Toyota Celica

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 9. heinäkuuta 2021 kello 18.59 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toyota Celica
Valmistaja ja valmistusmaa Toyota Motor Corporation,
Flag of Japan.svg.png Japani
Valmistusaika 19702006
Luokka Urheiluauto
Grand Touring
Kori Porrasperä coupé
Liftback coupé
Avoauto
Moottori R4
Iskutilavuus 1400–2200 cm3 (Eurooppa)
Teho 63–178 kW (Eurooppa)
Voimanvälitys Takaveto, etuveto, neliveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja

Celica on japanilaisen Toyotan vuosina 1970–2006 valmistama urheilullinen coupé.

Yleistä[muokkaa]

Celica kehitettiin autoteollisuuden hyväksi havaitsemalla ja kustannustehokkaalla reseptillä: Otetaan konsernin perustekniikkaa edustava pohjalevy, yhdistetään siihen voimakkaampi moottori ja suunnitellaan päälle nuorekkaaseen ostajakuntaan vetoava, vauhdikkaan oloinen kori. Kolmen ensimmäisen sukupolvensa osalta Celica jakoi pohjalevynsä Toyota Carinan kanssa, ennen kuin ne erkaannutettiin toisistaan.

Seitsemän sukupolvensa aikana Celicasta on valmistettu markkina-aleittain hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia versioita. Japanilaiselle autoteollisuudelle tyypilliseen tapaan, kaikkia mallin kotimarkkinoiden versioita ei ole koskaan tarjottukaan vientiin. Vuodesta 1978 vuoden 1986 alkuun mallisarjaan kuului 6-sylinterinen, korkeatasoinen Celica Supra, joka tämän jälkeen erkaannutettiin omaksi mallisarjakseen. Vuosien 1979 ja 1982 välisenä aikana Japanin kotimarkkinoilla oli myynnissä Celica A40 -sarjaan kuulunut 4-ovinen sedan Celica Camry. Malli oli käytännössä Carina A40, korkeampitasoisella sisustuksella ja jäähdyttäjän säleikön kromatulla "T"-tangolla, joka oli samankaltainen kuin GT-malli Celica Supra A40:n keulalla oleva.[1]

Vuonna 1973 Toyotalla keksittiin nimi GT Liftback versiolle, jossa yhdistyivät fastback-muotoilu ja täysikokoinen, kattoon asti avautuva takaluukku. Nimi levisi tästä ajan myötä yleiseen käyttöön, kuvaamaan tämän tyyppistä korimallia.

Nimi "Celica" tulee latinan kielen sanasta coelica [ˈt͡ʃɛːlika], joka tarkoittaa taivaallista.

1. sukupolvi, A20 (1970–1977)[muokkaa]

Toyota Celica A20.JPG

Pääartikkeli: Toyota Celica (A20)

Ensimmäisen sukupolven Toyota Celica esiteltiin yleisölle lokakuussa 1970 pidetyssä Tokion autonäyttelyssä, yhdessä toisen uutuusmallin, Carinan kanssa. Vientimarkkinoille Celica oli tarjolla kolmena varianttina: LT, ST ja GT. Celica oli alkuun tarjolla ainoastaan porrasperäisenä hardtop coupé -versiona, huhtikuussa 1973 sen rinnalle tuli liftback coupe. Porrasperä-coupé sai kasvojenkohotuksen, Japanin kotimarkkinoilla mallivuodelle 1974 ja vientimarkkinoilla 1976. Faceliftin yhteydessä keulan ilme muuttui, kun viistoksi muotoillut, etulokasuojien kulmiin sijoitetut pysäköintivalot vaihtuivat pystysuoriin. Samalla auton akseliväliä kasvatettiin 2400 mm:stä 2500 mm:iin. Takapään ilmettä oli muokattu takavalojen uudella muotoilulla jo vuonna 1972.[2]

2. sukupolvi, A40 (1978–1981)[muokkaa]

Toyota Celica A40.jpg

Pääartikkeli: Toyota Celica (A40)

