Volkswagen Kupla

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 23. syyskuuta 2018 kello 18.55 – tehnyt Vaux (keskustelu | muokkaukset) (Lähteet)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
VW (Volkswagen) 1200
Volkswagen 1302
Volkswagen 1303
Volkswagen 1500
VW Kupla 1303
Valmistaja ja valmistusmaa Volkswagen,
Flag of Germany.svg.png Saksa
Flag of Australia.svg.png Australia
Flag of South Africa.svg.png Etelä-Afrikka
Flag of Brazil.svg.png Brasilia
Flag of Mexico.svg.png Meksiko
Valmistusaika 19382003
Luokka C-segmentti
Kori 2-ovinen Coupé
2-ovinen Avoauto
Moottori B4
Iskutilavuus 986–1596 cm3
Teho 18–40 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 18–50 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 105–135 km/h
Hintaluokka 14.400 € (1300 1973)
Edeltäjä
Seuraaja Volkswagen New Beetle
Saman luokan autoja Lloyd Arabella
BMW 700
DKW F12
Glas 1204
Hillman Imp
Renault Dauphine
Citroën 2CV
Renault 4


Volkswagen Kupla on vuosina 19382003 valmistettu Volkswagenin ensimmäinen automalli, jota valmistettiin kaikkiaan noin 21,5 miljoonaa yksilöä. Kupla oli kaksiovinen pyöreämuotoinen kansanauto ja siinä oli ilmajäähdytteinen 1200–1600-kuutioinen nelisylinterinen nelitahtinen bokseri- eli vastaiskumoottori. Moottorin viritysaste oli varsin alhainen. Kuplaa valmistettiin Saksassa vuoteen 1978 asti. Mallin tuotantoa on ollut Australiassa, Brasiliassa ja Meksikossa.

Yleistä

Auto esiteltiin 1930-luvulla saksalaisten virkistystoimintajärjestö KdF:n (Kraft durch Freude = "Voimaa ilosta") projektina KdF-Wagen Typ 1-nimellä. Kupla oli suunniteltu Saksan autobahneille, ja sillä pystyi ajamaan huippunopeutta jopa tunteja ilman pelkoa ylikuumenemisesta. Muutamia ehti valmistua ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen valmistus aloitettiin uudelleen Wolfsburgissa rakentamalla liittoutuneiden avulla pommitetut tehtaat jälleen toimintakuntoisiksi. Ilmajäähdytys ei tarjonnut kovin hyvää lämmityslaitetta, mutta poisti huolen jäähdytysnesteen jäätymisestä pakkasella. Tämä yhdistettynä aikanaan suuren 15" rengaskoon tuomaan hyvään etenemiskykyyn auraamattomassa lumihangessa teki Kuplasta erittäin suositun 1950-luvun Suomessa.

Tuontisäännöstelyn ollessa voimassa joutui uutta Kuplaa jonottamaan jopa vuosia ja vähän käytetystä saattoi saada uutta paremman hinnan. Lainsäädäntö mahdollisti tietyille työntekijäryhmille ns. merimiesautojen tuonnin kiintiöiden ulkopuolelta, näistä suurin osa oli kysyttyjä kuplavolkkareita.

Kupla oli Suomessa 1950–60-luvuilla suosittu ja haluttu auto. Osaltaan suosioon vaikutti maine kestävänä autona, jolla on laaja huoltoverkosto. Volkswagenin autoliikkeet myivät vaihtomoottoreita, joiden hinta oli suhteellisen edullinen. Takana olevan moottorin vaihto sujui huoltoliikkeessä nopeasti. Kuplan valmistusajan alkupuolella 1950-60 -luvuilla oli hyvin tavallista että pikkuauton moottori kesti vain n. 100 tkm. Volkswagenin jälleenmyyjä organisoi kätevästi toimivan vaihtokonejärjestelmän. Myöhemmin moottorin vaihtamisessa järjestettiin näytösluontoisia kilpailuja, nopeimmat alan harrastajat vaihtoivat ne jopa muutamassa minuutissa paikalleen.

