 km/h
|-
|'''Z||yli 240km/h
|-
|'''W'''||270 km/h
|-
|'''Y'''||300 km/h
|}

==== Kantavuusluokituksia ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Kantavuus rengasta kohden
|-
|'''75'''||387 kg
|-
|'''80'''||450 kg
|-
|'''85'''||515 kg
|-
|'''90'''||600 kg
|-
|'''95'''||690 kg
|-
|'''100'''||800 kg
|-
|'''105'''||925 kg
|-
|'''110'''||1060 kg
|}

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

==== Renkaan valmistusaika ====

Renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia.
Merkintä löytyy renkaan toiselta sivulta DOT-sarjan jälkeen.

== Sisärenkaat ==

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

== Kantokyky ==

Kantokyky riippuu käytetystä rengaspaineesta. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet tulevat kantokyvyn kriteereiksi.

== Pyörimissuunta ==

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa.
On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

== Rengaskoon muutos ==

Auton [[rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Liikenneministeriön päätöksen]
mukaan ilman [[muutoskatsastus]]ta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton [[raideleveys]] ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on [[nopeusmittari]]n näyttämä korjattava tarvittaessa.

== Oikea rengaspaine ==

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esimerkiksi 2,5–3,2 bar. Rengaspaine on oikea, kun rengas on ajon jälkeen yhtä lämmin sekä reunoilta että keskeltä, eikä pidemmällä aikavälillä kulu epätavallisen paljon reunoista tai keskeltä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina [[renkaanvaihto|renkaanvaihdon]] jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Rengasmääräykset Suomessa ==

=== Talvirenkaat ===

*Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana '''talvirenkaita'''
*'''Nastarenkaita''' saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
* Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
* Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
* '''M+S (Mud+Snow)''' -renkaita ([[kitkarengas|kitkarenkaita]]) saa käyttää ympäri vuoden
* Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. [[Nokian Hakkapeliitta]], [[Michelin X Ice North]], [[Good Year]] sekä [[Continental]].

=== Kesärenkaat ===

* Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy [[katsastus|katsastuksessa]]

== Katso myös ==

* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]
* [[Renkaanvaihto]]

== Ulkoiset linkit ==

*[http://www.nokiantyres.com/rengasmerkinnat Nokian Renkaat: Rengasmerkinnät]
*[http://www.ake.fi/ake/katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/ajoneuvon+rakenne++ja+varusteet/renkaat/renkaat.htm Ajoneuvohallintokeskus: Rengastietoutta]
*[http://www.miata.net/garage/tirecalc.html Miata.net: Rengaskokolaskuri]
*[http://faq.varas.to/rengasvanne.html Sfnet.harrastus.autot: Renkaat ja vanteet -FAQ]
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)] ja [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021256 muutossäädös 1256/2002] (Luku 3: Alustamuutokset)
*[http://puuha.dy.fi/joomla/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=2 puuha.dy.fi - Renkaiden valintaan tulee panostaa]

[[Luokka:Tekniikka]][[Luokka:Laki]]

Vanne

2009-04-09T20:31:45Z

93.106.183.234: /* Kevytmetallipyörät */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|right|200px|[[Porsche]]n 18" alumiinivanne]]
[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|200px|[[FSO Polonez]]in tavallinen peltivanne ja puolipeittävä pölykapseli]]
'''Vanteet''' ovat auton alla [[pyörännapa|navoissa]] kiinni olevat metalliset pyöreät objektit, joiden ympärille on asennettu auton [[renkaat]].

== Vanteiden mitat ==

Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaattellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.

Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.

'''ET''' (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason ([[pyörännapa]]) välinen etäisyys. Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden [[olkapoikkeama|olkapoikkeamaan]], joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.

[[Pulttijako]] (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.

Vanteen keskireiän (engl. centerbore) pitää olla sopiva [[pyörännapa|pyörännavan]] kanssa. Laki sallii vain vanteiden valmistajan omien soviteholkkien käytön.

== Yleisimmät vannetyypit ==

Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: [[henkilöauto]]n pyörät, [[kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]n pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.

=== Teräslevypyörä ===

Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.

=== Teräspuolapyörä ===

Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä [[jarrut|jarrujen]] hyvä jäähtyvyys.

=== Kevytmetallipyörät ===

Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat myös paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen/taipuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korjattu kevytmetallivanne saattaa olla vaarallinenkin, ja voi hajota kappaleiksi esim. vauhdissa tai rengasta asennettaessa. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.

Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.

== Vannekoon muutos ==

Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.

