Rolls-Royce Phantom IV

Rolls-Royce Phantom IV

Valmistaja ja valmistusmaa	Rolls-Royce, Iso-Britannia
Valmistusaika	1950–1956
Luokka	Luksusauto
Kori
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori	R8
Iskutilavuus	5675 cm³
Teho
Voimanvälitys	takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO₂-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä	Rolls-Royce Phantom III
Seuraaja	Rolls-Royce Phantom V
Saman luokan autoja

Pääartikkeli: Rolls-Royce

Phantom IV on kenties kaikkein eksklusiivisin Rolls-Royce -malli, joka on koskaan valmistettu. Alustoja valmistettiin vain 18 kappaletta vuosien 1950 - 1956 välisenä aikana, joista 15 myytiin tehtaalta ulos, kuninkaallisten ja valtionpäämiesten käyttöön. Näistä 18 autosta 16 on säilynyt näihin päiviin asti.

Yleistä

Luomalla Phantom IV:n valmistaja rikkoi oman päätöksensä, lopettaa "isojen" Rolls-Royce Phantomien valmistus II maailmansotaa edeltäneeseen malliin. Alusta kehitettiin Silver Wraithin vastaavasta, kasvattamalla akseliväli 145 tuumaan (3683 mm) ja kokonaispituus 229 tuumaan (5816 mm) sekä näiden muutosten vaatimilla rakenteellisilla vahvistuksilla.

Kyseinen malli on ainoa Rolls-Roycen valmistama auto, joka on varustettu kahdeksansylinterisellä rivimoottorilla. Tämä moottorityyppi on ominaisuuksiltaan hyvin joustava, siinä on riittävästi tehoa mukavaan matkantekoon maantienopeuksilla ja sen vääntömomentti alhaisilla kierroksilla on riittävän suuri, että se kykenee suoritumaan seremonia- ja paraatikäytön vaatimista hiljaisista nopeuksista.

Kaikki autot koritettiin ulkopuolisten korivalmistajien toimesta. Rolls-Roycelle tyypilliseen tapaan, maskin päällä on Spirit of Ecstasy -koriste, kahta autoa lukuunottamatta.

Ensimmäisen Phantom IV:n, joka toimitettiin silloiselle prinsessa Elisabetille vuonna 1950, keulakoristeena on hevosen selässä oleva Pyhä Yrjö joka surmaa lohikäärmeen. Tämä taiteilija Edward Seagon Britannian kuningattaren tunnukseksi suunnitelema pienoisveistos on vaihdettavissa myös kuninkaallisen autolaivaston muiden autojen keulalle. Kuningattaren sisar, prinsessa Margaret, valitsi oman, vuoden 1954 Phantom IV:nsä keulakoristeeksi siivekkään Pegasus-hevosen.

Historiaa

Vuonna 1949 Rolls-Royce vastaanotti Edinburghin herttuan prinssi Philipin jättämän tilauksen, jossa hän pyysi yhtiötä valmistamaan kahdeksansylinterisellä rivimoottorilla varustetun alustan. Prinssi Philip oli saanut koeajettavakseen kyseisenkaltaisella moottorilla varustetun Bentleyn kokeilumallin ja moottorin ominaisuudet tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän halusi itselleen samanlaisella tekniikalla varustetun auton.

Yhtiö hyväksyi tilauksen, tiedostaen että koska Daimler Company oli vuodesta 1900 lähtien ollut kuninkaalisen autolaivaston hovihankkija, heidän oli kyettävä ylittämään siihenastinen parhaansa. Yhtiön johto oli jo aiemmin harkinnut seuraajan valmistamista II maailmansotaa edeltäneelle Phantom III:lle, mutta olivat päätyneet tulokseen, että sodan jälkeisessä taloustilanteessa kyseisenkaltaiselle suurelle ja kalliille autolle ei juuri olisi markkinoita. Auton valmistusta ei suoritettu yhtiön silloisella päätehtalla Crewessa, jonne henkilöautojen valmistus oli siirretty vuonna 1946, vaan Belperin Clan Foundry -tehtaalla, jossa valmistuivat myös yhtiön omalla kokoteräskorilla varustetut Silwer Dawnit.