Toisen sukupolven Celica tuli myyntiin mallivuoden 1978 autona ja oli jälleen tarjolla sekä Coupé- että Liftback -versiona. Celica A40 suunniteltiin Toyotan Calty Research Design -studiolla Kaliforniassa, jossa projektin päävastaavana toimi muotoilija David Stollery. Celica ei ollut enää oikea hardtop; sekä Coupéssa että Liftbackissä oli kehyksettömät ovien ikkunat, mutta korin rakenteisiin kuului tukeva b-pilari. Toisen sukupolven Celica voidaan jakaa kahteen eri alasarjaan (A- ja B-sarja), jotka eroavat toisistaan ainoastaan ulkonäkönsä osalta. A-sarjan Celicassa (1978–1979) on pyöreät pariajovalot ja kromatut puskurit, lukuunottamatta GT- ja USA-versioita, joissa oli mustat kumipuskurit. B-sarjan Celicassa (1979–1981) on kulmikkaat pariajovalot, uudistetut takavalot ja kromipuskureiden päissä kumisuojat. GT- ja USA-versioissa oli mustat polyuretaanipuskurit.[3]

3. sukupolvi, A60 (1982–1985)[muokkaa]

Toyota Celica A60.jpg

Pääartikkeli: Toyota Celica (A60)

Kolmannen sukupolven Celica esiteltiin elokuussa 1981. Mallin muotoilu oli muuttunut huomattavasti aiemmasta. Celica sai USA:ssa keulalleen elektronisella polttoaineeensuihkutuksella varustetut moottorit elokuussa 1982. Mallivuodelle 1984 Celica sai kasvojenkohotuksen, jossa sen keulalle tulivat täysin piilotetut ajovalot. USA:ssa valmistettiin tästä koriversiosta 2000 auton erä avoautoja.

Syyskuussa 1982 Japanin kotimarkkinoilla tuli myyntiin ensimmäinen turboahdettu Celica, GT-T (TA63). Saadakseen Celican luokiteltua FISAn sääntöjen mukaisesti B-ryhmän ralliautoksi, Toyotan oli valmistettava 200 auton erä tieliikennekelpoisia GT-TS-homologaatioversioita, joka toimi perustana B-ryhmän Celica Twincam Turbolle (TA64). Auton valmistamisesta ja kilpailuttamisesta vastasi Toyota Team Europe (TTE). B-ryhmän Celica TCT:n kisadebyytti oli vuoden 1983 1000 Lakes Rally.[4]

4. sukupolvi, T160 (1986–1989)[muokkaa]

Toyota Celica (ST162) SX liftback.jpg

Pääartikkeli: Toyota Celica (T160)

Neljännen sukupoven Celica tuli markkinoille elokuussa 1985. Malli oli kokenut jälleen täydellisen muodonmuutoksen, jonka ohella sen valmistus vaihtui A-pohjalevyltä T-pohjalevylle ja Celicasta tuli etuvetoinen. Tämän sukupolven coupé oli Japanin kotimarkkinoilla nimeltään Corona Coupe, jossa oli nelipyöräohjaus, muttei Celican turbomoottoreita. Lokakuussa 1986 Japanin kotimarkkinoille lanseerattiin huippuversio GT-Four (ST165), jossa oli 2 litran turboahdettu moottori ja neliveto sähköisellä keskitasauspyörästön lukituksella. Versio pääsi vientiin vuonna 1987, jolloin sen keskitasauspyörästön kytkeytyminen hoidettiin viskokytkimellä. ST165 GT-Four teki rallidebyyttinsä vuoden 1988 Korsikan rallissa, sijoittuen kuudenneksi. Ensimmäinen voitto tuli saman vuoden Kyproksen rallissa (ei WRC) ja ensimmäinen WRC-voitto vuoden 1989 Australian rallissa.[5]

5. sukupolvi, T180 (1990–1993)[muokkaa]

Toyota Celica T180.jpg

Pääartikkeli: Toyota Celica (T180)

Viidennen sukupolven Celica esiteltiin syyskuussa 1989. Mallin uusi Super Round -muotoilu oli aiempaa pehmeälinjaisempaa. Japanin kotimarkkinoilla oli myynnissä versio nelipyöräohjauksella (4WS). Euroopassa myydyt versiot olivat 1.6 ST-i, 2.0 GT-i 16 ja GT-Four. Tietyillä Euroopan maakohtaisilla markkinoilla oli myynnissä versio 2.0 GT-i 16 Cabriolet. Elokuussa 1991 malli sai kevyen faceliftin ja tukun teknisiä uudistuksia. Syyskuussa 1991 Japanin markkinoilla tuli myyntiin A-ryhmän homologaatiomalli GT-Four RC, joka sai Euroopan vientiversiona nimen Carlos Sainz (CS) Limited Edition. Luokittelua varten vaadittiin 5000:n auton valmistaminen.[6]