=== Rengaskoot ja vanneleveydet ===

Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet [[STRO]]-normiston mukaan:

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #606060 solid; border-collapse: collapse;"
|-
!Renkaan koko||Suositus||Hyväksytyt leveydet
|-
|145/80-13,14||4,0||3,5 – 5,0
|-
|155/80-13,14||4,5||4,0 – 5,0
|-
|165/80-13||4,5||4,0 – 5,5
|-
|-155/70-13||4,5||4,0 – 5,0
|-
|-165/70-13||5,0||4,0 – 5,5
|-
|-175/70-13||5,0||4,5 – 6,0
|-
|-185/70-13||5,5||4,5 – 6,0
|-
|185/70-14,15,17||5,5||4,5 - 6,0
|-
|255/70-15||7,5||6,5 - 8,5
|-
|265/70-15,16||8,0||7,0 - 9,0
|-
|185/65-13,14,15,16,17||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/65-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/65-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|185/60-14,15||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|215/60-14,15,16||6,5||6,0 - 7,5
|-
|275/60-15,16||8,0||7,5 - 10,0
|-
|185/55-14,15||6,0||5,0 - 6,5
|-
|195/55-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/55-13,14,15,16,18||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215,55-15,16,17||7,0||6,0 - 7,5
|-
|195/50-15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/50-14,15,16,17||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215/50-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|195/45-14,15,16,17||6,5||6,0 - 7,5
|-
|205/45-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|215/45-15,16,17,18||7,0||7,0 - 8,0
|-
|225/45-16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|235/45-15,17||8,0||7,5 - 9,0
|-
|215/40-15,16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|225/40-16,17,18||8,0||8,0 - 9,0
|-
|235/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|-
|245/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|}

== Katso myös ==

* [[Luettelo vannemerkeistä]]
* [[Pulttijako]]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (23.10.1998/779)]

[[Luokka:Tekniikka]]
[[Luokka:Alustan rakentaminen]]
[[Luokka:Laki]]

Vanne

2009-04-09T20:31:18Z

93.106.183.234: /* Kevytmetallipyörät */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|right|200px|[[Porsche]]n 18" alumiinivanne]]
[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|200px|[[FSO Polonez]]in tavallinen peltivanne ja puolipeittävä pölykapseli]]
'''Vanteet''' ovat auton alla [[pyörännapa|navoissa]] kiinni olevat metalliset pyöreät objektit, joiden ympärille on asennettu auton [[renkaat]].

== Vanteiden mitat ==

Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaattellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.

Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.

'''ET''' (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason ([[pyörännapa]]) välinen etäisyys. Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden [[olkapoikkeama|olkapoikkeamaan]], joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.

[[Pulttijako]] (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.

Vanteen keskireiän (engl. centerbore) pitää olla sopiva [[pyörännapa|pyörännavan]] kanssa. Laki sallii vain vanteiden valmistajan omien soviteholkkien käytön.

== Yleisimmät vannetyypit ==

Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: [[henkilöauto]]n pyörät, [[kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]n pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.

=== Teräslevypyörä ===

Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.

=== Teräspuolapyörä ===

Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä [[jarrut|jarrujen]] hyvä jäähtyvyys.

=== Kevytmetallipyörät ===

Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat myös paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen/taipuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korjattu kevytmetallivanne saatta olla vaarallinenkin, ja voi hajota kappaleiksi esim. vauhdissa tai rengasta asennettaessa. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.

Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.

== Vannekoon muutos ==

Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.

=== Rengaskoot ja vanneleveydet ===

Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet [[STRO]]-normiston mukaan:

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #606060 solid; border-collapse: collapse;"
|-
!Renkaan koko||Suositus||Hyväksytyt leveydet
|-
|145/80-13,14||4,0||3,5 – 5,0
|-
|155/80-13,14||4,5||4,0 – 5,0
|-
|165/80-13||4,5||4,0 – 5,5
|-
|-155/70-13||4,5||4,0 – 5,0
|-
|-165/70-13||5,0||4,0 – 5,5
|-
|-175/70-13||5,0||4,5 – 6,0
|-
|-185/70-13||5,5||4,5 – 6,0
|-
|185/70-14,15,17||5,5||4,5 - 6,0
|-
|255/70-15||7,5||6,5 - 8,5
|-
|265/70-15,16||8,0||7,0 - 9,0
|-
|185/65-13,14,15,16,17||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/65-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/65-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|185/60-14,15||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|215/60-14,15,16||6,5||6,0 - 7,5
|-
|275/60-15,16||8,0||7,5 - 10,0
|-
|185/55-14,15||6,0||5,0 - 6,5
|-
|195/55-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/55-13,14,15,16,18||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215,55-15,16,17||7,0||6,0 - 7,5
|-
|195/50-15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/50-14,15,16,17||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215/50-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|195/45-14,15,16,17||6,5||6,0 - 7,5
|-
|205/45-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|215/45-15,16,17,18||7,0||7,0 - 8,0
|-
|225/45-16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|235/45-15,17||8,0||7,5 - 9,0
|-
|215/40-15,16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|225/40-16,17,18||8,0||8,0 - 9,0
|-
|235/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|-
|245/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|}