Kuninkaallinen Rolls-Royce valmistettiin käsityönä, Silwer Wraithin venytettyä alustaa hyödyntäen. Projektin työnimenä oli Nabha, joka viittaa samannimiseen kaupunkiin Intian Punjabissa. Auton valmistuttua kesäkuussa 1950, sen luovutus oli juhlallinen tilaisuus, ja yhtiö teki hyvin näkyvästi julki seikan, että auto on"suunniteltu ja valmistettu heidän kuninkaallisten korkeuksiensa, prinsessa Elisabetin ja Edinburghin herttuan, erityistoiveiden mukaisesti". Koska auto toimitettiin pariskunnalle yksityisasiakkaan, eikä kuninkaallisen virka-auton statuksella, sen väriksi valittiin Valentine green (syvän vihreä sävy sinisellä häivähdyksellä), punaisella vyötärölinjan raidalla. Auton asema muuttui viralliseksi edustusautoksi, prinsessa Elizabethin noustessa Britannian valtaistuimelle ja tässä vaiheessa auton väriksi vaihdettiin viininpunaisen ja mustan yhdistelmä.

Kyseinen auto oli ensimmäinen kahdesta, prinsessa Elisabetin tilaamasta Phantom IV:stä. Vuonna 1954 kuninkaalliseen autolaivastoon liitettiin landaulet-korilla varustettu yksilö, joka nyttemmin on siirretty eläkkeelle. Ensimmäinen Phantom IV on vielä satunnaisesti käytössä, yleensä kuningasperheen jäsenien osllistuessa Royal Ascot -laukkakilpailuun.