Kuplavolkkarissa oli kantava pohjalevy ja erillinen kori. Tämä mahdollisti korin vaihtamisen helposti ja erilaisia avonaisia hiekkakirppuja tai urheiluautokopioita tulikin rakennussarjoina markkinoille 1960-luvulta alkaen.

Kuplassa on vääntösauvajousitus (poikkeuksena 1302 / 1303 -mallit joissa on edessä MacPherson-tyyppinen joustintukijousitus).

Tehdas käytti Kuplasta mallimerkintää Typ 1. Tyyppi kakkonen oli tylppäkeulainen pakettiauto, tyyppi kolmonen 1960-luvun isompi 1500 / 1600 -malli ja tyyppi nelonen 1970-luvun iso 411 / 412 -malli.

Kuplavolkkaria on valmistettu Saksan lisäksi Australiassa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Meksikossa. Suomessa koottiin 1960-luvun lopussa 50 kpl koe-erä. Avokuplat kokosi sama Karmannin koripaja Saksassa, joka teki Kuplaan perustuvat Karmann Ghia -Coupé-mallit. Kuplavolkkaria on valmistettu yhteensä noin 21,5 miljoonaa kappaletta.

Tuotantomäärät

Vuosi Tuotanto
1948 19 244
1949 46 154
1950 90 038
1951 105 712
1952 136 013
1953 179 740
1954 242 673

Lähde TM 2/1956, s. 14
Valmistusmäärä ylitti miljoonan vuonna 1965, 1091 000 Kuplaa. Vuosina 1965-1973 valmistusmäärä ylitti miljoonan joka vuosi paitsi 1967 vain 926 000 Kuplaa. Viimeisenä miljoonavuotena 1973 valmistettiin 1206 000 Kuplaa.

1957 koeajo

Tekniikan Maailman koeajo 13/1957 moitti VW 1200:n heikohkoa suuntavakavuutta ja yliohjautuvuutta. Toisaalta ohjaus oli nopea ja tarkka. Suorituskyky oli heikko, sillä mitattu kiihtyvyys oli 0-50 km/t 8,0 sekuntia, 0-80 km/t 19,4 sekuntia ja 0-100 km/t 40,0 sekuntia. Huippunopeus 110 km/t. Lehden 2/1956 koeajossa vuotta aiemmin kiihtyvyys oli 0-50 km/t (sama) 8 sekuntia, 0-70 km/t 15 sekuntia ja 0-90 km/t 30 sekuntia.

1957 mallin takaikkuna on liian pieni. Etuistuimet tukevat kaarteissa hyvin ajajaa ja matkustajaa. Lisäksi niitä voi kallistaa kolmeen eri asentoon. Polttoainemittaria ei ole, ei myöskään vastaavaa varoitusvaloa, sitä vastoin Kuplassa on viiden litran varatankki. Varoitusvalot on latauksen, öljynpaineen, kaukovalojen ja suuntaviittojen tarkkailuun.

Nelisylinterisen 1192 cm³ ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 22 kW /3400 (tehonormi ei tiedossa, 30 hv) ja suurin vääntömomentti 76,5 Nm /2100 (7,8 kgm). Neljä vaihdetta, joista vaihteet 2-4 ovat synkronoituja ja ykkönen synkronoimaton. Nämä tekniset tiedot ovat samat 1956 ja 1957 malleissa. Vuoden 1956 koeajovaunu kulutti keskimäärin 7,5 litraa /100 km matalaoktaanista bensiiniä.

Kupla oli aikanaan tavoiteltu auto luotettavuutensa ansiosta. Moottori oli helppo vaihtaa eikä vaihtomoottori ollut kovinkaan kallis, joten omistajat saattoivat vaihtaa kuluneen tai vioittuneen moottorin huollossa.