== Katso myös ==

* [[Luettelo vannemerkeistä]]
* [[Pulttijako]]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (23.10.1998/779)]

[[Luokka:Tekniikka]]
[[Luokka:Alustan rakentaminen]]
[[Luokka:Laki]]

Vanne

2009-04-09T20:23:53Z

93.106.183.234: /* Vanteiden mitat */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|right|200px|[[Porsche]]n 18" alumiinivanne]]
[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|200px|[[FSO Polonez]]in tavallinen peltivanne ja puolipeittävä pölykapseli]]
'''Vanteet''' ovat auton alla [[pyörännapa|navoissa]] kiinni olevat metalliset pyöreät objektit, joiden ympärille on asennettu auton [[renkaat]].

== Vanteiden mitat ==

Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaattellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.

Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.

'''ET''' (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason ([[pyörännapa]]) välinen etäisyys. Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden [[olkapoikkeama|olkapoikkeamaan]], joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.

[[Pulttijako]] (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.

Vanteen keskireiän (engl. centerbore) pitää olla sopiva [[pyörännapa|pyörännavan]] kanssa. Laki sallii vain vanteiden valmistajan omien soviteholkkien käytön.

== Yleisimmät vannetyypit ==

Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: [[henkilöauto]]n pyörät, [[kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]n pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.

=== Teräslevypyörä ===

Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.

=== Teräspuolapyörä ===

Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä [[jarrut|jarrujen]] hyvä jäähtyvyys.

=== Kevytmetallipyörät ===

Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat harmillisesti huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin ja niitä voidaan korjata esimerkiksi hitsaamalla. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.

Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.

== Vannekoon muutos ==

Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.

=== Rengaskoot ja vanneleveydet ===

Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet [[STRO]]-normiston mukaan:

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #606060 solid; border-collapse: collapse;"
|-
!Renkaan koko||Suositus||Hyväksytyt leveydet
|-
|145/80-13,14||4,0||3,5 – 5,0
|-
|155/80-13,14||4,5||4,0 – 5,0
|-
|165/80-13||4,5||4,0 – 5,5
|-
|-155/70-13||4,5||4,0 – 5,0
|-
|-165/70-13||5,0||4,0 – 5,5
|-
|-175/70-13||5,0||4,5 – 6,0
|-
|-185/70-13||5,5||4,5 – 6,0
|-
|185/70-14,15,17||5,5||4,5 - 6,0
|-
|255/70-15||7,5||6,5 - 8,5
|-
|265/70-15,16||8,0||7,0 - 9,0
|-
|185/65-13,14,15,16,17||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/65-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/65-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|185/60-14,15||5,5||5,0 - 6,5
|-
|195/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/60-14,15,16||6,0||5,5 - 7,5
|-
|215/60-14,15,16||6,5||6,0 - 7,5
|-
|275/60-15,16||8,0||7,5 - 10,0
|-
|185/55-14,15||6,0||5,0 - 6,5
|-
|195/55-14,15||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/55-13,14,15,16,18||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215,55-15,16,17||7,0||6,0 - 7,5
|-
|195/50-15,16||6,0||5,5 - 7,0
|-
|205/50-14,15,16,17||6,5||5,5 - 7,5
|-
|215/50-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|195/45-14,15,16,17||6,5||6,0 - 7,5
|-
|205/45-15,16,17||7,0||6,5 - 7,5
|-
|215/45-15,16,17,18||7,0||7,0 - 8,0
|-
|225/45-16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|235/45-15,17||8,0||7,5 - 9,0
|-
|215/40-15,16,17,18||7,5||7,0 - 8,5
|-
|225/40-16,17,18||8,0||8,0 - 9,0
|-
|235/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|-
|245/40-17,18||8,5||8,0 - 9,5
|}

== Katso myös ==

* [[Luettelo vannemerkeistä]]
* [[Pulttijako]]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (23.10.1998/779)]

[[Luokka:Tekniikka]]
[[Luokka:Alustan rakentaminen]]
[[Luokka:Laki]]