6. sukupolvi, T200 (1994–1999)[muokkaa]

Toyota Celica T200.JPG

Pääartikkeli: Toyota Celica (T200)

Kuudennen sukupolven Celica tuli myyntiin lokakuussa 1993 ja malli oli edelleen saatavana porrasperäisenä- ja liftback coupéna. Kuljettajan turvatyynystä tuli vakiovaruste, samoin etumatkustajan turvatyynystä myöhemmin tämän sukupolven aikana. Lukkiutumattomat jarrut oli mahdollista saada kaikkiin versioihin. Japanin kotimarkkinoille Celicasta muovattiin myös edullisempi versio Toyota Curren, joka korvasi aiemman Corona Coupén. Helmikuussa 1994 esiteltiin ST205 GT-Four, joka toimi A-ryhmän Celican luokittelumallina. Versio oli kaikkien aikojen tehokain Celica. Tehdasvireisenä ja tieliikenteeseen hyväksyttynä versiona sen teho oli Japanin kotimarkkinoilla 187 kW (251 hv) ja vientiversiona 178 kW (239 hv). A-ryhmän Celica tuli WRC-sarjaan kaudelle 1995, mutta talli diskattiin Katalonian rallin jälkeen, koska väitteiden mukaan moottorin turboahtimen kuristin oli sääntöjen vastainen.[7]

7. sukupolvi, T230 (2000–2006)[muokkaa]

Toyota Celica T230.jpg

Pääartikkeli: Toyota Celica (T230)

Seitsemännen ja samalla viimeisen sukupolven Celica tehtiin Toyotan XYR-konseptin pohjalta vuonna 2000. Se on osa Toyotan projekti Genesistä, jolla yritettiin saada nuoret ostamaan Toyotan autoja Yhdysvalloissa.

Toyota julkaisi Celican liian myöhään kilpailijoihinsa nähden, joten sen myynti Yhdysvalloissa jäi vähäiseksi. Hondan esittelemä Acura RSX söi vuonna 2002 pahasti Celican yhdysvaltain markkinoita. Vuonna 2004 Toyota ilmoittikin Celican ja sen pikkuveljen, kaksipaikkaisen MR2:n myynnin Yhdysvalloissa loppuvan. Tilalle tuli halvempi Scion tC. Muualla Celican myynti loppui 2005, viimeinen Celica valmistui vuoden 2006 puolella.[8]

Lähteet[muokkaa]

  1. Celica Camry – Toyota Motor Corporation, Viitattu: 14. heinäkuu 2020.
  2. Toyota Celica First generation A20/35 Series – Motor Car History, Viitattu: 7. heinäkuu 2021.
  3. Toyota Celica 2nd gen (1977-1981) – Motor Car History, Viitattu: 7. heinäkuu 2021.
  4. Toyota Celica 3rd gen (1981-1985) – Motor Car History, Viitattu: 8. heinäkuu 2021.
  5. Toyota Celica 4th gen (1985-1989) – Motor Car History, Viitattu: 8. heinäkuu 2021.
  6. Toyota Celica 5th gen (1989-1993) – Motor Car History, Viitattu: 9. heinäkuu 2021.
  7. Toyota Celica 6th gen (1993-1999) – Motor Car History, Viitattu: 9. heinäkuu 2021.
  8. Seventh generation / T230 series (1999–2006) – toyotacelica.weebly.com, Viitattu: 9. heinäkuu 2021.
Toyota logo.png Toyota Motor Corporationin Euroopassa myymät automallit
Myynnissä olevat

Aygo • Camry • C-HR • Corolla • Dyna • GR Supra • GT86 • Highlander • Hilux • Land Cruiser • Prius • Prius+ • Prius Plug-in Hybrid • Proace • RAV4 • Yaris

Myynti tai valmistus päättynyt

Auris • Avensis • Urban Cruiser • Hiace • iQ • Yaris Verso • Verso-S • Verso • Corolla Verso • Avensis Verso • Celica • Starlet • Paseo • Corolla Tercel 4WD • Picnic • Previa • Carina • MR2 • Carina E • 4Runner • Model F • LiteAce • Tercel 4WD • Carina II • Supra • Tercel • Corona • Corona Mark II • Cressida • Crown • Mark II • 1000