1964 koeajo

VW 1200 rekisteröitiin Suomessa viidelle, mutta autoon mahtuu kunnolla vain neljä. Tekniikan Maailman koeajo 2/1964 kertoi että uudistuksista huolimatta "Folkkari" (tai "Kansanauto") on luonteeltaan yhä entinen. Ohjauspyörä on lähellä. Istuimissa on miellyttävä kangasverhoilu ja etuistuinten turvavyöt ovat vakiovaruste. Viimeistelytaso on hyvä. Eteen näkee hyvin, mutta ei sivuille. Etuistuinten selkänojaa voi säätää, selkänojan asentoja on vain kolme. Akun ja sytytystulppien sijoitus on hankala, akku on takaistuimen alla. Tuulilasin pesunestettä lisätessä pitää muistaa lisätä myös painetta, muuten pesulaite ei toimi.

Kuplan muotoilun vanhanaikaisuudesta kertovat suora tuulilasi, ulkoiset astinlaudat, leveät kattopylväät, erilliset lokasuojat, irtopuskurit ja isot pyörät. Lisäksi Kuplan vanhoillisuudesta kertovat sivuille huono näkyvyys, ahtaat sisätilat, pienet matkatavaratilat ja moottorin alhainen viritysaste. Tosin näistä on myös etua, suora tuulilasi on halvempi korjata (ja Kuplan karkaistu tuulilasi rikkoutuu helposti), lokasuojat voi helposti vaihtaa ja isot pyörät sopivat huonoille teille.

VW 1200 painaa 770 kiloa. Takaikkuna on suurentunut. Entisten vuosimallien merkinantotorven kosketinrengas on kadonnut ohjauspyörästä. Lämmitystehoa on lisätty (kohtalaisen hyväksi) ja äänieristystä parannettu - VW 1200 vm. 1964 on jopa suhteellisen hiljainen.

VW 1200:n suuntavakavuus on heikko, yliohjautuvuus hankaloittaa ajamista. Jälkimmäiseen vaikuttaa takana oleva heiluriakseli. Tietyissä olosuhteissa VW:n takapää lähtee helposti äkilliseen luisuun. VW:n ajaminen vaatii suurta tarkkaavaisuutta ja hyvää ajotaitoa.

Myös sivutuuli vaikuttaa Kuplaan ja häiritsee ajamista. Ohjaus on hitaampi kuin edellisissä vuosimalleissa, joskin kevyt ja melko tarkka. VW 1200:n etupyörien raidetankojärjestelmä on epäsymmetrinen, vasen raidetanko on oikeata lyhyempi. Jousitus on melko kova ja Kupla ei paljon kallistele kaarteissa.

Suorituskyky on heikko. Tekniikan Maailman koeajossa 2/1964 mitattu kiihtyvyys 0-50 km/t 7,5 sekuntia, 0-80 km/t 17,6 sekuntia ja 0-100 km/t 29,6 sekuntia. Huippunopeus 115 km/t valmistajan mukaan.

Moottorin tehoa on hieman lisätty (22 > 25 kW) nostamalla puristussuhde 7,0:aan. Nelisylinterisen 1192 cm³ ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 25 kW /3900 (DIN, 34 hv, liioittelevan SAE bruttonormin mukaan 40 hv) ja suurin vääntömomentti 82 Nm /2000 (DIN, 8,4 kpm). B4-moottorin sylinterin mitat ovat 77 × 64 mm.

Neljä vaihdetta, kaikki vaihteet ovat synkronoituja. Myös ykkönen on vuonna 1964 synkronoitu. Vaihteiden välityksiä on pienennetty kiihtyvyyden parantamiseksi. Vaihteisto toimii hyvin, mutta vaihdevipu on ykkösellä ja kolmosella niin edessä että kuljettajan täytyy kumartua eteenpäin.

Varusteisiin on lisätty polttoainemittari. Entisten suuntaviittojen sijaan on tullut vilkkuvalojärjestelmä.