Tiedot valmistetuista yksilöistä

Alusta	Ensimmäinen omistaja	Korivalmistaja	Korimalli	Korin numero/design	Alkuperäinen väri	Verhoilu	Toimituspäivä	Huomionarvoista
4AF2	HKK Edinburghin herttuatar, prinsessa Elisabet	H. J. Mulliner	7-paikkainen limousine	5034 / 7162	Aluksi Valentine green punaisilla kylkiraidoilla; maalattu vuonna 1952 viininpunaisen ja mustan yhdistelmällä	Edessä: sininen nahka, takana: harmaa tekstiili	6. kesäkuuta 1950	Keulakoristeena kuvanveistäjä Edward Seagon suunnittelema hopeinen Pyhä Yrjö ja lohikäärme, joka on siirrettävissä autosta toiseen. Etuistuin muotoiltu räätälöidyillä mitoilla Edinburghin herttuaa varten, mikäli tämä halusi itse ajaa autoa.
4AF4	Rolls-Royce	Park Ward	Pick-up truck	~	Harmaa	~	1. lokakuuta 1950	Tehtaan testikäytössä ollut auto. Purettu vuonna 1963.
4AF6	HM Persian shaahi Mohammad Reza Pahlavi	H. J. Mulliner	Cabriolet	5077 / 7205	Hopeisen sininen	Valkoinen	3. joulukuuta 1951	Martin Bennettin kirjan "Rolls-Royce & Bentley: The Crewe Years" (3. painos, 2011) mukaan 2-ovisella avokorilla varustettu alusta 4AF6 palautettiin Rolls-Roycelle: Kolmas valmistunut ja toinen asiakkaalle toimitettu Phantom IV oli Iranin shaahille toimitettu 4AF6. Korivalmistajana oli jälleen H.J. Mulliner, vaikka tällainen valtava drophead coupe -kori, joka oli väriltään vaalean metallihohto sininen, valkoisella nahkasisustuksella, ei ollutkaan valmistajansa tyypillisintä tuotantoa. Kyseinen Phantom IV oli ainoa yksilö, joka oli varustettu samantyyppisillä etuajovaloilla kuin Silver Dawn. Auto palautettiin Rolls-Royce Ltd:lle vuonna 1959, koska se ei ilmeisesti ollut riittävän tukevarakenteinen Iranin huonokuntoiselle tieverkolle. Lopputulema oli, että yhtiö purki auton. Sen kori kuitenkin jatkoi elämäänsä Phantom III:n alustan päällä, mikä antaa aiheen olettaa, että vika piili alustassa. Auto ilmestyi näkyviin vuonna 1982 Yhdysvalloissa, edelleen alkuperäisessä värissään. Tämänhetkinen kunto ja olinpaikka tuntemattomat.
4AF8	HK Kuwaitin sheikki Abdullah III Al-Salim Al-Sabah	H. J. Mulliner	Limousine 6-light saloon	5153 / 7206	Beige ja Midnight blue	Biscuit (keksin keltainen)	Heinäkuu 1951	Sijainti: Nethercutt Museum, 15151 Bledsoe Street, Sylmar, Kalifornia. Abdullah III:nen kaksisävyinen vihreä auto on myös samassa paikassa (katso alempaa).
4AF10	HKK Gloucesterin herttua, prinssi Henry	Hooper	Limousine	9663 / 8292	Musta	Fawn (vaalea kellertävänruskea)	1. syyskuuta 1951	Esiintyy vuoden 1966 Gregory Peck-Sophia Loren -elokuvassa Arabeski sekä italialaisen Alberto Sordin komediassa Fumo di Londra (Smoke over London) vuodelta 1966.
4AF12	RR:n johtaja Ernest Hives, jonka jälkeen HKK Kentin herttuatar, prinsessa Marina	Hooper	7-paikkainen limousine	9719 / 8307	Sininen, maalattu myöhemmin mustaksi	Beige	1. heinäkuuta 1951	Martin Bennettin kirjan "Rolls-Royce & Bentley: The Crewe Years" (3. painos, 2011) mukaan Ernest Hives käytti autoa hyvin epäsäännöllisesti, koska hän ajoi mieluummin R-tyypin Bentleyllään. Auto oli alunperin valmistettu käsivalintaisella vaihteistolla, mutta se muutettiin automaatiksi ennen toimitusta prinsessa Marinalle.
4AF14	Espanjan kenraali Francisco Franco	H. J. Mulliner	5-paikkainen limousine	5035 / 7181	Musta	West of England -beige	13. kesäkuuta 1952	Panssaroitu matkustamo
4AF16	Espanjan kenraali Francisco Franco	H.J. Mulliner	7-paikkainen limousine	5036 / 7181	Musta	West of England -beige	4. heinäkuuta 1952	Panssaroitu matkustamo
4AF18	Espanjan kenraali Francisco Franco	H. J. Mulliner	Cabriolet	4945 / 7183	Musta	Vihreä nahka	28. maaliskuuta 1952	Ensimmäinen virallinen esiintyminen 18. heinäkuuta 1952 kunniaparaatissa. Panssaroitu matkustamo.