VW 1200 kulutti keskimäärin 8,4 litraa /100 km matalaoktaanista (tavallista) bensiiniä. Vaihteluväli on 7-10 l/100 km.

1966 koeajo

Volkswagen 1300 on hieman tehokkaampi kuin aiemmat mallit, mutta kiihtyvyys on yhä heikko. Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1285 cm³. Sylinterin mitat ovat 77 × 69 mm. Suurin teho on 29 kW /4000 (DIN, 40 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 50 hv) ja suurin vääntömomentti 87 Nm /2000 (DIN, 8,9 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Kytkinpolkimen liike on turhan pitkä. Kupla 1300 painaa 770 kiloa.

Sisätilat ovat pituussuunnassa pienentyneet 4 cm verrattuna aiempiin malleihin eli tilat ovat yhä ahtaat varsinkin takana. Ohjauspyörä on iso, 40 cm, kierroksia on 2,875 (2 + 7/8). Melutaso on 96,8 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 77 dB edessä ja 79 dB takana.

Raideleveyttä on pidennetty ajo-ominaisuuksien parantamiseksi 1305 (ed.) ja 1300 (tak.) mm:iin. Yliohjaustaipumus ei ole enää niin selvä, mutta jos luisto pääsee alkamaan, alkaa se entistäkin äkkinäisemmin, jolloin sen hallinta voi olla vaikeaa.

Tekniikan Maailma 7/1966 mittasi Volkswagen 1300:n (29 kW, 770 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,3 sekuntia, 0–80 km/h 16,2 sekuntia ja 0–100 km/h 28,9 sekuntia. Huippunopeus on 122,0 km/h (TM). Kulutus on noin 6,5-10 litraa /100 km. DIN-kulutus on 8,2 litraa /100 km.

Volkswagen 1300 maksoi Suomessa vuonna 1966 7300 markkaa.

1967 koeajo

Tekniikan Maailman koeajossa 3/1967 oli tehokkaampi Kupla, Volkswagen 1500. Se maksoi 1967 8800 markkaa eli 14.461 euroa (v. 2014 kerroin 1,6433). Suurin teho on 32,5 kW /4000 (DIN, 44 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 53 hv) ja suurin vääntömomentti 100 Nm /2000 (10,2 kpm). Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1493 cm³. Sylinterin mitat ovat 83 × 69 mm. Kupla painaa vain 785 kiloa.

Kiihtyvyys 0-50 km/t 5,8 sekuntia, 0-80 km/t 14,3 sekuntia ja 0-100 km/t 26,9 sekuntia. Huippunopeus tehtaan mukaan 125 km/t, TM:n mittauksissa 122,2 km/t.

VW 1500:n kaarreajo-ominaisuuksia oli parannettu, mutta osa haittapuolista oli yhä jäljellä: huono ilmanvaihto, pienet matkatavaratilat ja sivutuuliherkkyys. Kojelauta on karu. Työn laatu oli yhä korkeatasoista ja jarrut toimivat mainiosti. Levyjarrut etupyörissä ovat parannus. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 74 dB edessä ja 76 dB takana. Kulutus oli koeajossa keskimäärin 9,1 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Kulutuksen vaihteluväli on noin 7-10,5 litraa /100 km.

Vertailu 1970

Volkswagen 1500 sijoittui Tekniikan Maailman 13/1970 vertailussa toiseksi viimeiseksi (10.) 11 autosta. Istuinverhoilu on miellyttävää kangasta. Takaistuimelle on kuitenkin hankala päästä. Tavaratila on pieni.

Isot 15" pyörät tekevät kulusta melko miellyttävää. Takamoottorirakenteesta johtuen suuntavakavuus on huono. Kaarreajo-ominaisuudet voivat olla tottumattomalle vaikeat ja auto ajautuu helposti luistoihin.

Näkyvyys autosta on huono ja kulmia on vaikea arvioida. Tuulilasi on karkaistu. Volkswagen 1500 kiihtyi 0-100 km/t 26,1 sekunnissa. Kulutus on kohtuuttoman iso suorituskykyyn nähden, noin 9-10 litraa /100 km.

1971 koeajo

Tekniikan Maailman koeajossa 1/1971 oli Volkswagen 1302S. 1302S:n uutuutena on läpituuletus, joka aiemmista Kuplista puuttuu, takaikkunoiden takana on ilman poistoaukon ritilä. Takalasissa on lämmitys. Kojelauta on maalattua peltiä, vain yksi mittaritaulu (jossa on nopeus- ja bensiinimittari). Kytkinpoljin on turhan jäykkä ja sen liikerata on pitkä ja luonnottoman kaareva.

Kiitosta saivat työn laatu, parannetut ajo-ominaisuudet ja kangasverhoilu. Moitteita tuli ahtaista takatiloista (jonne on myös hankala päästä), polkimien sijoittelusta ja huonosta näkyvyydestä.

Moite tuli myös korkeasta kulutuksesta (keskimäärin 14,5 litraa /100 km), käytännön ajossa kuluu noin 10-12 l/100 km kesäoloissa. Tasainen 100 km/h vie 7,9 l/100 km. Kulutusta nostaa automaattirikastin.

B4-moottorin iskutilavuus on 1584 cm³ ja suurin teho 37 kW /4000 r/min DIN (50 hv). Suurin vääntömomentti 106 Nm /2800 r/min DIN (10,8 kpm). Sylinterin mitat ovat 85,5 × 69,0 mm. Autossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Vaihteiston välitykset ovat turhan lyhyet, kolmosella 4000 r/min nopeus on vain 90 km/h, ylikierroksilla 5500 r/min 114 km/h.

Tekniikan Maailma 1/1971 kiitti Kupla 1302S:n suorituskykyä, mutta mitattu kiihtyvyys 0-100 km/t 18,9 sekunnissa on nykymittapuun mukaan vaatimaton. Tekniikan Maailma 1/1971 mittasi Volkswagen 1302S:n (37 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,1 sekuntia, 0–80 km/h 11,9 sekuntia, 0–100 km/h 18,9 sekuntia ja 0–120 km/h 32,9 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 133,2 km/h.

Volkswagen 1302S maksoi Suomessa vuonna 1971 10 980 markkaa eli 14 849 euroa (v. 2015, kerroin 1,3524).

Mitat

Pituus 4080 mm
Leveys 1585 mm
Korkeus 1500 mm
Akseliväli 2420 mm
Raideleveys (e/t) 1379 / 1352 mm
Maavara 150 mm
Omapaino 880 kg

Volkswagen 1302S:n (1970) mitat ovat kasvaneet verrattuna edelliseen 1500-malliin: pituus +1 cm, leveys +4,5 cm, akseliväli +2 cm ja raideväli edessä +7,4 cm.

Rekisteröinti

Kuplaa tuotiin Suomeen kaikkiaan yli 127 000 kappaletta. Lisäksi Suomen Heinolassa koottiin 48 Kuplaa. (TM 15/2003, s. 135).

Kupla-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: (lähde TM 12/1981)

Vuosi 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1987 1988 1991
Määrä (kpl) 5952 8822 15353 12758 11367 6085 9463 7349 3772 9947 7487 3775 1001 64 29 3 20 6
Kuplavolkkareita