4AF20	HK Aga Khan III	Hooper	Limousine sedanca de ville	9750 / 8293	Tummanvihreä vaaleanvihreillä kylkilinjoilla, maalattu myöhemmin kokonaan punaiseksi	Punainen nahka	Toukokuu 1952	Kun Rolls-Royce myi auton Aga Khanille, kauppaehtoihin sisältyi lauseke, jonka mukaan hän ei saa myydä autoa eteenpäin. Aga Khan III:n kuoltua tämän leski kuitenkin myi auton Yhdysvaltoihin, Missourissa sijainneelle Mayfair-Lennox -hotelille, joka käytti autoa asiakkaidensa kyyditsemiseen lentokentän ja hotellin välillä. Rajallisen matkatavaratilan takia auto myytiin uudestaan vuonna 1962. Tämän jälkeen auton väri vaihtuu punaiseksi. Elokuussa 2011 auto oli myytävänä huutokauppameklari Gooding & Companyn Kalifornian Pebble Beachissä pitämässä tilaisuudessa. Auton tavoitehinnaksi oli arvioitu 850 000 - 1 100 000 USD, joka jäi kuitenkin saavuttamatta ja autoa ei myyty. Nykyisin kyseinen yksilö on nähtävill BMW-museossa Saksan Münchenissä.
4AF22	HK Saudi-Arabian prinssi Talal	Franay	Cabriolet	- / 7183	Kerma ja vihreä; myöhemmin maalattu mustaksi	Vihreä nahka	Kesäkuu 1952	Ainoa Phantom IV, joka on varustettu ranskalaista valmistetta olevalla korilla. Tämä yksilö oli työmääräyksen mukaan tarkoitus korittaa sedanca de villeksi, mutta jostain syystä alustalle päätyikin neliovinen cabriolet.
4BP1	HK Irakin kuningas Faisal II	Hooper	Limousine	9890 / 8361	Musta	Punainen nahka	26. maaliskuuta 1953	Valmistettu kuninkaan kruunajaisia varten
4BP3	HKK Irakin sijaishallitsija, prinssi Abdulilah	Hooper	7-paikkainen Touring limousine	9891 / 8370	Toimitettu täysmustana, myöhemmin musta yläosa ja lokasuojat sekä valkoiset kyljet, lopuksi valkoiset osuudet maalattu tummansinisiksi.	Vaaleansininen nahka	26. maaliskuuta 1953	Valmistettu Abdulilahin veljenpojan, kunigas Faisal II:n kruunajaisiin. Myöhemmin kaikki kuninkaallisen perheen jäsenet surmattiin vuoden 1958 vallankaappuksessa. Tuolloin auto oli Hooperilla Lontoossa huollossa ja säästyi tuholta. (Katso tietolaatikon kuvaa.)
4BP5	HM Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II	Hooper	Landaulet	9941 / 8399	Claret (viininpunainen) ja musta	Edessä: sininen nahka, takana: harmaa tekstiili	1. toukokuuta 1954	Rolls-Royce piti tätä autoa Britannian hallitsijan eksklusiivisessä käytössä. Vuonna 1959 kuningatar lopulta hankki sen omistukseensa ja se oli kuninkaallisen perheen käytössä 1980-luvun loppuun saakka. Nykyisin se on sijoitettu nähtäville Sir Henry Royce -säätiön tiloihin
4BP7	HKK Snowdonin kreivitär, prinsessa Margaret	H. J. Mulliner	7-paikkainen limousine	5686 / 7368	Musta	Beige tekstiili	16. heinäkuuta 1954	Prinsessa Margarein auton keulakoristeena on Edward Seagon muotoilema Pegasos. Auto on varustettu säädettävällä istuimella, mikäli prinsessa itse halusi ajaa. Alkuperäisessä värissään ja Pegasos keulallaan, auto oli tarjolla vuonna 2008 Pohjois-Walesin Gwyneddissä sijaitsevassa The Real Car Company of Bethesda -autoliikkeessä. Pyyntihintaa ei ilmoitettu näkyvästi, mutta myyjätaho ilmoitti hinnan olevan "jossain 750 000 USD:n tietämissä."
4CS2	HK Kuwaitin sheikki Abdullah III Al-Salim Al-Sabah	H. J. Mulliner	Limousine 6-light saloon	5724 / 7376	Kaksisävyinen vihreä	Oliivin vihreä nahka	1. helmikuuta 1955	Näytteillä Kalifornian Sylmarissa sijaitsevassa Nethercutt Museumissa. Ennen tätä, nykyisin toimintansa lopettaneessa New Yorkin Ellenville Motor Museumissa.
4CS4	HK Kuwaitin sheikki Abdullah III Al-Salim Al-Sabah	H. J. Mulliner	Limousine	5725 / 7376	Kultainen kupari ja hopea	Beige	Elokuu 1955	Espanjan Baskimaan Biskajassa sijaitsevan Torre Loizagan kaupungin Castillo Concejuelo -linnakkeessa
4CS6	HM Persian shaahi Mohammad Reza Pahlavi	Hooper	Limousine	10177 / 8425	Musta, maalattu myöhemmin bordeaux-viininpunaiseksi	Harmaa nahka	Lokakuu 1956	Vuonna 1977 auto toimitettiin Britanniaan peruskorjauksien suorittamiseksi. Vuonna 1980 auto oli edelleen Rolls-Roycen hallussa, koska korjaus ja muutostöistä aiheutuneet kustannukset olivat maksamatta. Lisäksi oli kiistaa siitä, kuka auton omistaa, syrjäytetty shaahi vaiko valtio ja sitä kautta uudet vallanpitäjät eli Iranin islamilainen tasavalta. Asiasta käytiin oikeutta ja Britannian oikeusistuimet päätyivät kannalle, jonka mukaan auto oli valtion omaisuutta. Nykyisin auto on nähtävillä Iranin kansllisessa automuseossa.