Historia

  • Vuonna 1936 rakennetaan ensimmäiset prototyypit.
  • Vuonna 1945 kuplan tuotanto aloitetaan.
  • Vuonna 1950 tuodaan Suomeen ensimmäiset Volkswagen Kuplat. Suomessa auto sai nimeksi Kansanauto, mutta hiukan myöhemmin nimi muutettiin alkuperäiseksi Volkswageniksi.
  • Vuonna 1951 valmistetaan kokeeksi Kuplia 1290 cm3 boxer-dieselillä
  • Syyskesällä 1955 valmistuu miljoonas Volkswagen.
  • Vuonna 1965 Volkswagen nousee ensimmäistä kertaa rekisteritilastojen ykköseksi.
  • Vuonna 1972 Kupla-mallista tulee historian myydyin automalli sen ohittaessa Fordin T-mallin. Ennätys syntyi 17.2.1972 valmistusmäärällä 15 007 034 Kuplaa.
  • Vuonna 2003 viimeinen Kupla sarjanumerolla 21529464, valmistuu Pueblan tehtaan tuotantolinjalta Meksikosta.

Korimallit

Kupla (1949)

Kupla-malleja ovat 1200, 1202, 1300, 1302 ja 1303.

Moottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
1.0 B4 986 cm3 18 kW (24 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1939
1.1 B4 1131 cm3 18 kW (25 hv) @ 3300 r/min 67 Nm @ 2000 r/min 1946–1953
1.2 B4 1192 cm3 22 kW (30 hv) @ 3400 r/min 75 Nm @ 2000 r/min 1954–1965
1.2 B4 1192 cm3 22 kW (30 hv) @ 3700 r/min 86 Nm @ 2400 r/min 1959–1967
1.2 B4 1192 cm3 25 kW (34 hv) @ 3600 r/min 82 Nm @ 2000 r/min 1960–1985
1.3 B4 1285 cm3 29 kW (40 hv) @ 4000 r/min 87 Nm @ 2000 r/min 1966–1970
1.3 B4 1285 cm3 28 kW (40 hv) @ 4600 r/min 89 Nm @ 2600 r/min 1967–1983
1.3 B4 1285 cm3 32 kW (44 hv) @ 4100 r/min 87 Nm @ 3000 r/min 1970–1976
1.5 B4 1493 cm3 32 kW (44 hv) @ 4000 r/min 100 Nm @ 2000 r/min 1966–1975
1.5 B4 1493 cm3 32 kW (44 hv) @ 4600 r/min 101 Nm @ 2600 r/min 1970–1977
1.6 B4 1584 cm3 37 kW (50 hv) @ 4000 r/min 106 Nm @ 2800 r/min 1972–1977
1.6 B4 1584 cm3 40 kW (54 hv) @ 4600 r/min 115 Nm @ 3200 r/min 1974–1986

Mitat

  • Pituus: 4060 mm
  • Leveys: 1550 mm
  • Korkeus: 1500 mm
  • Akseliväli: 2400 mm
  • Raideleveys (e/t): 1305/1350 mm
  • Maavara: 152 mm
  • Tavaratila: 280 l
  • Omamassa: 770–860 kg

Pulttijaot

  • 1967 ja sitä ennen 5x205mm
  • 1968 ja sen jälkeen 4x130mm

Muuta

Herbie Riemukupla-elokuvat kertovat Herbiestä, Volkswagenin kuplasta, joka joutuu erilaisiin kommelluksiin. Elokuvat on tehnyt Disney.

  • Riemukupla (The Love Bug) (1968)
  • Riemukupla rullaa taas (Herbie Rides Again) (1974)
  • Riemukupla Monte Carlossa (Herbie Goes To Monte Carlo) (1977)
  • Riemukupla Meksikossa (Herbie Goes Bananas) (1980)
  • Riemukupla: Tankki täynnä (Herbie: Fully Loaded) (2005)
  • Lisäksi siitä on tehty tv-elokuva vuonna 1997, sekä tv-sarja vuonna 1982, mutta sitä pidettiin niin huonona, että se hyllytettiin viiden jakson jälkeen.

Katso myös

Lähteet

  • Tekniikan Maailma 2/1956
  • Tekniikan Maailma 13/1957
  • Tekniikan Maailma 3/1967
  • Tekniikan Maailma 13/1970, vertailu
  • Tekniikan Maailma 1/1971, koeajo


Linkit